***ENSKAT KESKIVIIKKONA***

Taidetaankin olla Amyn kanssa ainoita jotka on tähän aikaan pystyssä :D

Mä heräsin kun mies lähti töihin, mutta eipä se mitään ainahan voi mennä takas sänkyyn..

Omituista, mulla on niin paha olo että mä tärisen mutta silti ei tartte pönttöä halailla, ihan ku olis yökkiny monta tuntia ja sen takia niin heikkona..en tiedä sitten :/

Ajattelin että soittelen tossa 9 aikoihin tonne neuvolaan, vielä kun en oo sinne saanu soitettua..



Massukipu jatku sitten illalla, tälläkertaa vasemmalla puolella.. Onneks se hiljalleen sitten helpotti ja pääsin nukahtamaan.

Huomasin kuitenkin tosi jännän jutun: Kun on oikealla kyljellä sattuu oikealle alamassuun ja vasemmalla niin taas vasemmalle alamassuun..



Eilen saatiin myös kokea ensimmäinen kunnon hormonimyrsky kun olin tekemässä ruokaa ja mies sanoi tiskaavansa mulle kattilan riisiä varten..nooh...mä siinä hetken odotin kunnes poltin päreeni lopullisesti ja huusin ku syötävä itku kurkussa..

Kun ruvettiin syömään ni mies sano vieläkin hieman järkyttyneenä että ei mun olis kuitenkaan niin kovaa meteliä yhestä kattilasta tarvinnu nostaa.... Voi mies parkaa..



*Keskiviikko halitus kaikille :)*

...meikäläinen nimittäin poltti päreensä täydellisesti eilen kaupassa, kun oltiin ostoksilla kodinkonekaupassa. Minun mielestäni kodinkoneista päättäminen on MIEHEN asia, ja kun hän kyseli minun mielipiteitäni, sain kaamean raivarin ja marssin kaupasta ulos. Sitä sitten puitiin kotona myöhemmin ja mies totesi, että kyllä tosiaan mulla on noita raskausajan mielialan muutoksia, vaikka tulinen olen ollut kyllä aina. :)

Tänne kuuluu muuten ihan leppoisaa; olen lomalla ja kun kerran ulos ei oikein voi mennä kehnon sään takia, alanpa tässä siivoilemaan.

Petra Pan (rv 12)

Ei voi olla totta, nyt on ilmeisesti jokin myrskykausi meneillään kun tänäaamuna mäkin hermostuin aivan silmittömästi miehelle =D



Johtuukohan sateisesta ilmasta noin yleensä tää matalapaine? Hermostuin siitä, kun ensin aamulla kahvipöydässä juteltiin jostain työasiasta ja mun käsittääkseni sovittiin asia tietyllä tavalla.

No puolen tunnin päästä mies on lähdössä töihin ja sanoo tekevänsä sen saman asian aivan päinvastoin. KÄÄK johan irtosi. Eteiseen laskeutui hämmentynyt hiljaisuus ja sitten kommentti no sähän nyt krätyisällä päällä olet...



Olen huomannut että karsivällisyyttä ei oo nyt yhtään (ei sitä tosin koskaan ole liikaa ollut -sukuvika-).



Miksikähän se tästä vielä menee 8-o



Mary rv 11+0

Dodii, kirjoittelin äskön piiitkät pätkät ja kas kummaa, koko teksti hävisi jonnekkin, mistä sitä ei ikinä löydetä.. eikä muuten ole enimmäinen kerta! Mutta ei auta lannistua, vaan kirjoittelempa uudestan!



Ulkona on NIIN tasaisen harmaata ja pientä tihkua on ilmassa, ei siis ihan mikään loistokeli, mutta täytyyhän sitä vettäkin välillä tulla!

Voisi pyhittää päivän vaikka siivoamiselle.. tai jotain, saa nyt kattoo:)



Heh, sussuko se kirjoitteli tuosta hormoni ryöpystään. Tuttu juttu.. minusta on tullut kunnon hormonihirviö, olen aina ollut äkkipiainen ja ailahtelevainen luonne, eikä paljon tarvita, kun minut saa suututettua ja nyt kun vielä tuo kuningas tupakka koko ajan kummittelee tuola taustalla, niin sitäkin kiusausta vastaan saa tämän kaiken keskellä vielä taistella.. aika kamala yhtälö nin miehen vinkkelistä.

On se raukka saanut jo kärsiä ja vielä saa varmasti kärsiä lisää.. mutta minkäs teet:/



Mites poppiksella on tuo tupakki juttu?? Ihan hirmuisesti tsemppiä sinne, mä todella TIEDÄN miltä susta tuntuu!! Antasin mitä vaan nyttenkin jos saisin sen yhen tupakan, muttakun se ei jää siihen yhteen jos nyt poltan..

On se vaan niin paskamaisen vaikeeta lopettaa!!



Amy oli ostoksille lähdössä.. kateellisena täällä minä:) Tekisi niin mieli ostaa itselle vaatteita, mutta nyt ei kyllä kannata kun kroppa on sellaisessa muutostilassa, että seuraavaksi ostan vaan mamma vaatteita.. on tosiaan tuo maha ihan kummasti turvoksissa ja tuota painoakin on tullu turhan paljon kerättyä:( Noh, kaippa se tästä.. mutta amylle hauskaa humputtelupäivää!



En muuten tiiä johtuuko hormooneista vai mistä mutta minuun on iskenyt kunnon liikunta kärpänen, siis selvennys: Minä en ole koskaan lyhyen elämäni aikana tykännyt liikunnasta. Hyötyliikunta on jees, mutta muuten en siitä kyllä piittaa. Noh, eilen kävin kunnon lenkillä ja sitten, vielä ihmeempi juttu.. lähdin auton sijasta pyörällä käymään kaupassa ja kaikenlisäksi vesisateessa ja kaikenlisäksi, minulla ei oikeesti ollu mitään tähellistä ostettavaa!! Noh, tulipahan sotkettua ostamaan kukkakaalia ja porkkanaa!!



Voikaahan hyvin.. tämä sekopäinen enska lähtee nyt miekkosta herättämään..



Siru ja tiituli rv 11+1

Täällä kovalla tohinalla pakkaillaan kamoja kassiin ja autoon, mutta en malttanut pysyä ihan kokonaan poissa :) Pieniä " teknisiä ongelmia" on omien vaatteiden pakkaamisessa, kun en vieläkään pitkällisistä etsinnöistä huolimatta ole onnistunut löytämään kelvollisia housuja, jotka sopis kahdelle ;) Niimpä sitten ei oo kovin paljon enää valinnanvaraa omassa kaapissa, kun tuo Ahaa vie jo oman tilansa. Toivottavasti onnistun reissusta jotain löytämään, muuten alan olla kohta tosi pulassa! Vaikka eilen kyllä ostin Intersportista ihan hyvät caprit, kriteerinä oli vaan väljä koko ja kuminauha tms säädetävä vyötärö :) Mutta oikeesti, mä ehdin etukäteen kuvitella, että mammavaatteet edes sopis mulle, mutta turha luulo. Sama ongelma mulla on aina housujen suhteen, ne ei millään istu sekä takapuolesta ja reisistä, että sitten vyötäröltä/ muualta. Ärsyttävää!



No niin, illalla siis startataan laivalla yli, suuntana on Keski-Eurooppa, lähinnä ehkä Saksa-Itävalta akseli, mutta katotaan sitten, mennään sinne minne nenä näyttää ;) Ja aurinko paistaa :) Kaikki jalkapallo-kaupungit kyllä kierretään kaukaa varmuuden vuoksi, nimimerkillä anti-penkkiurheija ja toinen samanlainen ;)



No joo, sattuneesta syystä mun varmaan pitäis tälläkin hetkellä tehdä jotain aivan muuta, joten heipä hei enskat, nähdään taas kun pääsen joskus netin ääreen :)



t. Ope + yökyöpeli Ahaa rv 23+2

Täällä yksi ensikko torkkuu koneella.. Mitenköhän tämä väsymys on taas tänne tiensä löytänyt. Eilenkin olin petissä jo puoli kymmeneltä ja nukuin 7.15 asti. Mitä nyt yöheräämisiä on 3-4, mutta kuitenkin...



Ilma on täälläkin aika harmaa, no ei harmita niin paljon tämä töissä olo! Hormoniryöpyistä oli ollut puhetta. Meillä mies on päässyt vielä melko vähällä, tai en tiedä olisiko hän samaa mieltä, mutta kuitenkin. Mulla lähinnä hormonit on pinnassa, kun jokin ei onnistu ja sitten alkaa itkettää. Eilen esimerkiksi en mahtunut metron kyytiin töistä lähdettyä. Vuoroväliä on pidennetty siltatöiden takia ja siksi vaunut on ihan täynnä. No odotin sitten seuraavaa metroa 10min ja se oli ihan yhtä täynnä. Menin ovista väkisin sisälle mahaani pidellen ja pyysin saada vielä istumapaikankin. Koko matkan oli kuitenkin paha mieli =( Noissa täysissä metrovaunuissa seisominen ei vain onnistu tämän masun ja näiden huimausten kanssa.. No tänään tulin metron korvaavalla bussilla töihin ja mieli oli aurinkoinen, kun bussissa oli tilaa ja viileää!



Nyt yritän keskittyä hetken näihin oikeisiin töihinkin!



Voikaa hyvin! Sippu ja pikku-tikru 27+5

[color=#006400]Taas vähän myöhäinen aamunaloitus..Pöh. Pitäis nopsaan saada itsensä suihkuun jos vaikka kauppoihin menis katselemaan tavaroita..Tästä koneella istumisesta päätellen sekin idea näyttäis menettävän puhtiaan minuutti minuutilta =) Jotain pitäis jaksaa kun eilinen meni ihan löhöillessä..[/color]



[color=#0000CD]Amylle mukavaa ostelupäivää! Toivottavasti teet mukavia löytöjä..=)[/color]



[color=#006400]Sussu: kuulostaa niin kovin tutulta! Mä pärähtelin juhannuksena koko perheelle niin, että oikein välillä hävetti! Sit nolona vaan selittelin hormoneja..[/color]



[color=#0000CD]Siru: oon edelleen yrittäny vähentää sitä röökiä, mutta en oo saanut lopetettua..Mä päättelin pari päivää sitten, että en kyllä oo kunnolla edes yrittäny! Toivon, että np-ultran jälkeen mä tosiaan YMMÄRRÄN, että siellä on joku (jos siis kaikki on kunnossa) ja jätän ton kamalan tavan kokonaan. Jännittää niin kovin kun lueskelin juttuja tuulimunista ym. niin ehkä mä jollain oudolla tavalla ajattelen, että jos tosiaan ei olekaan kaikki kunnossa niin sitten tulis lopetettua vähän niinkuin ' turhaan' ..? Kuulostipas tosiaan ääliömäiseltä kun sen kirjotti =D Hienoa toi sun liikuntastydeemi! Jos sä intoudutkin urheileen koko raskauden ajan? =)[/color]



[color=#006400]Ykkösopelle multakin hyvää ja turvallista matkaa![/color]



[color=#0000CD]Mies on toista päivää jo pitkään töissä (07-23) ja päivät tuntuu senkin takia ihan loputtomilta..Päivät on harmaita eikä yhtään huvita mikään..Pah! Jos mä kokoan nyt itseni ja menen sinne suihkuun!



Iloista päivää kaikille!



t. poppis rv10+0 (jey! kaksinumeroisiin pääsin minäkin vihdoin!) =)

Sain kun sainkin itsestäni irti ja menin kaupungille..Kävin Nissenillä katsoon rillejä ja otinkin yhdet kun myyjä oli aika reilu. Nettisivuilla oli vielä mainos pakettitarjouksesta (169e) ja periaatteessa se tarjous oli loppu, mutta se anto ne kuitenki mulle siihen hintaan kun kävi itsekin nettisivuilla ja näki mainoksen. Muuten ne olis maksanu 350e. Hyvä juttu! Nyt voikin löhöillä loppupäivän ja lueskella kirjaa! =)



poppis

Uskomatonta, vetäisin tänään kyllä pohjat tuossa myöhään nukkumisessa. Mies soitti töistä ruokkiksella kahdentoista aikoihin, ja minä heräsin siihen ihan umpi-unesta! Moneltakohan olisin herännyt, jos ei olisi soittanut? Nyt tuli rapiat 12 tuntia unta. Eipä pitäis unetuksen vaivata liian paljon.



Nyt sataa ainakin täällä Keski-Suomessa kuin Esterin p******stä. Minua ei se kyllä masenna, ja yhdynkin Siruun, joka sanoi ettei sade ole haitannut pyöräillessä. Tekisi kovasti mieli lähteä ulos vähän jaloittelemaan! Tuo gradu ja muut kotihommat aiheuttavat helposti sen, ettei mun tule kuin parvekkeella pyörittyä koko päivänä.



Huoli kunnon kestämisestä synnytyksessä on mulla aika suuri, olen myös ollut koko ikäni aika epäliikunnallinen vaikkakin tullut liikkuneeksi sosiaalisen paineen vuoksi. Nyt aikuisena kuitenkin muu kuin hyötyliikunta on jäänyt oikeastaan kokonaan pois, ja synnytys pelottaa ihan sen takia! Näin jo yhtenä iltana unenpöpperöisenä sellaisen vision, että makaan synnytysvuoteella kuolemanväsyneenä ja kiroan omaa laiskuuttani.



Sippuliinille kiitokset gradutsemppauksesta. Nyt on taas sellainen vaihe, että sen kirjoittaminen tuntuu ihan mielekkäältä ja tajuaa, että siitä olisi ihan oikeasti hyötyä, että saisi sen tehtyä... Toivon, että tämä vaihe kestää siihen asti kun se tulee valmiiksi. :-/



Niin, ja Sipun omia kuulumisia piti kommentoimani sen verran, että mulle on jo näillä viikoilla tullut busseissa ja pysäkillä sellainen olo, että jos yhtään tuntuu siltä, etten jaksa seistä, niin sanon kyllä siitä muille niin että saan istumapaikan. Että minusta teit ihan oikein kun änkesit sinne metroon ja vielä istumaan. Ketä varten ne istuimet ovat, jos eivät niitä, joita huimaa ja väsyttää? Eivät ihmiset, tututkaan, yleensä tajua, jos ei omasta voinnistaan tai ainakin tarpeistaan ilmoita (tämä sääntöhän onkin sitten yleistettävissä lähes kaikkiin ihmissuhteisiin), joten ei se minusta ole mitenkään epäkohteliasta. Minulla on tapana aina täysissä busseissa tarjota omaa paikkaani vanhemmille ihmisille, ja olisin tarjonnut varmasti raskaana olevallekin jos olisi sattunut kohdalle... Nyt tilanne on ehkä vähän toinen kun itseä milloin väsyttää, milloin huimaa tai oksettaa. :-) Siinäpä onkin sitten ajankulua matkalle pohtia, onko tuo toinen matkustaja mahdollisesti VIELÄ huonommassa kunnossa kuin minä. Yleensä joidenkin vanhusten kohdalla se kyllä toistaiseksi on varmaan pitänyt paikkansa.



Tulipas sepustukset tuommoisesta aiheesta. Mut jos kulkee joukkoliikenteessä päivittäin niin on se iso asia!



Sussu kirjoitteli hermostumisesta ja aika moni oli siihen kommentoinut. Mulla on myös, isältä perittynä, aikamoinen Aku Ankka -pinna eli ei pinnaa lainkaan ainakaan läheisissä suhteissa, ja nyt raskausaikana se on saanut välillä huvittavia mittasuhteita. Just tuommoinen kattilasta räyhääminen olis niin minua. Samoin huomaan, että vaikka muuten mulla on aika hyvä itsetunto ja en pode mitään komplekseja, niin nykyään jos mies ei minusta riittävästi ole pariin päivään halannut ja pussannut tai muuten osoittanut huomiota ja sitten sanoo että " onpas sun maha taas kasvanut" (tarkoittaen vauvamahaa, joka nyt ei todellisuudessa ole erityisesti kasvanut) niin mulle tulee siitä helposti semmoinen raivostunut olo, että " läski minä eikä mua voi ilmeisesti enää edes lähestyä" . Huutaminen julkisilla paikoilla on yksi raskausajan uutuuksista, ennen ajattelin aina, että säästetään tämä sitten kotiin mutta nyt on pakko antaa tulla siinä samassa jos joku ärsyttää.



Katsottiin tuossa eilisiltana ystäväni kanssa elokuva Brokeback Mountain, joka on kehuttu ja palkittu mut ei oltu ehditty sitä vielä katsoa. Se oli netistä imutettu kopio, joten siinä ei ollut tekstityksiä, ja ainakin joka toisen repliikin kohdalla tuli semmoinen olo, että tajusinkohan mitään. Ne cowboyt puhuvat siinä siis todella vahvasti murteellista teksasin englantia. Oli se hyvin tehty ja koskettava elokuva, mutta vähän jäi semmoinen olo, että mistä tämän kohdalla on vouhkattu. Äh, mut mitähän mä täällä tästä höpisen. Vaikka ei kai se ole kiellettyä puhua muustakin kuin raskaudesta. :-)



No. Nyt pitäisi viimein päästä tämän päivän gradusavotan äärelle.



Hyviä vointeja kaikille, paljon jäi taas kommentoimatta, mutta ei voi mitään... Palailen viimeistään huomenissa.



Terkuin Ladie ja möttönen, rv. 16+6

Olen ollut pienoisessa nettipimennossa kun vain miehen kannettava tällä hetkellä raksalla olemassa ja tää netti on suht hidas. Koitan skarpata ja päästä mukaan kirjoittelemaan kunhan kesäloma loppuu ja taas koneen ääressä töissä:)



Noita " hormonimyräköitä" tässä kauhulla odottelen tulevaksi. En muutenkaan mikään rauhallinen viilipytty ole, joten parempi jos ei mitään suurempia myräköitä tulis! Mutta olkaa tyytyväisiä kun jotain oireita sentään on ja nyt saa hyvällä omalla tunnolla mekastaa, kun on minkä piikkiin pistää=)



Poppis; tsemiä sulle tupakkalakkoiluun, kyllä varmasti kun ultrassa sen pikkuisen todeksi näkee, on helpompi siitä tupakasta luopua. bdbdbd



Täällä eletään rv 6+3 (laskinko oikein jos vikat menkat alkoi 15.5?) oireita ei hirmuisesti. Nännit kipeytyi viikkoa sitten ja masua on alkanut jomotella aika lailla tässä pari päivää sitten. Onko tällainen ikävä tunne alavatsalla ihan normaalia vai pitäiskö mennä käymään lekurilla?? Vihlaisee kunnolla jos yskäisee tai ponnistaa ja muutenkin tuntuu tosi ikävältä:( Ei mitään menkkamaista jomotusta.. Pelottaa vähän että onko kaikki ok. Väkisin käy kohdunulkoinenkin mielessä. Mut kai se kuuluu tähän alkuun toi stressaaminen. Vai kuuluuko?!



Oikein mukavaa keskiviikkoa kaikille harmaasta säästä huolimatta!



Aurora + törriäinen 6+3

Kommentoin vielä vaikka lupasin ruveta graduntekoon. Ei täältä palstalta niin nopsaan pois päästä. :-)



Niin, että just noilla viikoilla voi olla koviakin kipuja just äkillisten liikkeiden yhteydessä ja muutenkin. Ne johtuu siitä, että siellä kudokset väljenevät kasvavan kohdun tieltä. Niitä kutsutaan usein repäisykivuiksi, tuntuu kuin jotain repeisi ja etenkin nyt, kun maha on jo vähän kasvanut, ja niitä tulee aika paljon edelleen, niin tuntuu että koko masu irtoaa. :-/ Mut siis ihan normaalia, ja kertoo siitä, että hormonit siellä pehmentävät sun kasvualustoja! :-)



Tsemppiä ja terkkuja,



Ladie, edelleen 16+6

Ja jalat on ihan muussina, vaikka en ihan hirmuisen montaa tuntia hyörinytkään ja hyvät kengätkin oli jalassa. (Ylimääräisellä painollahan ei ole asian kanssa mitään tekemistä... ) Täytyy sanoa, että tuli arvokas lounas: junamatkat edestakas sellanen parikymppiä, vauvalle pari bodya ja sukkia sieltä AdamsKidsista (Oli muuten paljon ihania juttuja, mutta kun piti niitä neutraaleja valita) ja sitten WSOY:n myymälästä aivan ihana Kulta pieni - vauvan oma kirja, johon voi täytellä juttuja jo tästä odotusajasta. Mutta olipahan nyt taas toisenlainen lomapäivä ja näin hyvän ystäväni, jota en niin usein pääse näkemään, sillä asumme eri paikkakunnilla. Itselle en löytänyt mitään. Mutta olen mä ostanut jo ennen aleja sen verran äippävaatteita, että kesän pärjään ja varmaan lopunkin, ellen ihan valtavasti paisu. Parhaat ostokset on meinaan olleet kaks masutuubia, jotka tilasin Bebesiltä pari viikkoa sitten. Nyt voi taas käyttää " tavis-t-paitoja ja toppejakin" . Ja sitten tilasin myös bellybeltin, niin housuvalikoimakin taas laajeni.



Eilisiä vois kommentoida hiukan: [color=Indigo]Larskulla[/color] oli hyviä neuvolakuulumisia; [color=Indigo]Kandi[/color], toivottavasti hait saikkua - kyllä sitä tässä tilassa saa ihan väsymyksen vuoksi; Hui, [color=Indigo]pepsis[/color] noita sun paineita - toivotaan, että kääntyvät laskuun! Ja onnea [color=Indigo]tokkopalle[/color] oireista - helpottaa henkistä oloa, vaikka fyysisesti voikin huonosti... [color=Indigo]Queen[/color]: kantsisko miettiä sadetakkia noitten haukkujen kanssa lekkeilyyn? ;o) [color=Indigo]Ellekin[/color] jaksaa reippailla koirien kanssa. Tekis hyvää tällekin. [color=Indigo]Q:lla[/color] alkaa äippäloma - tosiaan nauti nyt näistä viimeisistä työpäivistä! Mites [color=Indigo]Niameyn[/color] neuvola?



[color=Indigo]Sussu[/color] , kuullostaa tutulta nuo hirmumyrskyt. Mä olen onneks pystynyt edes hiukan vaimentamaan raivoani, mutta kärttyinen olen tosi usein ja, kuten Sippu sanoi, itku on herkässä, jos asiat ei mene oman mielen mukaan. Toivotaan Sussu, että masukivut tasoittuu!



[color=Indigo]PeterPan[/color] : ihanaa, että joku käyttää sadepäivät noin hyödyksi. Itsellä ne menee helposti kirjan parissa...



[color=Indigo]Siru[/color] : pidä kiinni " jumppakärpäsestä" ja lähetä muutama pikkukärpänen tännekin! ;o)



Ei turha reissu kaupungille [color=Indigo]Poppiksella[/color] Uudet lasit piristää kummasti! Voi sua, kun joudut noin pitkiä päiviä olemaan yksin. Mulla alkaa tehdä tiukkaa nää 8-17/18 päivätkin.



Wautsi [color=Indigo]Ladie[/color] , mitkä unet! Mutta nythän sitä pitää nukkua varastoon, sanovat mullekin tutut. =)



[color=Indigo]Aurora[/color] , kuten Ladie sanoikin, kyllä nuo kivut varmaan kuuluu ihan asiaan. Mutta muistahan huilia siellä raksahommien välissä kuitenkin!



Tää menee nyt jatkamaan vakuutusyhtiöiden kiusaamista tarjouspyynnöillä. On meinaan homma miettiä, mistä saa kokonaisedullisimman vakuutuspaketin. Ja sekin vielä jännittää, että saammeko vauvalle jo etukäteen vakuutuksen. Kiirekin alkaa olla, kun heinäkuun loppuun mennessä pitäis olla se hoidossa. Mutta tää on niin perus-mua, että kaikki jutut jätetään viime tippaan. =/



Terkkuja kaikille ja voikaahan hyvin!



[color=Indigo]-Amy ja EkaVekara rv 22+6[/color]

Juhannus meni mökillä ollessa paljon pohjoisempana kuin nyt :) Mukavaa kyllä oli kun oli ystäväpariskunta mukana ja me tulevat mammat saatiin hyvät naurut ukkojen kännitouhuista... :)



Sen jälkeenkin ollu yhtä hälinää nuo kaks päivää.. Pitäny juosta kaupunkiin (Roihin) vaatekauppoihin ja muille asioille ja sen takia sitten ajaa monta sataa kilometriä kuunnellen anopin jaarituksia.. Kaikella rakkaudella häntä kohtaan mutta kun on niin kova puhumaan että tämän pienen immeisen pää menee aivan sekaisin pelkästä kuumudesta saati sitten kuunnella mitä se naapurin rouva tekikään edellisellä viikolla......



Ja sitten jostain syystä samaan syssyyn piti alkaa tekemään kunnon siivousta kun muuton jälkeen on siivottu tosi vaihtelevalla menestyksellä. Niinpä sitten eilen illalla sängyssä maatessani tajusin melkoisia kipuja masussa ja selässä. Supistuksia ne tuskin oli, ei tuntunu aivan siltä että olisivat voineet olla.



Niinpä tämä päivä on menny tosissaan sängyssä maaten kun mies niin huolestui kun mamma rehkiny ittensä puolikuoliaaksi ;) Onneksi en ole töissä nyt!



Ja sellainen valitusvirsi tällä kertaa. Tietty tätä vois jatkaa loputtomiin kuumudesta, kiukuttelusta " lihomisesta" yms... Mutta taidan jättää sen sikseen :)



Lueskelin nuita edellisiä pinoja pitkän aikaan ja huomasin että hirmuisesti tullut uusia enskttaria! Onnittelut teille kaikille joille en sitä vielä ole sanonut. Ja sussu nyt jäi mieleen iän vuoksi sillä muistan oikein hyvin kaksi vuotta sitten kun mekin yritys aloitettiin, niin en todellakaan ollut kovin vanha!! Yo-lakkiin oli vielä pitkä matka (vuosi) mut kun sydämessään ties että mies on oikea eikä yrittämisen lykkäys olis paljonkaan asiohin vaikuttanu niin pillerit jäi ottamatta!



Tavallaan kuitenkin nyt osaan arvostaa vauvaa enemmän pitkän yrityksen jälkeen.. Siis henkilökohtaisesti aika kasvatti meitä miehen kanssa tiivimmin yhteen ja huomattiin että vastoinkäymisistä selviää yhdessä! Mutta siis todellakin nuorikin äiti voi olla hyvä äiti!! Ole ihmeessä ylpeä masukista ja unohda mietteet iästä!



Ja mitähän muuta.... ? PEPSIllä paineet taas katossa! Voi kun ne laskis nyt niin pääsisit rauhoittumaan sen suhteen..

OPE oli lähdössä matkalle.. Taisin nyt myöhästyä mutta hyvää matkaa ja huolehdi Ahaasta!

Muillekin kesä ja kuumuus oli saanu aikaiseksi hankalaa oloa: turvotusta heikotusta. Taitaa olla yleinen vaiva :(



Mut yrittäkäähän voida hyvin ja syökää paljon jätskiä!



fio rv 18+2 (nopeasti nämä viikot vain lähti juoksemaan...)

Helou kaikille! Onnea uusille tulijoille ja kommettina äksyilyyn: pitäähän niiden miestenkin jotain kärsiä, kun naiset muutoin kantavat koko raskausajan taakan - synnytyksestä puhumattakaan. ;-)



Minulla (tai siis meillä) oli eilen eka neuvola. Vähän jännitti. Ihan ok sinänsä, mutta jälkikäteen ajatellen olen aika pettynyt. En saanut juurikaan uutta tietoa, enkä lohdullisia " kyllä kaikki menee hyvin" henkisiä silityksiä, joita JUURI NYT olisin kaivannut. Onhan mahdollista, että tulee keskenmeno tai blaa blaa tai blaa blaa, mutta turha maalailla etukäteen piruja seinille. Hoitaja sanoi mm. että keskenmenonriski alkuraskaudessa on suuri ja että sitten täytyy vain ajatella (ihan kuin se olisi lähes vääjäämätöntä!!!) ettei alkio ollut kehityskelpoinen. Ja muistutti vielä, että hänellä on tapauksia jolloin sikiö on mennyt kesken vajaat 20 viikolla. No kiva! (vaikka eikös se vkon 20 jälkeen melkein jo lasketa keskoseksi, jos vko 23 syntyneet selviävät jo mahdollisesti hengissä.)



Seulontapaperi tupsahti myös eteen automaattisesti, ei tarkempia esittelyjä asiasta. On kuulemma käytäntö, mutta ei pakollinen. No, menen nyt siihen verenkuvaan ja ultraan mielenkiinnosta, mutta en suostu kyllä lapsivesikokeeseen, jos siihen tulisi kutsu.



Mitäs muuta, joudun sokerirasitukseen nousseen painon takia (5 kg liikaa) ja viikot oli laskettu pieleen, eli onkin viikkoa vähemmän. :( Sen sijaan laskettuaika pysyi samana.



No, onneksi kävin viime viikolla mukavalla lääkärillä, jonka asenne oli ihan toista luokkaa. Hänen mukaansa keskenmenoriski ei ole enää suuren suuri, jos alkoi löytyy elävänä kohdusta ja lohdutteli, että terveen naisen joka ei ole keskenmenoja aiemmin kokenut, ei kannata asiaa turhaan murehtia. Päädyin oikeasti miettimään sitä, että käyn pakolliset lääkärikäynnit raskauden ajan yksityisellä, jos julkisen sektorin lääkärienkin asenne on tuollainen.



Ärsyttää kun Suomessa ajatellaan aina pahinta. Mitä järkeä on elää lyhyt elämä harmaassa pilvessä ja jatkuvasti miettiä mikä voi seuraavana mennä pieleen...



Pirteämpää mieltä huomista odotellessa.



Helmikuu 7+6 (nyyh, ei siis 8+6)

Voi kurjuus mikä ilma! On kyllä tullu viihdyttyä kotona ja sisätiloissa aika lahjakkaasti nää sadepäivät. Mutta huomenna kuulemma pitäis paistaa taas arska :) Itseasiassa ihan hyvä vaan ku on joutunu oleen sisätiloissa, niin on tullu pestyä kaikki pyykit!



Queen, ihanaa! Ehkä meillä sitten on vielä toivoa :)



Helmikuu, olipas kurjaa tekstiä neuvolan tädiltä. Ärsyttävää tommonen pessimistinen asenne heti alussa. Mut ei kannata välittää, itse vaan ajattelet positiivisesti, niin kyllä se siitä. Minä ainakin ajattelin heti alussa, että kyllä siellä masussa elämää on ja tulee olemaanki. Ei tosiaan kannata vaivata päätä keskenmenolla, vaan nautit nyt täysin rinnoin alkuraskaudesta :)



Mulla kyllä on menny tänää aika lahjakkaasti kaikki pieleen. Aamulla päätin, että kun en oikein puuroista muuten tykkää, niin teenpäs vispipuuroa! Äitin tekemä vispipuuro on parasta! Noh, ekakertalaisena se ei tietystikään onnistunu ihan täysin. Se otti ja paloi pohjaan. Kattilan pohja ei oo vielä koskaan ollu niin mustana! Mutta kyllä sitä nyt söi, jos laittoi paljo sokeria ja maitoo :) Sit päätin tehdä ittelle kasvissosekeittoo. Äh, pahaa siitäki tuli. Enkä oikein tiedä mikä siinä meni vikaan. Joku kuitenki, koska se maistui aika pirun pahalta. Mies sanoi jo sillon, ku rupesin sitä tekemään, että jos valitan, että se on pahaa niin se syöttää mulle koko kattilallisen heti samantien (käy kuulemma aina niin, että ku teen jotain, niin sit haukun sen ihan pahaks ja se menee pöntöstä alas). No, ei auttanu ku syödä sitä ja esittää että se ois ollu herkkua :)



Sit päätin mennä suihkuun ja testata sitä uutta veetin suihkussa käytettävää karvanpoistovoidetta. Ihan huonoo. Sillä ei lähteny mikään pois. Ärsytti niin vietävästi. Sit ku tulin suihkualtaasta pois, niin huomasin, että lattialla oli aivan kammottava määrä vettä... Joku " pikku" tukos suihkukaivossa. Ja sit riitti mulle. Itkin, itkin ja itkin. Tuntu ettei jaksa enää. Mut kyllä se olo pian koheni miehen sylissä :) Ei voi ku kiittää, että on saanu vierelleen noin ihanan miehen, joka jaksaa aina lohdutella ja pitää sylissä, vaikka oisin ollu kuinka kauhee.



Ai niin, tulipa vielä suru-uutinen kotopuolestakin. Minun rakas pikku maakilppari (jäänyt kyllä tilanahtauden vuoksi asumaan porukoille) oli karannut eilen. Sitä on nyt etsitty yli vuorokauden ajan eikä mistään löydy... Tämmönen kamala vesisadekin. Voi kun voisin olla siellä etsimässä sitä :( Voi raukkaa... Missähän ojan pohjalla se on kylmissään... Täytyy vaan toivoo, että se eksyis takasin kotiin. Se kun on niin maaston värinen ja tykkää kaivautua maan alle, niin etsiminen aika toivotonta :' (



Mutta taidan tästä nyt mennä vähän syömään mansikoita ja herneitä, nami!



-Larsku 24+3

Mä en taida sitten tänään saada muuta aikaiseksi kuin roikkua täällä. On niin mielenkiintoisia juttuja teillä, ja kun yksinäisyys vähän vaivaa täälläkin kun mies on 7.00-noin 17-18.00 töissä. Huomasin vaan kun puhuitte siitä, että yksin tulee oltua, niin sama juttu mullakin.



Niin helmikuulle oikeastaan rupesin vastaamaan, kun oli niin kurja tuo kokemuksesi neuvolasta. Aika uskomattoman negatiivisesti suhtautunut terkka, pelotteli vielä vajaan 20 viikon keskenmenollakin! Ja sehän onkin tosi yleistä. Ihan sama pelätä tsunamia yyterissä. :-P Onkohan sulla sama terkka loppuraskaudenkin? Jos on, niin kannattaa harkita että pyytäisit toiselle jos rupeaa todella ärsyttämään. Kyllä niitä käsittääkseni voi vaihtaa, jos muita terkkoja siellä on! Mun hyvä ystäväni, joka on tässä valmistumassa kätilöksi, sanoi just viime viikolla, että " ei teilläkään enää ole mitään huolta, kun ei niitä keskenmenoja noilla viikoilla käytännössä tapahdu ja rv 20+ lähtien se on joka tapauksessa synnytys, kävi miten tahansa" . Mut siis kyllä, kysymys oli nimen omaan terkan asenteesta eikä siitä, että sun pitäisi olla jotenkin enemmän epävarma! Mun mielestä sen lääkärin kommentti oli hyvä. Toki keskenmenoriski on olemassa, ja sitä on hyvä vähän ajatella, mutta eihän elämää voi muutenkaan elää koko ajan peläten pahinta! Hulluksihan siinä tulee.



Joten ei muuta kuin tsemppiä ja iloitse jokaisesta oireesta ja kertyvästä viikosta, niin kyllä se aika nopeasti kuluu, nimim. been there!!



:-) Ladie

Nyt on saikku haettu, ja olikin tosi mukava terkkari neuvolassa :) Verenpaine oli noussut vähän turhan korkeaksi, mikä johtuu vain ja ainoastaan töistä. Pikkaisen ottaa päähän, että typerän ja väliaikaisen työn takia riskeeraan tässä omaa vointiani... Mutta pakko tuolla on vielä syksyn ajan jaksaa, jotta on edes jotain tuloja.



Helmikuu, muista hakea aina toisenkin ammattilaisen mielipide, jos joku asia kuulostaa tosi oudolta. Terkkareitakin on moneen lähtöön.. Toivottavasti saat jatkossa vähän positiivisemmalla asenteella varustetun terkan :)



Voi Larskua, olipas sulla epäonninen päivä! Onneksi nuo miehet jaksaa aina lohduttaa, vaikka varmaan joskus suupielessä vähän nykiikin ;)



Amy, eikös ollutkin ihania vaatteita siellä Adams Kidsissä? Itsekin kävin siellä tänään, kun palstalla kovasti kehuttiin. Ja kylläpä olikin ihania vaatteita! Itse olen asunut Britanniassa pari vuotta aikaisemmin, ja ostin sieltä aina pikkuveljelle ihania lastenvaatteita. Kiva, että noita brittimalleja saa Suomestakin. Niissä on yleensä enemmän yksityiskohtia kuin kotimaisissa vaatteissa.



Aurora, noi vatsakivut kuulostaa ihan tutuilta. Mulla tuli viimeksi tänään sellaista jomotusta vastaan, kun olin pitkään jalkeilla.



Nyt on pakko lopettaa kirjoittaminen, kun kone sammuu ihan juuri. Tässä on tuuletin rikki, ja pysyy maksimissaan tunnin päällä :/



Kandi 14+jotain, en just nyt muista mitä

Moikka pitkästä aikaa enskaliinit! Ihan kauheeta ku toi raksaprojekti vie ihan kaiken ajan ja voimat ja töissäkin on niin kiire ettei ehdi näillä sivuilla kävästä, ni oon kyllä niin pimennossa teidän jutuista että! Enkä jaksanut lukea aikasempia pinoja, ainoastaan tänpäiväsen... Tänään jäin siis vaan kotiin enkä mennyt raksalle ja ajattelin jos sais aikaseks leipoa miehuksen huomisen nimpparin kunniaksi, vaikkei sitä sen kummemmin juhlitakaan kun ei olla edes kotona.



Kylläpäs taitaa olla kuumeilupuolen enskoilla plussa-aalto menossa, onnea vaan ja tervetuloa kaikille tasapuolisesti!



Tais joku mainita et ihanku olis väsymys palannu, mul tuntus olevan sama juttu. Voi tosin johtua alhasesta hempasta ja univeloistaki. Tuli jussina vähän valvottua...



Ja tosiaan taitaa olla kärttysyys päivän sana, ei löydy huumoria ei sitten millään tietyissä asioissa! Eikä mulla oo normaalisti tapana näyttää nyrpeetä naamaa muuta ku ukkokullalle välillä mut kyllä tuli juhannuksena oltuu naama nurinpäin. Ekaa kertaa tuli sellanen olo et nyt vois korkata! Olin sitte kuitenki ihan limulinjalla. Meil oli vuokrattuna aivan ihana mökki merenrannalta kaikilla mukavuuksilla kaveriporukassa. Tulipa sitten heitettyä talviturkitkin!



Mutta sitten siihen tän päivän tärkeimpään eli neuvolajuttuun (omaa napaa tiedossa siis...) Ei sinänsä mitään ihmeellistä kerrottavaa ku kaikki oli ihan jees. Paino oli noussu lähtöpainosta 3 kg (ja se kaikki itseasias viimisen kuukauden aikana) eli terkkarin mukaan just sopivasti. Ja mulla ku on kauhee kompleksi ku on muka pieni maha ni sf-mitta oli kuitenki 19 cm eli himpun verran keskikäyrän yläpuolella! (mitattiin nyt ekaa kertaa) Hb taas pudonnu, nyt 110, rautaa jatketaan, ei tuntunu olevan terkka huolissaan eikä käskeny ees lisäämään raudan määrää. Paineet 116/70, pissa puhdas. Dopplerin alla Viivi oli ensin aika rauhallinen ja syke pyöri siinä 140:ssä mutta sitten lähti viuhtomaan karkuun niin heti nousi 150:een! Ei noista kyllä mitään voi päätellä! Seuraavan kerran ku meen elokuun alussa ni on sit lääkäri kans ja mä oon jo sillon lomalla! Jee! Eli elokuu ois tällä mammalla kesälomaa. Sen jälkeen neljäks viikoks töihin jos ei mitään ihmeellistä ilmene, ja sit äippälomalle! Sain tänään ne kelan paprut täytettäväks, täytyy äkkiä palauttaa ne niin pääsee äippäpakkauksen kimppuun mahd. pian! Plääh, kaikilla muilla on kaikkia kivoja lomasuunnitelmia, mun ei tarvi paljoo miettiä kun raksallahan tuo taitaa kulua... Ei sinänsä, kivahan sitä on itelleen rakentaa, vai mitä Aurora ;-) Pitäs päästä kohta anturan valuun...



No ei tässä auta muuta ku ruveta tekemään jotain, muuten tulee taas sanomista ku " jotkut ne raataa raksalla ja toiset vaan olla möllöttää kotona" ... hö!



Joka tapauksessa oikein ihanaa loppuviikkoa, yritän ehtiä taas teitä moikkaamaan!



JoJo + Viivi rv 22+2

Kaipaamani sade on nyt sitten löytänyt tänne rannikollekkin :) Tosin vain tihkuna..



Aamulla käytiin miehen kanssa kaupungissa pyörimässä ja ostettiin kirpparilta tiitille satukirja :)



Sit iltapäivällä kävin siellä neuvolassa :) Kaikki hyvin!



Painoa tullut viikossa tasan kilo! Ei pitänyt ollenkaan pahana kun tosiaan tuota turvotusta aikalailla..



Nyt kerätty yhteensä 11kg. josta 4,5kg viimesen neljänviikon aikana turvotuksesta! Enkä pidä ollenkaan pahana vaikka nousiskin koko loppuajan kilon viikossa.. Olisin vaan sit lähelle samoissa lukemissa ku ennen yrittämisen alotusta, laihduin ennen raskautta n.15kg :)



Hemppa 121, saan jatkaa rautakuurilla edelleen joka toinen päivä.



Verenpaine nyt 130/75. Eli ihan hyvä nyt :) Viimeks mitattiin automaatti mittarilla nyt " vanhanaikaisella" tyylillä niin ku aina ennenki.. Epäili että viime viikkoiset arvot johtu mittarista!!



Pissa puhdas!!



Ei nyt sitten enää pelotellut raskausmyrkytyksellä.. Käski vaan seuraamaan päänsärkyjä ja huimauksia ym. ja soittamaan jos tulee jotain!



Sf-mitta 33,5 kasvua viikossa 0,5cm.



Tiitin syke vaihteli 120-150 välillä :) Siellä oli jumppa taas menossa kun kuunneltiin!



Mutta.. tiiti tieten edelleen peppu edellä tulossa!! Pieni mahdollisuus kuitenkin että sijainen on väärässä.. Sanoi suoraan ettei aivan 100 varma ole!!



Onneksi ensi tiistaina on se äitipolin käynti, että saa varmistuksen asiaan!!



Torstaina sitten neuvolaan uudelle sijaiselle.. tympäsee jo etukäteen kun ollaan taas siinä huoneessa missä automaatti mittari ja verenpaine näyttää huippu lukemia taas!!



Amy: Mekin ostettiin Kulta pieni- kirja tiitille!! Ei mikään ihan edullinen :) Olis samalla hinnalla saanu kolme halvempaa versiota, mutta mamman oli pakko saada kun on niin ihana kirja!



Minä oon kyllä selvinnyt ihmeekseen ilman hermopurkauksia.. Mies tuumaskin että olen ollut ihmeen helppo tapaus! Joko oon iloinen oma hassu itseni tai sit itken niin kauan jotain tyhmää että alan taas nauramaan jo pelkästään itselleni!! En ole kertaakaan saanut raivareita :)



Mutta nyt selkä sanoo sopimuksen irti jos istun tässä koneella enää yhtään pidempään!!





Niamey ja tiiti rv 34+6

olen kyllä täällä lueskellut päivittäin, mutta ehdin yleensä kirjoitella vain tuonne tammenterhoihin.



(.) vointi on aikas ok. paha olo on jo melkein kokonaan kadonnut, kun vaan noista verensokereista huolehtii... eilen kävin ostaas elämäni ekan mammavaatteen. lappuhaalareita etiskelin, mutta paidan vaan löysin. ei kuitenkaan tartte viä käyttää, vaikka housut jo vähän piukemmat massun kohdalta. muualla sit onkin tilaa, voipi olla että paino vielä vaan tippunut...



helmikuu07: sinullapa " tosi ihana" neuvolatäti :P toivottavasti hän tuosta vähän piristyy, oiskohan loma lähestymässä...



mutta ehkä tässä kaikki...



tikru ja simppis rv 14 tasan



ps. kandi, ootko siirtynyt vallan tälle puolelle kun ei sua tammenterhoissa näe;) ollaan vaan niin samassa vaiheessa, että ehkä käyn täällä sit sun kuulumisen tsekkailemassa