Lue keskustelun säännöt.
Miksi sairaaloissa on nyt kiire? Mitä siellä tapahtuu?
21.03.2020 |
En halua vähätellä yhdenkään hoitajan työtä tällä hetkellä, mutta ihan konkreettisesti mietin, miten se työmäärä on nyt niin älytön, ettei edes vapaita voi pitää. Jos todettuja tartuntoja on tällä hetkellä se nelisensataa, mitä työtehtäviä nämä tuovat tullessaan? Eikö suurin osa kuitenkin määrätä vain kotiin eristykseen? Voisiko joku tietävämpi kertoa, kun en näistä mitään tiedä?
Kommentit (180)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos koskaan jos lopetettais hoitohenkilökunnan dissaus.
Mitoitukset olivat kestämättömiä jo ennen epidemiaa.
Itse olen kauhuissani helsinkiläisenä lähitulevaisuudenkuvasta. Olen harkinnut jopa ostaa halvan kuivanmaanmummonmökin ja vaihtaa asuinpaikkaa ja virallista kotikaupunkia toistaiseksi
En minä ainakaan dissaa hoitohenkilökuntaa. Ainoa, joka tässä nyt dissaa, on tuo häiriintynyt Zinkkis, jonka puheista ei kenenkään tarvitse välittää. Hän on aina tuollainen.
Minä dissaan tässä huonoa ohjausta ihan organisaatiotasolla. Minusta on ihan järkyttävää, että hoitajan arvokas osaaminen ja työpanos menee siihen, että hän takkuaa jonkun ajanvarausjärjestelmän kanssa, kun sen voisi ihan hyvin hoitaa joku muukin. Tällä hetkellä itketään, kun ei hoitajia saada töihin, mutta samaan aikaan on työttömänä esimerkiksi useita tapahtumanjärjestäjiä, joilta ihan varmasti hoituisi myös ajanvarausjärjestelmän käyttöönotto.
ap
Sairaaloissa toimitaan moniammatillisina tiimeinä ja tuossa yhteisössä pitää osata toimia oikein. Ei auta, että osaa teknisesti käyttää jotakin järjestelmää, jos ei tiedä miten esim. hoitopolku etenee ja mikä ohittaa kiireellisyydessä minkäkin asian.
Juu, ehkä se ei nyt tässä kiireessä auta, jos asiat hoidetaan nyt tietyllä tavalla, mutta onko tosiaan mahdotonta esimerkiksi ymmärtää se hoitopolku ja kiireellisyydet sellaisella samankaltaisella perehdytyksellä kuin hoitajillekin työhön tullessa annetaan. Vai opetetaanko nämä kaikki koulussa niin hyvin, ettei niitä enää töihin mennessä tarvitse miettiä? Itse ajattelen lähinnä, että minua kiehtoisi sairaala työympäristönä, kun siellä kuitenkin työtä riittää ihan varmasti, mutta ei minusta ole mitään verikokeita ottamaan tai keskustelemaan syöpäpotilaan omaisten kanssa. Jonkun siellä pitää kuitenkin niitä kirjeitä ja laskuja lähetellä ja työvuorolistojakin laatia, mutta eikö sellainen tosiaan onnistu kuin sellaiselta, joka kykenee paikkaamaan ihmisen katkenneen jalan?
ap
Ei se sairaanhoitaja opi paikkaamaan katkennutta jalkaa koulussa vaan töissä/työharjottelussa. Kouluissa annetaan valmiudet työssäoppimiseen ja syvennetään sitä oman alan ammattiosaamista. Koska sairaaloissa toimitaan moniammatillisesti niin jokaisella tulisi olla sama arvo- ja tietopohja.
Sairaalasihteerin työtä usein aliarvioidaan, mutta tosiasiassa he ovat niitä joiden pitää tietää ns kaikesta kaikein. Tavallinen sairaanhoitaja osastolla työskentelee esim. juuri sisätautien polilla ja taitaa tämän osa-alueen. Mutta sairaalasihteeri hoitaa monien osastojen asioita ja hänen täytyy tietää miten mikäkin osa-alue ja sairaalan käyttämät potilastietojärjestelmät toimivat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos koskaan jos lopetettais hoitohenkilökunnan dissaus.
Mitoitukset olivat kestämättömiä jo ennen epidemiaa.
Itse olen kauhuissani helsinkiläisenä lähitulevaisuudenkuvasta. Olen harkinnut jopa ostaa halvan kuivanmaanmummonmökin ja vaihtaa asuinpaikkaa ja virallista kotikaupunkia toistaiseksi
En minä ainakaan dissaa hoitohenkilökuntaa. Ainoa, joka tässä nyt dissaa, on tuo häiriintynyt Zinkkis, jonka puheista ei kenenkään tarvitse välittää. Hän on aina tuollainen.
Minä dissaan tässä huonoa ohjausta ihan organisaatiotasolla. Minusta on ihan järkyttävää, että hoitajan arvokas osaaminen ja työpanos menee siihen, että hän takkuaa jonkun ajanvarausjärjestelmän kanssa, kun sen voisi ihan hyvin hoitaa joku muukin. Tällä hetkellä itketään, kun ei hoitajia saada töihin, mutta samaan aikaan on työttömänä esimerkiksi useita tapahtumanjärjestäjiä, joilta ihan varmasti hoituisi myös ajanvarausjärjestelmän käyttöönotto.
ap
Sairaaloissa toimitaan moniammatillisina tiimeinä ja tuossa yhteisössä pitää osata toimia oikein. Ei auta, että osaa teknisesti käyttää jotakin järjestelmää, jos ei tiedä miten esim. hoitopolku etenee ja mikä ohittaa kiireellisyydessä minkäkin asian.
Juu, ehkä se ei nyt tässä kiireessä auta, jos asiat hoidetaan nyt tietyllä tavalla, mutta onko tosiaan mahdotonta esimerkiksi ymmärtää se hoitopolku ja kiireellisyydet sellaisella samankaltaisella perehdytyksellä kuin hoitajillekin työhön tullessa annetaan. Vai opetetaanko nämä kaikki koulussa niin hyvin, ettei niitä enää töihin mennessä tarvitse miettiä? Itse ajattelen lähinnä, että minua kiehtoisi sairaala työympäristönä, kun siellä kuitenkin työtä riittää ihan varmasti, mutta ei minusta ole mitään verikokeita ottamaan tai keskustelemaan syöpäpotilaan omaisten kanssa. Jonkun siellä pitää kuitenkin niitä kirjeitä ja laskuja lähetellä ja työvuorolistojakin laatia, mutta eikö sellainen tosiaan onnistu kuin sellaiselta, joka kykenee paikkaamaan ihmisen katkenneen jalan?
ap
Pystyisit siis menemään tältä istumalta myös esim. paikallisen S-Marketin lihatiskille, työvuorosuunnittelijaksi, laskuttajaksi, hyllyjenpurkajaksi, kassaksi, siivoojaksi? Osaisit veikkauksen noin vain suitsait kun kerran se sinulle näytettäisiin? Melkoisen osaava tyyppi.
Missä sanoin, että tältä istumalta? Kai nyt jokaiseen työpaikkaan pieni perehdytys tarvitaan, mutta ei kai kuitenkaan sitä monen vuoden hoitajakoulutusta.
Olen muuten ollut paikallisen S-marketin lihatiskillä ja kassana ja tällä hetkellä työskentelen laskuttajana. Näihin kaikkiin olen saanut max 2 päivän perehdytyksen. Ehkä sitten olen harvinaisen osaava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
l
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen kummastellut, miksi esim. kiireettömät lääkäriajat on jo nyt peruutettu terveyskeskuksesta. Kun kävin, oli ovet lukkossa, lääkärit kyllä kulkivat käytävillä, mutta ei yhtään potilaita.
Hoitavatko potilaitaan etänä vai miten? Vai suunnittelevatko tulevaa?
Kumpaakin tapahtuu nyt. Ei kaikki mitä tk:ssa tapahtuu, ole julkista ja näy jostain ovenraosta.
Aikoinaan olin opiskelijana tkn vuodeosastolla kesätöissä, nuorelle ensimmäisen vuoden opiskelijalle perushoidon korkeakoulu, huoneesta huoneeseen, pesua vaipanvaihtoa, syöttämistä ja seuraava huone, kiire oli minulla ja tietysti muillakin kun meitä opiskelijoita oli muitakin.
Äitini tuttu kävi lähes päivittäin katsomassa omaistaan ja äitini kysyi tältä mitä minä siellä teen, johon tämä vastasi, että kävelen käytävällä.
Tottahan se oli, siellä hänet näin kun vaihdoin huonetta, mutta silloin todella loukkasi, elämäni raskain kesä, niin henkisesti kuin fyysisesti.
Onpa hyvä kirjoitus. Mulle on myös käynyt niin, että jotain mun (työ)tekemistä on joku sivusta seurannut vähän aikaa ja sit kommentoinut jotain tuollaista. Itse en helposti kommentoi toisten työtä, koska en voi tietää, mitä kaikkea siihen kuuluu.
Mainitaan vieä ohiksena se kulunut juttu, kun aina sanotaan, että kaupungin työmiehet on jonkun kuopan ympärilla, yksi tekee jotain ja muut katsoo. Niin siinäkin on varmasti meneillään tilanne, jossa työtä suunnitellaan tai ongelmaa ratkotaan.
Mutta voimia terveydenhuollon työntekijöille ja kaikille muillekin nk. etulinjassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Heh, mä kirjoitin toiseen ketjuun sairaalahuoltajan arjesta. Viisi päivää, joista kolmena kahdella tai kolmella osastolla ja eilen illalla mielenkiintoinen soittorumba edetakaisin, kun yrität selvitellä, minä päivänä olit sillä osastolla, jossa on tapahtunut altistus. (Ohi meni.) Itse et enää muista päiviä tai paikkoja ja esimies ei ole tiennyt enää pitkään aikaan, sillä on myös osastoja, joissa ei ole vuorossa ketään. Silloin raavitaan jostakin joku vähäksi aikaa jakamaan potilasruoat ja tiskaamaan tiskit. Sairaalahygienia on vitsi. Kuulostaa turvalliselta, eikö? Tätä tämä on, eikä olla edes HUSissa tunaroimassa.
Ja nämäkin kuulostavat taas sellaisilta asioilta, jotka voisi joku ei-hoitaja tehdä. Miksi näissä soittorumbissa, työvuoroselvittelyissä, tiskeissä ja potilasruokien jakamisessa on pakko olla hoitajan koulutus, en ymmärrä.
No et näköjään. Olen koulutukseltani laitoshuoltaja, en hoitaja. Meitä on vuodeosastoilla yleensä vuorossa yksi, ja kun se yksi on poissa (ks. muiden vierstit henkilökuntavajeesta), on jäljellä nolla.
No niin, anteeksi. Luin ensimmäisestä viestistäsi sairaanhoitaja, vaikka siinä luki sairaalahuoltaja. Tuota nimenomaan tarkoitinkin, että onhan siellä muutakin työtä kuin se varsinainen hoitotyö, mutta jostain syystä moneen tehtävään pitää olla nimenomaan hoitaja. Vai pitääkö, en tiedä, mutta sen käsityksen olen saanut.
Pitää. Mun työssäni taas on tiedettävä sairaalahygienia, eristysvarotoimet, aseptiikka, erikoisruokavaliot sekä ketjut, joissa yksiköiden ruoka-, jäte- ja pyykkihuolto toimii. Ei-hoitoon liittyvät korjaustyöt ovat sentään seis. Toivon kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että nyt kiinni menevistä julkisista laitoksista saadaan lisäkäsiä, jotka osaavat siivota (esim. ei-spesiaaliosastoilla), muuten ollaan ns. kusessa. Ollaan varmaan joka tapauksessa, vähäinen väki on läpiuupunutta jo nyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos koskaan jos lopetettais hoitohenkilökunnan dissaus.
Mitoitukset olivat kestämättömiä jo ennen epidemiaa.
Itse olen kauhuissani helsinkiläisenä lähitulevaisuudenkuvasta. Olen harkinnut jopa ostaa halvan kuivanmaanmummonmökin ja vaihtaa asuinpaikkaa ja virallista kotikaupunkia toistaiseksi
En minä ainakaan dissaa hoitohenkilökuntaa. Ainoa, joka tässä nyt dissaa, on tuo häiriintynyt Zinkkis, jonka puheista ei kenenkään tarvitse välittää. Hän on aina tuollainen.
Minä dissaan tässä huonoa ohjausta ihan organisaatiotasolla. Minusta on ihan järkyttävää, että hoitajan arvokas osaaminen ja työpanos menee siihen, että hän takkuaa jonkun ajanvarausjärjestelmän kanssa, kun sen voisi ihan hyvin hoitaa joku muukin. Tällä hetkellä itketään, kun ei hoitajia saada töihin, mutta samaan aikaan on työttömänä esimerkiksi useita tapahtumanjärjestäjiä, joilta ihan varmasti hoituisi myös ajanvarausjärjestelmän käyttöönotto.
ap
Sairaaloissa toimitaan moniammatillisina tiimeinä ja tuossa yhteisössä pitää osata toimia oikein. Ei auta, että osaa teknisesti käyttää jotakin järjestelmää, jos ei tiedä miten esim. hoitopolku etenee ja mikä ohittaa kiireellisyydessä minkäkin asian.
Juu, ehkä se ei nyt tässä kiireessä auta, jos asiat hoidetaan nyt tietyllä tavalla, mutta onko tosiaan mahdotonta esimerkiksi ymmärtää se hoitopolku ja kiireellisyydet sellaisella samankaltaisella perehdytyksellä kuin hoitajillekin työhön tullessa annetaan. Vai opetetaanko nämä kaikki koulussa niin hyvin, ettei niitä enää töihin mennessä tarvitse miettiä? Itse ajattelen lähinnä, että minua kiehtoisi sairaala työympäristönä, kun siellä kuitenkin työtä riittää ihan varmasti, mutta ei minusta ole mitään verikokeita ottamaan tai keskustelemaan syöpäpotilaan omaisten kanssa. Jonkun siellä pitää kuitenkin niitä kirjeitä ja laskuja lähetellä ja työvuorolistojakin laatia, mutta eikö sellainen tosiaan onnistu kuin sellaiselta, joka kykenee paikkaamaan ihmisen katkenneen jalan?
ap
Ei se sairaanhoitaja opi paikkaamaan katkennutta jalkaa koulussa vaan töissä/työharjottelussa. Kouluissa annetaan valmiudet työssäoppimiseen ja syvennetään sitä oman alan ammattiosaamista. Koska sairaaloissa toimitaan moniammatillisesti niin jokaisella tulisi olla sama arvo- ja tietopohja.
Sairaalasihteerin työtä usein aliarvioidaan, mutta tosiasiassa he ovat niitä joiden pitää tietää ns kaikesta kaikein. Tavallinen sairaanhoitaja osastolla työskentelee esim. juuri sisätautien polilla ja taitaa tämän osa-alueen. Mutta sairaalasihteeri hoitaa monien osastojen asioita ja hänen täytyy tietää miten mikäkin osa-alue ja sairaalan käyttämät potilastietojärjestelmät toimivat.
Mutta eivätkö nämäkin ole kaikki sellaisia asioita, jotka opitaan siellä töissä eikä koulun penkillä. Miksi näiden asioiden oppimiseen pitää olla kykenevä ja halukas tekemään myös sitä katkenneen jalan paikkaamista tai tipan laittamista? Miksei riitä vain organisaation tuntemus käytännön oppimisen kautta, kuten hoitajillekin se kai tulee? Minäkin teen tällä hetkellä erään erityisalan laskutusta, varastovalvontaa ja ajanvarausta, vaikka en itse alasta tiedä hölkäsen pöläystä. Ihan hyvin saan pidettyä saldot, myyntisaamiset ja aikataulut kurissa, vaikkei minulla ole sitä samaa ammattiosaamista kuin niillä varsinaisilla tekijöillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmaan varautumista tulevaan. Uutisissahan oli, ettei HUSin sairaaloita korona työllistä juurikaan.
Millä perusteella on kiire? Ihan normi meininki siellä on ja vapaapäivät todellakin on ihan normaalisti kuten aina!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos tästä ketjusta - todella avartavaa. Terveisin toimistohenkilö yksityiseltä puolelta
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos koskaan jos lopetettais hoitohenkilökunnan dissaus.
Mitoitukset olivat kestämättömiä jo ennen epidemiaa.
Itse olen kauhuissani helsinkiläisenä lähitulevaisuudenkuvasta. Olen harkinnut jopa ostaa halvan kuivanmaanmummonmökin ja vaihtaa asuinpaikkaa ja virallista kotikaupunkia toistaiseksi
En minä ainakaan dissaa hoitohenkilökuntaa. Ainoa, joka tässä nyt dissaa, on tuo häiriintynyt Zinkkis, jonka puheista ei kenenkään tarvitse välittää. Hän on aina tuollainen.
Minä dissaan tässä huonoa ohjausta ihan organisaatiotasolla. Minusta on ihan järkyttävää, että hoitajan arvokas osaaminen ja työpanos menee siihen, että hän takkuaa jonkun ajanvarausjärjestelmän kanssa, kun sen voisi ihan hyvin hoitaa joku muukin. Tällä hetkellä itketään, kun ei hoitajia saada töihin, mutta samaan aikaan on työttömänä esimerkiksi useita tapahtumanjärjestäjiä, joilta ihan varmasti hoituisi myös ajanvarausjärjestelmän käyttöönotto.
ap
Sairaaloissa toimitaan moniammatillisina tiimeinä ja tuossa yhteisössä pitää osata toimia oikein. Ei auta, että osaa teknisesti käyttää jotakin järjestelmää, jos ei tiedä miten esim. hoitopolku etenee ja mikä ohittaa kiireellisyydessä minkäkin asian.
Juu, ehkä se ei nyt tässä kiireessä auta, jos asiat hoidetaan nyt tietyllä tavalla, mutta onko tosiaan mahdotonta esimerkiksi ymmärtää se hoitopolku ja kiireellisyydet sellaisella samankaltaisella perehdytyksellä kuin hoitajillekin työhön tullessa annetaan. Vai opetetaanko nämä kaikki koulussa niin hyvin, ettei niitä enää töihin mennessä tarvitse miettiä? Itse ajattelen lähinnä, että minua kiehtoisi sairaala työympäristönä, kun siellä kuitenkin työtä riittää ihan varmasti, mutta ei minusta ole mitään verikokeita ottamaan tai keskustelemaan syöpäpotilaan omaisten kanssa. Jonkun siellä pitää kuitenkin niitä kirjeitä ja laskuja lähetellä ja työvuorolistojakin laatia, mutta eikö sellainen tosiaan onnistu kuin sellaiselta, joka kykenee paikkaamaan ihmisen katkenneen jalan?
ap
Ei se sairaanhoitaja opi paikkaamaan katkennutta jalkaa koulussa vaan töissä/työharjottelussa. Kouluissa annetaan valmiudet työssäoppimiseen ja syvennetään sitä oman alan ammattiosaamista. Koska sairaaloissa toimitaan moniammatillisesti niin jokaisella tulisi olla sama arvo- ja tietopohja.
Sairaalasihteerin työtä usein aliarvioidaan, mutta tosiasiassa he ovat niitä joiden pitää tietää ns kaikesta kaikein. Tavallinen sairaanhoitaja osastolla työskentelee esim. juuri sisätautien polilla ja taitaa tämän osa-alueen. Mutta sairaalasihteeri hoitaa monien osastojen asioita ja hänen täytyy tietää miten mikäkin osa-alue ja sairaalan käyttämät potilastietojärjestelmät toimivat.
Mutta eivätkö nämäkin ole kaikki sellaisia asioita, jotka opitaan siellä töissä eikä koulun penkillä. Miksi näiden asioiden oppimiseen pitää olla kykenevä ja halukas tekemään myös sitä katkenneen jalan paikkaamista tai tipan laittamista? Miksei riitä vain organisaation tuntemus käytännön oppimisen kautta, kuten hoitajillekin se kai tulee? Minäkin teen tällä hetkellä erään erityisalan laskutusta, varastovalvontaa ja ajanvarausta, vaikka en itse alasta tiedä hölkäsen pöläystä. Ihan hyvin saan pidettyä saldot, myyntisaamiset ja aikataulut kurissa, vaikkei minulla ole sitä samaa ammattiosaamista kuin niillä varsinaisilla tekijöillä.
Meidän työssä on kuitenkin kyse potilasturvallisuudesta eikä mistään varastonvalvonnasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos koskaan jos lopetettais hoitohenkilökunnan dissaus.
Mitoitukset olivat kestämättömiä jo ennen epidemiaa.
Itse olen kauhuissani helsinkiläisenä lähitulevaisuudenkuvasta. Olen harkinnut jopa ostaa halvan kuivanmaanmummonmökin ja vaihtaa asuinpaikkaa ja virallista kotikaupunkia toistaiseksi
En minä ainakaan dissaa hoitohenkilökuntaa. Ainoa, joka tässä nyt dissaa, on tuo häiriintynyt Zinkkis, jonka puheista ei kenenkään tarvitse välittää. Hän on aina tuollainen.
Minä dissaan tässä huonoa ohjausta ihan organisaatiotasolla. Minusta on ihan järkyttävää, että hoitajan arvokas osaaminen ja työpanos menee siihen, että hän takkuaa jonkun ajanvarausjärjestelmän kanssa, kun sen voisi ihan hyvin hoitaa joku muukin. Tällä hetkellä itketään, kun ei hoitajia saada töihin, mutta samaan aikaan on työttömänä esimerkiksi useita tapahtumanjärjestäjiä, joilta ihan varmasti hoituisi myös ajanvarausjärjestelmän käyttöönotto.
ap
Sairaaloissa toimitaan moniammatillisina tiimeinä ja tuossa yhteisössä pitää osata toimia oikein. Ei auta, että osaa teknisesti käyttää jotakin järjestelmää, jos ei tiedä miten esim. hoitopolku etenee ja mikä ohittaa kiireellisyydessä minkäkin asian.
Juu, ehkä se ei nyt tässä kiireessä auta, jos asiat hoidetaan nyt tietyllä tavalla, mutta onko tosiaan mahdotonta esimerkiksi ymmärtää se hoitopolku ja kiireellisyydet sellaisella samankaltaisella perehdytyksellä kuin hoitajillekin työhön tullessa annetaan. Vai opetetaanko nämä kaikki koulussa niin hyvin, ettei niitä enää töihin mennessä tarvitse miettiä? Itse ajattelen lähinnä, että minua kiehtoisi sairaala työympäristönä, kun siellä kuitenkin työtä riittää ihan varmasti, mutta ei minusta ole mitään verikokeita ottamaan tai keskustelemaan syöpäpotilaan omaisten kanssa. Jonkun siellä pitää kuitenkin niitä kirjeitä ja laskuja lähetellä ja työvuorolistojakin laatia, mutta eikö sellainen tosiaan onnistu kuin sellaiselta, joka kykenee paikkaamaan ihmisen katkenneen jalan?
ap
Ei se sairaanhoitaja opi paikkaamaan katkennutta jalkaa koulussa vaan töissä/työharjottelussa. Kouluissa annetaan valmiudet työssäoppimiseen ja syvennetään sitä oman alan ammattiosaamista. Koska sairaaloissa toimitaan moniammatillisesti niin jokaisella tulisi olla sama arvo- ja tietopohja.
Sairaalasihteerin työtä usein aliarvioidaan, mutta tosiasiassa he ovat niitä joiden pitää tietää ns kaikesta kaikein. Tavallinen sairaanhoitaja osastolla työskentelee esim. juuri sisätautien polilla ja taitaa tämän osa-alueen. Mutta sairaalasihteeri hoitaa monien osastojen asioita ja hänen täytyy tietää miten mikäkin osa-alue ja sairaalan käyttämät potilastietojärjestelmät toimivat.
Mutta eivätkö nämäkin ole kaikki sellaisia asioita, jotka opitaan siellä töissä eikä koulun penkillä. Miksi näiden asioiden oppimiseen pitää olla kykenevä ja halukas tekemään myös sitä katkenneen jalan paikkaamista tai tipan laittamista? Miksei riitä vain organisaation tuntemus käytännön oppimisen kautta, kuten hoitajillekin se kai tulee? Minäkin teen tällä hetkellä erään erityisalan laskutusta, varastovalvontaa ja ajanvarausta, vaikka en itse alasta tiedä hölkäsen pöläystä. Ihan hyvin saan pidettyä saldot, myyntisaamiset ja aikataulut kurissa, vaikkei minulla ole sitä samaa ammattiosaamista kuin niillä varsinaisilla tekijöillä.
Mistä olet saanut sen käsityksen, että sairaalasihteeri osaisi tuosta noin vain laittaa tipan? Sihteerin osa-alueeseen erikoistutaan aivan kuten erikoistutaan geriatriaan, ensiapuun jne.
Vierailija kirjoitti:
Millä perusteella on kiire? Ihan normi meininki siellä on ja vapaapäivät todellakin on ihan normaalisti kuten aina!
Tänään luin jostakin somesta, kun joku hoitajan puoliso kertoi, ettei ole nähnyt puolisoaan viikkoon, kun hän käy vain kotona nukkumassa. Ja onhan nyt muutenkin ollut paljon näitä hoitajien kertomuksia, että nyt on kiireistä aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
5000 hoitsua ja lääkäriä 500 potilasta.
Kiirettä pitää julkisella taas kerran .. ;)
Zinc
Koita pysyä kontektissa.
Miks et sano, että 5000 hoitsua ja lekuria 500 potilasta?
Tietysti oikea muoto on 5000 hoitajaa ja lekuria...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos koskaan jos lopetettais hoitohenkilökunnan dissaus.
Mitoitukset olivat kestämättömiä jo ennen epidemiaa.
Itse olen kauhuissani helsinkiläisenä lähitulevaisuudenkuvasta. Olen harkinnut jopa ostaa halvan kuivanmaanmummonmökin ja vaihtaa asuinpaikkaa ja virallista kotikaupunkia toistaiseksi
En minä ainakaan dissaa hoitohenkilökuntaa. Ainoa, joka tässä nyt dissaa, on tuo häiriintynyt Zinkkis, jonka puheista ei kenenkään tarvitse välittää. Hän on aina tuollainen.
Minä dissaan tässä huonoa ohjausta ihan organisaatiotasolla. Minusta on ihan järkyttävää, että hoitajan arvokas osaaminen ja työpanos menee siihen, että hän takkuaa jonkun ajanvarausjärjestelmän kanssa, kun sen voisi ihan hyvin hoitaa joku muukin. Tällä hetkellä itketään, kun ei hoitajia saada töihin, mutta samaan aikaan on työttömänä esimerkiksi useita tapahtumanjärjestäjiä, joilta ihan varmasti hoituisi myös ajanvarausjärjestelmän käyttöönotto.
ap
Sairaaloissa toimitaan moniammatillisina tiimeinä ja tuossa yhteisössä pitää osata toimia oikein. Ei auta, että osaa teknisesti käyttää jotakin järjestelmää, jos ei tiedä miten esim. hoitopolku etenee ja mikä ohittaa kiireellisyydessä minkäkin asian.
Juu, ehkä se ei nyt tässä kiireessä auta, jos asiat hoidetaan nyt tietyllä tavalla, mutta onko tosiaan mahdotonta esimerkiksi ymmärtää se hoitopolku ja kiireellisyydet sellaisella samankaltaisella perehdytyksellä kuin hoitajillekin työhön tullessa annetaan. Vai opetetaanko nämä kaikki koulussa niin hyvin, ettei niitä enää töihin mennessä tarvitse miettiä? Itse ajattelen lähinnä, että minua kiehtoisi sairaala työympäristönä, kun siellä kuitenkin työtä riittää ihan varmasti, mutta ei minusta ole mitään verikokeita ottamaan tai keskustelemaan syöpäpotilaan omaisten kanssa. Jonkun siellä pitää kuitenkin niitä kirjeitä ja laskuja lähetellä ja työvuorolistojakin laatia, mutta eikö sellainen tosiaan onnistu kuin sellaiselta, joka kykenee paikkaamaan ihmisen katkenneen jalan?
ap
Ei se sairaanhoitaja opi paikkaamaan katkennutta jalkaa koulussa vaan töissä/työharjottelussa. Kouluissa annetaan valmiudet työssäoppimiseen ja syvennetään sitä oman alan ammattiosaamista. Koska sairaaloissa toimitaan moniammatillisesti niin jokaisella tulisi olla sama arvo- ja tietopohja.
Sairaalasihteerin työtä usein aliarvioidaan, mutta tosiasiassa he ovat niitä joiden pitää tietää ns kaikesta kaikein. Tavallinen sairaanhoitaja osastolla työskentelee esim. juuri sisätautien polilla ja taitaa tämän osa-alueen. Mutta sairaalasihteeri hoitaa monien osastojen asioita ja hänen täytyy tietää miten mikäkin osa-alue ja sairaalan käyttämät potilastietojärjestelmät toimivat.
Mutta eivätkö nämäkin ole kaikki sellaisia asioita, jotka opitaan siellä töissä eikä koulun penkillä. Miksi näiden asioiden oppimiseen pitää olla kykenevä ja halukas tekemään myös sitä katkenneen jalan paikkaamista tai tipan laittamista? Miksei riitä vain organisaation tuntemus käytännön oppimisen kautta, kuten hoitajillekin se kai tulee? Minäkin teen tällä hetkellä erään erityisalan laskutusta, varastovalvontaa ja ajanvarausta, vaikka en itse alasta tiedä hölkäsen pöläystä. Ihan hyvin saan pidettyä saldot, myyntisaamiset ja aikataulut kurissa, vaikkei minulla ole sitä samaa ammattiosaamista kuin niillä varsinaisilla tekijöillä.
Mistä olet saanut sen käsityksen, että sairaalasihteeri osaisi tuosta noin vain laittaa tipan? Sihteerin osa-alueeseen erikoistutaan aivan kuten erikoistutaan geriatriaan, ensiapuun jne.
Eikö tipan laittaminen kuulu kaikkien hoitajien peruskoulutukseen. (Katsokaa, kun näin pihalla tavis on hoitotyöstä.) Minä olen oikeasti kuvitellut, että nämä kaikki sinne sisältyvät. En tietenkään tarkoita, että olisi harjaantunut tai pitkään aikaan niin tehnyt, mutta että se on pitänyt jossain vaiheessa jollain tavalla opetella.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos koskaan jos lopetettais hoitohenkilökunnan dissaus.
Mitoitukset olivat kestämättömiä jo ennen epidemiaa.
Itse olen kauhuissani helsinkiläisenä lähitulevaisuudenkuvasta. Olen harkinnut jopa ostaa halvan kuivanmaanmummonmökin ja vaihtaa asuinpaikkaa ja virallista kotikaupunkia toistaiseksi
En minä ainakaan dissaa hoitohenkilökuntaa. Ainoa, joka tässä nyt dissaa, on tuo häiriintynyt Zinkkis, jonka puheista ei kenenkään tarvitse välittää. Hän on aina tuollainen.
Minä dissaan tässä huonoa ohjausta ihan organisaatiotasolla. Minusta on ihan järkyttävää, että hoitajan arvokas osaaminen ja työpanos menee siihen, että hän takkuaa jonkun ajanvarausjärjestelmän kanssa, kun sen voisi ihan hyvin hoitaa joku muukin. Tällä hetkellä itketään, kun ei hoitajia saada töihin, mutta samaan aikaan on työttömänä esimerkiksi useita tapahtumanjärjestäjiä, joilta ihan varmasti hoituisi myös ajanvarausjärjestelmän käyttöönotto.
ap
Sairaaloissa toimitaan moniammatillisina tiimeinä ja tuossa yhteisössä pitää osata toimia oikein. Ei auta, että osaa teknisesti käyttää jotakin järjestelmää, jos ei tiedä miten esim. hoitopolku etenee ja mikä ohittaa kiireellisyydessä minkäkin asian.
Juu, ehkä se ei nyt tässä kiireessä auta, jos asiat hoidetaan nyt tietyllä tavalla, mutta onko tosiaan mahdotonta esimerkiksi ymmärtää se hoitopolku ja kiireellisyydet sellaisella samankaltaisella perehdytyksellä kuin hoitajillekin työhön tullessa annetaan. Vai opetetaanko nämä kaikki koulussa niin hyvin, ettei niitä enää töihin mennessä tarvitse miettiä? Itse ajattelen lähinnä, että minua kiehtoisi sairaala työympäristönä, kun siellä kuitenkin työtä riittää ihan varmasti, mutta ei minusta ole mitään verikokeita ottamaan tai keskustelemaan syöpäpotilaan omaisten kanssa. Jonkun siellä pitää kuitenkin niitä kirjeitä ja laskuja lähetellä ja työvuorolistojakin laatia, mutta eikö sellainen tosiaan onnistu kuin sellaiselta, joka kykenee paikkaamaan ihmisen katkenneen jalan?
ap
Ei se sairaanhoitaja opi paikkaamaan katkennutta jalkaa koulussa vaan töissä/työharjottelussa. Kouluissa annetaan valmiudet työssäoppimiseen ja syvennetään sitä oman alan ammattiosaamista. Koska sairaaloissa toimitaan moniammatillisesti niin jokaisella tulisi olla sama arvo- ja tietopohja.
Sairaalasihteerin työtä usein aliarvioidaan, mutta tosiasiassa he ovat niitä joiden pitää tietää ns kaikesta kaikein. Tavallinen sairaanhoitaja osastolla työskentelee esim. juuri sisätautien polilla ja taitaa tämän osa-alueen. Mutta sairaalasihteeri hoitaa monien osastojen asioita ja hänen täytyy tietää miten mikäkin osa-alue ja sairaalan käyttämät potilastietojärjestelmät toimivat.
Mutta eivätkö nämäkin ole kaikki sellaisia asioita, jotka opitaan siellä töissä eikä koulun penkillä. Miksi näiden asioiden oppimiseen pitää olla kykenevä ja halukas tekemään myös sitä katkenneen jalan paikkaamista tai tipan laittamista? Miksei riitä vain organisaation tuntemus käytännön oppimisen kautta, kuten hoitajillekin se kai tulee? Minäkin teen tällä hetkellä erään erityisalan laskutusta, varastovalvontaa ja ajanvarausta, vaikka en itse alasta tiedä hölkäsen pöläystä. Ihan hyvin saan pidettyä saldot, myyntisaamiset ja aikataulut kurissa, vaikkei minulla ole sitä samaa ammattiosaamista kuin niillä varsinaisilla tekijöillä.
Meidän työssä on kuitenkin kyse potilasturvallisuudesta eikä mistään varastonvalvonnasta.
Niin, siinä varsinaisessa hoitotyössä. Mutta minä tarkoitankin niitä oheistoimintoja, kuten laskutusta, työvuorosuunnittelua ja vaikka lääketilauksia, logistiikkaa jne. Ihan vastaavia tehtäviä olisi sairaalassakin käsittääkseni, vaikkei potilasturvallisuuden kanssa ole missään tekemisissä. En minä niihin potilasturvallisuutta vaativiin tehtäviin olekaan pyrkimässä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos koskaan jos lopetettais hoitohenkilökunnan dissaus.
Mitoitukset olivat kestämättömiä jo ennen epidemiaa.
Itse olen kauhuissani helsinkiläisenä lähitulevaisuudenkuvasta. Olen harkinnut jopa ostaa halvan kuivanmaanmummonmökin ja vaihtaa asuinpaikkaa ja virallista kotikaupunkia toistaiseksi
En minä ainakaan dissaa hoitohenkilökuntaa. Ainoa, joka tässä nyt dissaa, on tuo häiriintynyt Zinkkis, jonka puheista ei kenenkään tarvitse välittää. Hän on aina tuollainen.
Minä dissaan tässä huonoa ohjausta ihan organisaatiotasolla. Minusta on ihan järkyttävää, että hoitajan arvokas osaaminen ja työpanos menee siihen, että hän takkuaa jonkun ajanvarausjärjestelmän kanssa, kun sen voisi ihan hyvin hoitaa joku muukin. Tällä hetkellä itketään, kun ei hoitajia saada töihin, mutta samaan aikaan on työttömänä esimerkiksi useita tapahtumanjärjestäjiä, joilta ihan varmasti hoituisi myös ajanvarausjärjestelmän käyttöönotto.
ap
Sairaaloissa toimitaan moniammatillisina tiimeinä ja tuossa yhteisössä pitää osata toimia oikein. Ei auta, että osaa teknisesti käyttää jotakin järjestelmää, jos ei tiedä miten esim. hoitopolku etenee ja mikä ohittaa kiireellisyydessä minkäkin asian.
Juu, ehkä se ei nyt tässä kiireessä auta, jos asiat hoidetaan nyt tietyllä tavalla, mutta onko tosiaan mahdotonta esimerkiksi ymmärtää se hoitopolku ja kiireellisyydet sellaisella samankaltaisella perehdytyksellä kuin hoitajillekin työhön tullessa annetaan. Vai opetetaanko nämä kaikki koulussa niin hyvin, ettei niitä enää töihin mennessä tarvitse miettiä? Itse ajattelen lähinnä, että minua kiehtoisi sairaala työympäristönä, kun siellä kuitenkin työtä riittää ihan varmasti, mutta ei minusta ole mitään verikokeita ottamaan tai keskustelemaan syöpäpotilaan omaisten kanssa. Jonkun siellä pitää kuitenkin niitä kirjeitä ja laskuja lähetellä ja työvuorolistojakin laatia, mutta eikö sellainen tosiaan onnistu kuin sellaiselta, joka kykenee paikkaamaan ihmisen katkenneen jalan?
ap
Ei se sairaanhoitaja opi paikkaamaan katkennutta jalkaa koulussa vaan töissä/työharjottelussa. Kouluissa annetaan valmiudet työssäoppimiseen ja syvennetään sitä oman alan ammattiosaamista. Koska sairaaloissa toimitaan moniammatillisesti niin jokaisella tulisi olla sama arvo- ja tietopohja.
Sairaalasihteerin työtä usein aliarvioidaan, mutta tosiasiassa he ovat niitä joiden pitää tietää ns kaikesta kaikein. Tavallinen sairaanhoitaja osastolla työskentelee esim. juuri sisätautien polilla ja taitaa tämän osa-alueen. Mutta sairaalasihteeri hoitaa monien osastojen asioita ja hänen täytyy tietää miten mikäkin osa-alue ja sairaalan käyttämät potilastietojärjestelmät toimivat.
Mutta eivätkö nämäkin ole kaikki sellaisia asioita, jotka opitaan siellä töissä eikä koulun penkillä. Miksi näiden asioiden oppimiseen pitää olla kykenevä ja halukas tekemään myös sitä katkenneen jalan paikkaamista tai tipan laittamista? Miksei riitä vain organisaation tuntemus käytännön oppimisen kautta, kuten hoitajillekin se kai tulee? Minäkin teen tällä hetkellä erään erityisalan laskutusta, varastovalvontaa ja ajanvarausta, vaikka en itse alasta tiedä hölkäsen pöläystä. Ihan hyvin saan pidettyä saldot, myyntisaamiset ja aikataulut kurissa, vaikkei minulla ole sitä samaa ammattiosaamista kuin niillä varsinaisilla tekijöillä.
Meidän työssä on kuitenkin kyse potilasturvallisuudesta eikä mistään varastonvalvonnasta.
Niin, siinä varsinaisessa hoitotyössä. Mutta minä tarkoitankin niitä oheistoimintoja, kuten laskutusta, työvuorosuunnittelua ja vaikka lääketilauksia, logistiikkaa jne. Ihan vastaavia tehtäviä olisi sairaalassakin käsittääkseni, vaikkei potilasturvallisuuden kanssa ole missään tekemisissä. En minä niihin potilasturvallisuutta vaativiin tehtäviin olekaan pyrkimässä.
ap
Mitä ihmettä? Lääketilaukset on potilasturvallisuuden kulmakivi. Jätän keskustelun tähän kun ei mene perille niin ei mene. Otetaan vaan juu tapahtumatuottajia tekemään sairaaloihin lääketilaukset!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Labrat ovat tiukulla jo nyt. Henkilökuntaa on paljon poissa. Resurssit tiukilla. Läpimenoajat pitenee. Pien labroja suljetaan, jotta saadaan ihmisiä koronanäytteenottoon ja testaukseen. Koronaa testataan yötä päivään. Labrahoitajista on ollut huutava pula jo pitkään ennen koronaa.
Tämä kaikki vaikuttaa siihen, että kiirettömät näytteey saavat odottaa ns parempia aikoja.Olen labrahoitaja. Omassa asuinkunnassani ei yksikään labrahoitaja ota koronanäytteitä, sen tekee hoitohenkilökunta, eli sairaanhoitajat. Alueen näytteenottopisteitä voidaan sulkea, jotta saadaan niistä näytteenottajia sairaalaan. Koska tavalliset potilaat pitää edelleen hoitaa. Meillä myös labrassa veripankki, päivystävät labrahoitajat huolehtivat, että kaikille leikkaus-, synnytys- ym potilaille saadaan tarvittaessa verta.
Labrahoitajista on pulaa, joten siksi meitä ei aleta ainakaan ihan heti siirtämään mihinkään vaan teemme työtä analytiikassa. Koska jos meistä kaatuu porukka sairastamaan, ei sairaala toimi. Eikä meidän työhön voi noin vaan ottaa ketään muuta, täytyy hallita laitteet (joita on paljon) sekä verensiirrot. Siksi myöskään labrahoitaja tk:sta ei pysty siirtymään sairaalalabraan ja alkaa tehdä meidän töitämme. Eikä toisen sairaalan labrahoitaja pysty siirtymään noin vain, meillä saattaa olla eri laitteet kun heillä. Saa nähdä mitä tässä vielä tapahtuu.
Yritämme parhaamme mukaan suojautua ja pysyä terveenä. Kunpa ihmiset nyt ymmärtäisivät pysyä kotona ja olla tartuttamatta itseään ja muita.
Labran tilanteesta olen itsekin huolissani. Moni puhuu, että tehohoidon osaaminen on kriittistä ja tästä henkilöstöstä on pulaa, mutta sairaalassa on paljon muutakin erityisosaamista, joka on kriittistä akuutin hoidon kannalta. Ja näitä osaajia on vain kourallinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos koskaan jos lopetettais hoitohenkilökunnan dissaus.
Mitoitukset olivat kestämättömiä jo ennen epidemiaa.
Itse olen kauhuissani helsinkiläisenä lähitulevaisuudenkuvasta. Olen harkinnut jopa ostaa halvan kuivanmaanmummonmökin ja vaihtaa asuinpaikkaa ja virallista kotikaupunkia toistaiseksi
En minä ainakaan dissaa hoitohenkilökuntaa. Ainoa, joka tässä nyt dissaa, on tuo häiriintynyt Zinkkis, jonka puheista ei kenenkään tarvitse välittää. Hän on aina tuollainen.
Minä dissaan tässä huonoa ohjausta ihan organisaatiotasolla. Minusta on ihan järkyttävää, että hoitajan arvokas osaaminen ja työpanos menee siihen, että hän takkuaa jonkun ajanvarausjärjestelmän kanssa, kun sen voisi ihan hyvin hoitaa joku muukin. Tällä hetkellä itketään, kun ei hoitajia saada töihin, mutta samaan aikaan on työttömänä esimerkiksi useita tapahtumanjärjestäjiä, joilta ihan varmasti hoituisi myös ajanvarausjärjestelmän käyttöönotto.
ap
Tapahtumanjärjestäjä ei kuitenkaan voi tehdä hoidonarviointia. Itselläänkö luulet että ne ajat peruuntuvat, itsellään potilaat menevät järjestykseen joka päättää kuka hoidetaan ja kuka ei? Itsellään potilaat saavat ajansiirrosta tiedon ja itsellään pystyvät ilmaisemaan oman näkemyksen asiaan?
Niin, kun minä en edelleenkään tiedä, miten se homma käytännössä menee. Olen käsittänyt, että nämä vastavalmistuneet hoitajatkaan eivät ihan kaikkea ensimmäisestä päivästä lähtien tiedä ja perehdytystä hekin tarvitsevat. Ja kai sekin on hieman eri asia laittaa potilaita järjestykseen kuin soitella näille jokaiselle erikseen. Luulisi, että sekin säästää hoitajan aikaa, että hän tekee sen järjestyksen ja joku muu hoitaa sen soittelun. Mutta tosiaan, en tiedä miten tämä toimii. Nämä ovat vaan ajatuksia, kun tiedän, miten kauan johonkin soitteluunkin voi aikaa tuhraantua.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos koskaan jos lopetettais hoitohenkilökunnan dissaus.
Mitoitukset olivat kestämättömiä jo ennen epidemiaa.
Itse olen kauhuissani helsinkiläisenä lähitulevaisuudenkuvasta. Olen harkinnut jopa ostaa halvan kuivanmaanmummonmökin ja vaihtaa asuinpaikkaa ja virallista kotikaupunkia toistaiseksi
En minä ainakaan dissaa hoitohenkilökuntaa. Ainoa, joka tässä nyt dissaa, on tuo häiriintynyt Zinkkis, jonka puheista ei kenenkään tarvitse välittää. Hän on aina tuollainen.
Minä dissaan tässä huonoa ohjausta ihan organisaatiotasolla. Minusta on ihan järkyttävää, että hoitajan arvokas osaaminen ja työpanos menee siihen, että hän takkuaa jonkun ajanvarausjärjestelmän kanssa, kun sen voisi ihan hyvin hoitaa joku muukin. Tällä hetkellä itketään, kun ei hoitajia saada töihin, mutta samaan aikaan on työttömänä esimerkiksi useita tapahtumanjärjestäjiä, joilta ihan varmasti hoituisi myös ajanvarausjärjestelmän käyttöönotto.
ap
Sairaaloissa toimitaan moniammatillisina tiimeinä ja tuossa yhteisössä pitää osata toimia oikein. Ei auta, että osaa teknisesti käyttää jotakin järjestelmää, jos ei tiedä miten esim. hoitopolku etenee ja mikä ohittaa kiireellisyydessä minkäkin asian.
Juu, ehkä se ei nyt tässä kiireessä auta, jos asiat hoidetaan nyt tietyllä tavalla, mutta onko tosiaan mahdotonta esimerkiksi ymmärtää se hoitopolku ja kiireellisyydet sellaisella samankaltaisella perehdytyksellä kuin hoitajillekin työhön tullessa annetaan. Vai opetetaanko nämä kaikki koulussa niin hyvin, ettei niitä enää töihin mennessä tarvitse miettiä? Itse ajattelen lähinnä, että minua kiehtoisi sairaala työympäristönä, kun siellä kuitenkin työtä riittää ihan varmasti, mutta ei minusta ole mitään verikokeita ottamaan tai keskustelemaan syöpäpotilaan omaisten kanssa. Jonkun siellä pitää kuitenkin niitä kirjeitä ja laskuja lähetellä ja työvuorolistojakin laatia, mutta eikö sellainen tosiaan onnistu kuin sellaiselta, joka kykenee paikkaamaan ihmisen katkenneen jalan?
ap
Ei se sairaanhoitaja opi paikkaamaan katkennutta jalkaa koulussa vaan töissä/työharjottelussa. Kouluissa annetaan valmiudet työssäoppimiseen ja syvennetään sitä oman alan ammattiosaamista. Koska sairaaloissa toimitaan moniammatillisesti niin jokaisella tulisi olla sama arvo- ja tietopohja.
Sairaalasihteerin työtä usein aliarvioidaan, mutta tosiasiassa he ovat niitä joiden pitää tietää ns kaikesta kaikein. Tavallinen sairaanhoitaja osastolla työskentelee esim. juuri sisätautien polilla ja taitaa tämän osa-alueen. Mutta sairaalasihteeri hoitaa monien osastojen asioita ja hänen täytyy tietää miten mikäkin osa-alue ja sairaalan käyttämät potilastietojärjestelmät toimivat.
Mutta eivätkö nämäkin ole kaikki sellaisia asioita, jotka opitaan siellä töissä eikä koulun penkillä. Miksi näiden asioiden oppimiseen pitää olla kykenevä ja halukas tekemään myös sitä katkenneen jalan paikkaamista tai tipan laittamista? Miksei riitä vain organisaation tuntemus käytännön oppimisen kautta, kuten hoitajillekin se kai tulee? Minäkin teen tällä hetkellä erään erityisalan laskutusta, varastovalvontaa ja ajanvarausta, vaikka en itse alasta tiedä hölkäsen pöläystä. Ihan hyvin saan pidettyä saldot, myyntisaamiset ja aikataulut kurissa, vaikkei minulla ole sitä samaa ammattiosaamista kuin niillä varsinaisilla tekijöillä.
Meidän työssä on kuitenkin kyse potilasturvallisuudesta eikä mistään varastonvalvonnasta.
Niin, siinä varsinaisessa hoitotyössä. Mutta minä tarkoitankin niitä oheistoimintoja, kuten laskutusta, työvuorosuunnittelua ja vaikka lääketilauksia, logistiikkaa jne. Ihan vastaavia tehtäviä olisi sairaalassakin käsittääkseni, vaikkei potilasturvallisuuden kanssa ole missään tekemisissä. En minä niihin potilasturvallisuutta vaativiin tehtäviin olekaan pyrkimässä.
ap
Osastolla on yleensä osastosihteeri, joka on yhdenlainen sydän. Hän laatii leikkauslistat (kiireellisyyden mukaan ja esim. puhtausjärjestyksen mukaan - puhtaimmat leikkaukset ensin ja infektoituneet päivän lopuksi), lähettää kutsut potilaille, vaihtaa tarvittaessa aikoja ja vastaa moneen potilaan tekemään kysymykseen, järjestää tarvittaessa taksikuljetukset ja -laput, laittaa laskut polikäynneistä jne.
Sori nyt, mutta tosiaankin tunnut olevan ulkona hoitotyöstä. Sairaaloissa on oma apteekki, ja apteekit tilaavat muutenkin joka päivä tuotteita. Tavaroita pitää olla tarpeeksi, kierron riittävä, varauduttava monenlaisiin poikkeus- ja hätätilanteisiin ja kaikki pitää tehdä vielä mahdollisimman edullisesti ja tehokkaasti. Tämä kai on hirvittävän oleellista touhua potilasturvallisuuden kannalta, ja ihmiset opiskelevat yliopistossa proviisoriksi kyetäkseen selviytymään näistä hommista. Ajatus, että joku voisi kadulta tulla sijaistamaan, on aika hilpeä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nyt jos koskaan jos lopetettais hoitohenkilökunnan dissaus.
Mitoitukset olivat kestämättömiä jo ennen epidemiaa.
Itse olen kauhuissani helsinkiläisenä lähitulevaisuudenkuvasta. Olen harkinnut jopa ostaa halvan kuivanmaanmummonmökin ja vaihtaa asuinpaikkaa ja virallista kotikaupunkia toistaiseksi
En minä ainakaan dissaa hoitohenkilökuntaa. Ainoa, joka tässä nyt dissaa, on tuo häiriintynyt Zinkkis, jonka puheista ei kenenkään tarvitse välittää. Hän on aina tuollainen.
Minä dissaan tässä huonoa ohjausta ihan organisaatiotasolla. Minusta on ihan järkyttävää, että hoitajan arvokas osaaminen ja työpanos menee siihen, että hän takkuaa jonkun ajanvarausjärjestelmän kanssa, kun sen voisi ihan hyvin hoitaa joku muukin. Tällä hetkellä itketään, kun ei hoitajia saada töihin, mutta samaan aikaan on työttömänä esimerkiksi useita tapahtumanjärjestäjiä, joilta ihan varmasti hoituisi myös ajanvarausjärjestelmän käyttöönotto.
ap
Sairaaloissa toimitaan moniammatillisina tiimeinä ja tuossa yhteisössä pitää osata toimia oikein. Ei auta, että osaa teknisesti käyttää jotakin järjestelmää, jos ei tiedä miten esim. hoitopolku etenee ja mikä ohittaa kiireellisyydessä minkäkin asian.
Juu, ehkä se ei nyt tässä kiireessä auta, jos asiat hoidetaan nyt tietyllä tavalla, mutta onko tosiaan mahdotonta esimerkiksi ymmärtää se hoitopolku ja kiireellisyydet sellaisella samankaltaisella perehdytyksellä kuin hoitajillekin työhön tullessa annetaan. Vai opetetaanko nämä kaikki koulussa niin hyvin, ettei niitä enää töihin mennessä tarvitse miettiä? Itse ajattelen lähinnä, että minua kiehtoisi sairaala työympäristönä, kun siellä kuitenkin työtä riittää ihan varmasti, mutta ei minusta ole mitään verikokeita ottamaan tai keskustelemaan syöpäpotilaan omaisten kanssa. Jonkun siellä pitää kuitenkin niitä kirjeitä ja laskuja lähetellä ja työvuorolistojakin laatia, mutta eikö sellainen tosiaan onnistu kuin sellaiselta, joka kykenee paikkaamaan ihmisen katkenneen jalan?
ap
Ei se sairaanhoitaja opi paikkaamaan katkennutta jalkaa koulussa vaan töissä/työharjottelussa. Kouluissa annetaan valmiudet työssäoppimiseen ja syvennetään sitä oman alan ammattiosaamista. Koska sairaaloissa toimitaan moniammatillisesti niin jokaisella tulisi olla sama arvo- ja tietopohja.
Sairaalasihteerin työtä usein aliarvioidaan, mutta tosiasiassa he ovat niitä joiden pitää tietää ns kaikesta kaikein. Tavallinen sairaanhoitaja osastolla työskentelee esim. juuri sisätautien polilla ja taitaa tämän osa-alueen. Mutta sairaalasihteeri hoitaa monien osastojen asioita ja hänen täytyy tietää miten mikäkin osa-alue ja sairaalan käyttämät potilastietojärjestelmät toimivat.
Mutta eivätkö nämäkin ole kaikki sellaisia asioita, jotka opitaan siellä töissä eikä koulun penkillä. Miksi näiden asioiden oppimiseen pitää olla kykenevä ja halukas tekemään myös sitä katkenneen jalan paikkaamista tai tipan laittamista? Miksei riitä vain organisaation tuntemus käytännön oppimisen kautta, kuten hoitajillekin se kai tulee? Minäkin teen tällä hetkellä erään erityisalan laskutusta, varastovalvontaa ja ajanvarausta, vaikka en itse alasta tiedä hölkäsen pöläystä. Ihan hyvin saan pidettyä saldot, myyntisaamiset ja aikataulut kurissa, vaikkei minulla ole sitä samaa ammattiosaamista kuin niillä varsinaisilla tekijöillä.
Meidän työssä on kuitenkin kyse potilasturvallisuudesta eikä mistään varastonvalvonnasta.
Niin, siinä varsinaisessa hoitotyössä. Mutta minä tarkoitankin niitä oheistoimintoja, kuten laskutusta, työvuorosuunnittelua ja vaikka lääketilauksia, logistiikkaa jne. Ihan vastaavia tehtäviä olisi sairaalassakin käsittääkseni, vaikkei potilasturvallisuuden kanssa ole missään tekemisissä. En minä niihin potilasturvallisuutta vaativiin tehtäviin olekaan pyrkimässä.
ap
Mitä ihmettä? Lääketilaukset on potilasturvallisuuden kulmakivi. Jätän keskustelun tähän kun ei mene perille niin ei mene. Otetaan vaan juu tapahtumatuottajia tekemään sairaaloihin lääketilaukset!
Ymmärrän, että lääkejakelu on potilasturvallisuuden kulmakivi, mutta en ole tiennyt, että myös tilaukset voivat vaarantaa potilasturvallisuuden. Voitko kertoa, mitkä kohdat siinä ovat kriittisiä ja miten usein niitä vaaranpaikkoja voi tulla. Eikö siellä nyt aika pitkälti samoilta luotettavilta toimittajilta niitä samoja lääkkeitä tilata? Maalaisjärki sanoo, ettei pelkkä tilaaminen vielä kenenkään henkeä vaaranna, vaan vaara syntyy vasta siinä, kun lääkkeitä jaetaan potilaille.
Ihan oikeasti, mistä sinä kuvittelet, että ummikko voisi tietää tällaisia asioita. Taivastelet vain minun tyhmyyttäni, mutta et yhtään valota asiaa.
ap
No niin, anteeksi. Luin ensimmäisestä viestistäsi sairaanhoitaja, vaikka siinä luki sairaalahuoltaja. Tuota nimenomaan tarkoitinkin, että onhan siellä muutakin työtä kuin se varsinainen hoitotyö, mutta jostain syystä moneen tehtävään pitää olla nimenomaan hoitaja. Vai pitääkö, en tiedä, mutta sen käsityksen olen saanut.