Lue keskustelun säännöt.
Pääsin eroon jatkuvasta ahdistuksesta ja masennuksesta
Oivallus_
21.03.2020 |
Minulla on ollut koko elämäni vaikeaa. Minua on kohdeltu huonosti lapsuudessa, nuoruudessa, ja olen tavannut ikäviä ihmisiä, joiden takia luottamus elämään on ollut kroonisesti heikkoa. Joku aika sitten olin vielä hyvin masentunut.
Kuitenkin, kävi niin, että oivalsin eräs päivä, että kohtelen itseäni onnettoman huonosti. En piittaa omista arvoistani, tarpeistani ja toiveistani. Esimerkiksi rakastan siisteyttä, mutta elän jatkuvassa kaaoksessa - ja ahdistun. Torun itseäni, kun en viihdy kaikkien ihmisten seurassa, koska halusin olla sosiaalinen. Tajusin, että saan olla introvertti, joka saa energiaa vain pienen osan ihmisistä seurasta. Ymmärsin, että terveys ja hyvä fyysinen terveys on minulle erittäin tärkeä arvo, ja laiminlyön jatkuvasti tätä arvoa. Syön huonoa ruokaa, en liiku. Kärsin tästä paljon, koska asia on minulle niin tärkeä. Lykkään myös opiskelutehtävien tekoa, teen ne lopulta viimeisessä hädässä; alisuoriutuen. Ymmärsin, että opinnoissa menestyminen on minulle arvo, ja toimin jatkuvasti sen vastaisesti. Tein vastaavia havaintoja, ja päätin, että teen tarkastelen omia arvojani, ja sitten teen tarvittavia tekoja, että tavottelen edes jossain määrin arvoni mukaista elämää. Aloin tehdä niin, vaikka aluksi oloni oli kroonisesti karmea, eikä energiaa ollut. Aluksi koin suurta sisäistä vastustusta laittaessani terveellistä ruokaa. Päätin odottaa mahdollista hyvän olon vastetta. Ennen olin ajatellut, että minulla pitää ensin olla hyvä olo, että voin tehdä mitään. Ja se odottaminen kesti kolmekymmentä vuotta. Hyvää oloa ei koskaan tullut.
Nyt mietin arvojani, ja yritän toimia niiden mukaan. Ahdistus on lähtenyt helpottamaan huomattavasti, lähes hävinnyt, vaikka ympärilläni on vielä paljon arvojen vastaisia asioita, asunto on vielä pölyinen ja ikkunat pesemättä jne. Opintoihin voisin satsata enemmän. En ole vielä aloittanut urheilua. Tiedän kuitenkin mitä pitää tehdä, että olen tyytyväinen itseeni. Olen edistynyt monissa asioissa: opinnoissa, siivouksessa, terveysasioissa, ja sitä myötä myös ihmissuhteissa. Oloni on itsevarmempi. En enää juurikaan välitä toisten mielipiteistä, koska pidän itsestäni enemmän. Osaan myös nauraa itselleni. Ennen kaikkea olemistani väritti krooninen syvä häpeä, ja kärsin sosiaalisten tilanteiden pelosta. Nauran päivittäin, ja suhtaudun ihmisiin avoimemmin ujosta temperamentistani huolimatta. Vain siksi, että rupesin kuuntelemaan omia arvojani, tarpeitani ja toiveitani, jotka voin itse täyttää!
Kommentit (30)
Onpa ihana lukea onnistumisesta. Toivottavasti moni lukisi tämän. Hyviä huomioita ap on tehnyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä oot parantanut nyt jo siivouksessa? Entä liikunnassa. Entä terveellisessä ruuassa?
T. Toinen kroonisesti saamaton ja masentunut
Taisinpa juuri löytää ratkaisun ainaiseen ahdistukseeni. Kiitos ap, puit sanoiksi jotain mitä en ole itse kunnolla sisäistänyt.
Minulla samanlaisia ongelmia. Teen kaikkeni, että voisin päästä samaan tilanteeseen kuin sinä. Työpaikallani kuitenkin vaaditaan sitä että on ulospäin suuntautunut ja haluaa osallistua kaikenlaisiin tapahtumiin. Kehityskeskutelussa pomo kerran sanoi ettei palkkaa voi antaa lisää, koska en osallistu pikkujouluihin. Muuten tiedän olevani hyvä työntekijä, joska tulokset on aina hyviä, niissä ei pomolla ole. Ahdistaa ja masentaa aina vain enemmän ja enemmän, koska on tunne ettei minua hyväksytä sellaisena kuin olen. Nyt ole omalla vapaalla hetken aikaa ja yritän miettiä ratkaisua miten jaksan tulevaisuudessa. Tämän vapaan aikana olen voinut paremmin kuin koskaan.
Hyvin oivallettu. Tuo kaikki vaatii työtä, jotta muokkaa elämän ”oikeanlaiseksi”, mutta kiitoksena on hyvä olo, onnellisuus. Ja mikäpä sen tärkeämpää?
Myös toisten kohteleminen hyvin on tärkeää ja tuo mielihyvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sössönsöö ja trollonloo. Mikki sua ei bannata?
Jaha, joku muka "masentunut" laiskajaakko jolla ei ole selkärankaa onnistui vetämään herneen nenään. :)
Hienoa ap. Itse pääsin eroon paniikkihäiriöstäni samansuuntaisella toiminnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä oot parantanut nyt jo siivouksessa? Entä liikunnassa. Entä terveellisessä ruuassa?
T. Toinen kroonisesti saamaton ja masentunut
Olen esimerkiksi pitänyt tavarat hieman paremmin omilla paikoillaan, ja siivonnut keittiön joka ilta. Olen siivonnut wc:n säännöllisesti. Olen laittanut puhtaat pyykit kaappiin, ennen kuin ne ehtivät odottaa 2-4 viikkoa kasassa. Olen imuroinut säännöllisesti. Olen laittanut terveellistä ruokaa (paljon kasviksia, keittoja, papuja, hedelmä-vihersmoothieita ym.). Olen käynyt kävelyllä. Ennen minun oli vaikea lähteä ulos, koska se ahdisti niin paljon. Nyt se onnistuu. Nautin ulkoilusta, ja olen havainnut, että myös ulkoilu ja raittiin ilman hengittäminen ovat minulle arvo.
Tarkoituksena olisi aloittaa säännöllinen liikunta 1-2h/pv sisältäen kävelyt ym. kevyempi rasitus. Tarkoituksena energinen, voimakas, terve keho. En tiedä miksi, mutta tämä asia on minulle erityisen tärkeä. En koe, että se olisi mikään ulkonäköpohjainen asia, vaikka terve ihminen näyttääkin lähes poikkeuksetta hyvältä. Pitää nyt vaan antaa tälle aikaa, koska se näyttää - yhä edelleen - olevan minulle niin tärkeä asia.
Jokaisella on mahdollisuus parantaa omaa elämäänsä mutta yleensä ihmiset keksivät mieluummin tekosyitä kuin tekevät jotain hyödyllistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihailen sinua kovasti, toivoisin itsekin saavani tämän vuoden aikana kyseiset asiat omassa elämässäni kuntoon.
Paljon tsemppiä sinulle 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos, Ap - tämä oli arvokas ja oivaltava puheen vuoro, jollaisia ei juuri näe.
Useimmat vain valittavat elämänsä kurjuutta, eivätkä tee mitään hyvää elämälleen itse.
Itse olen huomannut saman asian myöskin jokin aika sitten, en sitten tiedä miten tällaista ajatusta tuppaa nyt olemaan liikenteessä.
Siivoamisella ja järjestälmällisyydessä saa päässäkin asiat järjestykseen ja hyvä mieli valtaa valtaa ajatukset ja mielen.
Se millainen siivo kotona on, vaikuttaa suoraan myös mieleen.
Ja tosiaan se tekemällä tehty terveiden ruokien syöminen tuo terveyttä ja voimia sekä säännöllinen liikunta - koska moni ihminen luontaisesti syö epäterveellisesti ja liikkuu vähän, näiden asioiden eteen pitää ponnistella ja nähdä vaivaa, jotta ne onnistuvat ja näistä saa palkaksi yllättävän hyvän mielen ja masennus häviää jonnekin.
Vierailija kirjoitti:
Taisinpa juuri löytää ratkaisun ainaiseen ahdistukseeni. Kiitos ap, puit sanoiksi jotain mitä en ole itse kunnolla sisäistänyt.
Ihana kuulla, että sait oivalluksestani apua. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihailen sinua kovasti, toivoisin itsekin saavani tämän vuoden aikana kyseiset asiat omassa elämässäni kuntoon.
Paljon tsemppiä sinulle 😊
Mukava asia tässä on havaintojeni perusteella se, ettei asioita tarvitse saada valmiiksi, että olo paranee. Jo se vie harppauksen eteenpäin, että kartoittaa arvonsa (omat, eivät esim. vanhempien tai puolison), ja tekee sen jälkeen vaikka vähäisestikin tekoja, joissa tekojen ja tekemättäjättämisten suunnat ovat oikeat. Sekin tuottaa nähtävästi runsaasti mielenrauhaa. Kai se johtuu siitä, että kuuntelee itseään, mikä jo itsessään on hyvin tärkeää. Pienikin teko oikeaan suuntaan vie eteenpäin, ja antaa lisää voimaa tehdä lisää oikeasuuntaisia tekoja.
Tämä tulee aina yllätyksenä ihmisille, mutta mikään ei muutu jos et konkreettisesti tee muutoksia. Puhumisesta ei ole mitään hyötyä. Pitää tehdä asioita.
Oivallus_ kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihailen sinua kovasti, toivoisin itsekin saavani tämän vuoden aikana kyseiset asiat omassa elämässäni kuntoon.
Paljon tsemppiä sinulle 😊
Mukava asia tässä on havaintojeni perusteella se, ettei asioita tarvitse saada valmiiksi, että olo paranee. Jo se vie harppauksen eteenpäin, että kartoittaa arvonsa (omat, eivät esim. vanhempien tai puolison), ja tekee sen jälkeen vaikka vähäisestikin tekoja, joissa tekojen ja tekemättäjättämisten suunnat ovat oikeat. Sekin tuottaa nähtävästi runsaasti mielenrauhaa. Kai se johtuu siitä, että kuuntelee itseään, mikä jo itsessään on hyvin tärkeää. Pienikin teko oikeaan suuntaan vie eteenpäin, ja antaa lisää voimaa tehdä lisää oikeasuuntaisia tekoja.
Ja kiitos tsempeistä, tsemppiä oikein paljon sinullekin!
Kiitos kun jaoit Ap.
Varsinkin hyvä oivallus, että ei jää odottamaan sitä hyvää oloa ennen kuin alkaa tekemään jotain. Masentuneena tämä on varsinkin todella vaikea asia toteuttaa.
Tarvitsin tätä nyt kun parisuhteen loppumisen jälkeen olen ollut masentunut ja hukassa itseni kanssa. Olen huomannut saman että itsellä alkaa mennä huonommin jos laiminlyön aiemmin itselle tärkeitä asioita: alan syömään piittaamattomasti ja jos lopetan liikunnan mikä nyt keväällä tapahtui kun ei ole jaksanut järjestää aikaa. Nyt aurinkoisilla ilmoilla on sentään tullut käytyä kerran viikossa lenkillä ja iloitsen siitä, vaikka aina ei tee mieli lähteä mihinkään.
Olen myös alkanut ottamaan yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin joihin yhteydenpito on jäänyt.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kun jaoit Ap.
Varsinkin hyvä oivallus, että ei jää odottamaan sitä hyvää oloa ennen kuin alkaa tekemään jotain. Masentuneena tämä on varsinkin todella vaikea asia toteuttaa.
Tarvitsin tätä nyt kun parisuhteen loppumisen jälkeen olen ollut masentunut ja hukassa itseni kanssa. Olen huomannut saman että itsellä alkaa mennä huonommin jos laiminlyön aiemmin itselle tärkeitä asioita: alan syömään piittaamattomasti ja jos lopetan liikunnan mikä nyt keväällä tapahtui kun ei ole jaksanut järjestää aikaa. Nyt aurinkoisilla ilmoilla on sentään tullut käytyä kerran viikossa lenkillä ja iloitsen siitä, vaikka aina ei tee mieli lähteä mihinkään.
Olen myös alkanut ottamaan yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin joihin yhteydenpito on jäänyt.
Koen, että masentuneena sitä helposti yrittää ikäänkuin "säästää voimiaan", koska olo on niin sietämätön ja uupunut. Siksi ei uskalla nähdä vaivaa, ponnistella. Pelkää, että vähäiset, loputkin voimavarat hupenevat. Siksi arvelen, että on tärkeää aloittaa pienistä asioista, ettei tavoite ole liian suuri kyseisen hetken voimavaroihin nähden. Itse pidin päiväkirjaa, johon luokittelin sopivan tavoitteen ja mielentilan pari tuntia suorituksen päätteeksi. Arvelin aluksi, että kun teen jonkun asian, esimerkiksi pyykkien lajittelun ja viikkauksen kaappiin, jaksamiseni huononee. Kirjasin, jos niin kävi. Ainoa vaan, etten koskaan päässyt kirjaamaan, että ei olisi pitänyt tehdä jotain arvojen mukaista tekoa. Mieliala oli poikkeuksetta parempi tehdyn, arvojenmukaisen teon jälkeen.
Mitä tehdä jos etenkin mies sellainen että hamstraa tavaraa ja sotkee? Myös teinit jonkun verran sotkee.....oon ihan ahdistunut. Vinkkejä kaaokseen ja karsimiseen?
❤️👍 Tsemppiä! Pyrin itse samaan!