**Kesäkerttujen keskiviikko**

Näin aikaisin heräsin. Yö oli kyllä kummallisin tähän mennessä. Heräsin pari-kolme kertaa menkkamaisiin kipuihin. Olisivatko olleet supisteluja? Samalla särki vähän selkäänkin. Nyt kun nousin ylös helpotti olo, mutta välillä tulee vielä tuollaisia. Nytkin on sellanen selkä-alavatsajomotus. Lieneeköhän lähtö tulossa jossain vaiheessa.... Tää on niin vaikeeta, kun on ensisynnyttäjä. Mutta luotan vielä ainakin siihen neuvoon, että kun ei enää pysty kotona olemaan, niin sitten synnärille...



Sellasta omaan napaan.



Onnea kaikille nyytin saaneille!!!!!



Heanka +vaavi 41+1

oon käyttänyt sitä jo ensi-imetyksestä lähtien, mutta ei sekään ihmeitä tee.



vitsi oli ihana yö. nukuttiin ellan kaa saman peiton alla ja se niin tyytyväisenä nukkui syöttövälit. herää aina kaks kertaa yöllä syömään. tänään jatkettiin unia jopa seitsemään asti, yleensä herätään jo viideltä.



nyt tää neiti rimpuilee sen verran että pitää mennä syömään.



tytteli-83

Ei meitä tosiaan enää montaa täällä ole!



Minullakin jo VIIMEINEN mahdollinen viikko menossa..



Kirjoittelin silloin maanataina kuulumisia. Oli siis irronnut jotain kummallista tummaa mönjää ja paniikissa soitin synnärille, niin iiihana kätilö langan toisessa päässä vain toivotti tervetulleeks synnyttää luultavimmin muutaman päivän sisään!



Eilen oli taas neuvola. Kaikki vallan mainiosti, pikkuien sydänäänet edelleenkin samaa 130. Painoa multa pudonnut puoli kiloa, mutta sf kasvanut taas kaksi senttiä viikossa, nyt siis jo 38cm!!!!!!!! Ei mahdu enää käyrille, kun luvut loppuu =)

No ehkä vaavi vaikka pönkäs pyllyä siihen sopivasti..



Supistelee paljon, muttei kovasti. En niinkun millään jaksaisi enää odotella. En fyysisesti enkä henkisesti. Tätä vauvaa on niin kauan odotettu, ettei malttaisi enää sekuntiakaan!



Au.. nyt tuntu supistus enemmän! Ai kun tää tästä alkais nyt!!



Minulla on perjantai-aamulle aika äitiyspolille tarkistukseen ja katsovat käynnistetäänkö silloin pe vai alkuviikosta. Yleensä eivät viikonloppua vastn käynnistä, usein talo täysi ja jotain..



Mut alan kyllä olee aka varma että tää käynnistetää sit tiistaina ja meille syntyy heinäkuun lapsi. Vaikka varmoja oltiin että syntyy ennen laskettua aikaa... ja pah :=)



catx85 ja " Pompula" rv 41+1

Täälläkin yhdessä kasassa edelleen -> kaikki toiveet huomiseen toiseen käynnistys[b]yritykseen[/b]. Vaikka vaistot sanookin jo ettei viel huomenkaan onnistu. Olenkin nyt psyykannut itteeni siihen et lähden tämän kolmannenkin kanssa luomusti ja spontaanisti synnyttämään ja yritän kaikin mahdollisin tavoin kestää sen kivun taas ilman kivunlievitystä. Plääh, turhauttavaa mutta ei voi mitään et pieni pelko persiin alla siitä on =/



Kiva etten kuitenkaan ihan itekseni tääl tarvi kärvistellä ja teitä on viel muutama mukana odottelemassa sitä pientä tuhisijaa käsivarsille nuuhkittavaksi ja hellittäväksi ;)

Vaikka turkasen turhauttavaahan tämä alkaa olemaan, ihan meille kaikille, tiiän =)



Mun äiti haki meidän lapset heille hiukan lomailemaan. Nyt olenkin sitte ihan itekseni kotona kun mieskin töissä. Eilen siivottiin vaihteeks mun äidin kanssa joten nyt onkin sitte mietinnässä miten kulutan vapaa päiväni -> onkos kellään ehdotuksia??

Nukunko pvän ohi, meenkö shoppaamaan mikä ei kyl kamalsti täl hetkel nappaa vai mitä ihmettä sitä tekis... Outoa kun on tilaisuus tehdä jotakin mut ei tuu mieleen et mitä se mahdollisesti vois olla, heh..



Aurinkoista keskiviikkoa kaikille kuitenkin vaikka harmaata ainakin täällä pääkaupunkiseudulla on...



Marieela kera Palleron 40+3

Kun tuossa aiemmin kirjoitin ja tuli kipeä Au-supistus niin siitähän ne koveni!!!!!!!!!!



Nyt on siis noin puoltoista tuntia supistanu hirveesti noin kymmenen minuutin välein! Niin kovin koskee, etten paikallaan pysy! Alaselkä ja alavatsa kovemmin kipeenä ja kyljet myös. Kyllä tässä on psyyke koetuksella =) Ja taas!!! %¤(¤(#%()?%¤" #%#/((=()/&/( PRKL..... :/ sattuu...



no katotaa lähdetäänkö tänään!!





catx85 ja " Pompula" rv 41+1

siis se hetki kun tajuaa vihdoin että HEI, nytkö oikeesti on tosi kyseessä :DD



minä edelleen täällä haikeena raskaus ajan päättymisestä :/

se on vaan mulle ollut joka kerta niin ihanaa aikaa elämässä vaikka kaikennäköisiä vaivoja onkin ollut



ja synnytys...sattuu niin pirusti :) mutta en vaihtais sitä kokemusta Mihinkään!! ja kolme kertaa oonkin päässyt jo " kokemaan"



mutta tosiaan kaikille " kerttu" odottajille tsemppiä ja menkäähän synnyttämään avoimin mielin



tulkaas tuonne yahoonkin puolelle turisemaan (linkki löytyy esittely pinossa)



päivän jatkoja! terkuin: krisse +Aurora 18päivää

Ja hassua ajatella, että tuossa tuo pieni nyt on. Itse olen alkanut pikkuhiljaa asennoitua tähän vauvaelämään ja raskauden kaipuu on jäänyt taka-alalle. On se vaan niin super-ihana tuo oma nyytti.



Olipa kiva lukea, että jollakin taitaa olla lähtö edessä.. tuli mieleen vaan se omakin viesti, jolloin kirjoittelin tosi hätäsesti kun supistukset vei keskittymiskyvyn.



Yhdyn Krissen puheisiin, että on se synnytys vaan niin mahtava kokemus (vaikka sillä hetkellä haluaiskin olla jossain ihan muualla). Ja kyllä sitä seuraavaakin kertaa ajattelee vaikka ensin tuntui ettei enää ikinä niin toisaalta seuraavalla kerralla on homma hieman tutumpaa ja tietää omasta kropastaan missä mennään.



No nyt alko toi pikkanen mökäämään niin pitää mennä rauhottelemaan.



Ninni ja Jesse 13 pv.

No niin ja aina tuntuu että viestit vähenee. Toivottavasti catx85 pääsee lähtemään tämän päivän aikana, ja paljon onnea matkaan! Kumpa tässä itse kukin pikku hiljaa. Mulla ei isompia muutoksia ole tapahtunut samat vaivat ja kivut mutta ei vielä tarpeeksi kovat. Mulla on neuvola vasta perjantaina kun on viikot 40+1, katsotaan mitä sanovat.



Ilma on aivan kurja, ja mies on ollut ylitöissä koko viikon. Rupee käymään aika pitkäksi kun ei pihallekkaan pääse, eikä tänäänkän kuulemma ennen seitsemää tule missään nimessä kotiin. Lupasi tuoda auton mulle kahden aikaan että pääsen johonkin käymään. Joku muukin kyseli tekemis vinkkejä ja niitä kyllä tarvittas täälläkin.



Maltti on valttia, niinhän sitä sanotaan joten sitä kaikille odottajille ja aurinkoista mieltä ainakin kun ilma ei sitä meille suo!



Inle 39+6

Joo, minusta raskauden parasta aikaa on tuo odottaminen loppuaikana milloin lähdetään synnyttämään. Muuten en sitten juuri raskaana olemisesta tykkääkään. Voisin sen neljännenkin lapsen " ottaa" jos ai vaan tarttis olla raskaana se ei vaan jotenkin sovi minulle. Lienee enemmän psyykkinen juttu, mutta kuitenkin.



Meillä oikein levoton yö takana. Poika ei millään meinannut rauhoittua syöttöjen jälkeen takaisin nukkumaan, vaikka tähän asti on vaan syönyt ja jatkanut sitten uniaan. Nyt vaan syli kelpasi. Voihan tietty olla, että toisella on vaan nyt läheisyyden tarvetta, mutta kun itse on väsynyt ja toivoo vaan että sais jatkaa uniaan niin ei jaksais yöllä kukkua. Päivät menee vähän väsyneenäkin, tosin tytöt kärsii kun äidillä on pinna kireellä, mutta muuten.

Nyt täytyy sanoa, että äkkiä on aika mennyt vaikka odottavalla se onkin pitkä. Meidän poitsu on huomenna jo 4 vkoa.



Tsemppiä kaikkille loppumetreille.



-Magpie-

Ja vaikka minäkin synnytyshetkellä vannoin että ei enää ikinä, niin oli se vaan mahtava kokemus. Siinä jotenkin oli myös miehen kanssa niin yhtä. Oli ihanaa kun toinen hoivasi minua ja tsemppasi. Sairaalassakin olo oli minusta mukavaa, varsinkin kun terveellinen ruoka katettiin aina nenän eteen. Kyllä nyt kotona on valmisruuille tullut käyttöä. Tänään yritin hätäisesti popsia juuri uunista tullutta annosta nälkäinen tyttö sylissä. Ei se oikein ymmärtänyt sitä, että äidinkin pitää syödä, että maitoa riittää.



Tänään on taas ollut ihan mahtava päivä. Tyttö on ollut itse rauhallisuus. Illalla itki varmaan kaks tuntia putkeen ja mie jo ajattelin että sillä on vaan nälkä ja iskin pullon suuhun mut ei huolinutkaan sitä. Onneks! Kyllä multa sitä maitoa tulee riittävästi, pitää vaan luottaa siihen. Silti tyttö vaan sylkäs aina rinnan pois suusta. Mikään ei tuntunut auttavan. Mies sitten kävi sadannen kerran vaihtamassa vaipan ja taas kokeiltiin imettää. Sittenpä yhtäkkiä kelpaskin ja neiti nukahti siihen. Se on pienestä kiinni. Annoin päivällä niitä Rela-tippoja, aiheuttaisko ne sittenkin lisää mahavaivoja. Teinkin sit kompromissin ja rupesin itse syömään niitä tippoja. Saahan vauva miun mukana osan siitä. Mut ne Disfatyl-tipat on auttanut ihan selkeästi noihin mahavaivoihin. Nyt ei enää itke kun maha vaivaa, pikkaisen vaan ähistää ja sitten töräyttää. Tänään kakkasikin äitin päälle ihan kaaressa kun oltiin vaihtamassa vaippaa. Neiti jo roikkui lavuaarin päällä kunnes töräytti niin, että äitin housut ja kylppärin lattia oli ihan keltaisessa " liemessä" . Ja ei kun taas pyykkikone laulamaan.



Täällä vähän sataa, mutta käytiin silti pienellä vaunulenkillä. Pakko oli käydä nimittäin ruokakaupassa. Mies oli taas eilen niin kireä töistä tullessaan, että en edes viitsinyt pyytää häntä käymään kaupassa. Mielummin hän ois tytön kanssa, mut jos tuleekin sitten nälkä niin maitokanisterit ei olekaan sitten saatavilla. Ihan odotan että tyttö kasvaa, että mies pääsee enemmän osallistumaan. Tänään mies soitti töistä ja valitteli miten väsynyt on sen takia kun ei ole syönyt koko viikkoon kunnon ruokaa. Mie arvasin että kun mie en tee ruokaa niin se ei saa aikaiseksi syötyä kunnolla. Kauppa on vieressä ja kattiloita kaapissa. Mie sanoin sille etten nyt alussa kerkiä keskittymään hänen ruokailuun. Ei ainakaan tartteis valittaa ettei muka ruokaa saa.



No, nyt on se hetki kun neiti nukkuu, äiti taitaa mennä lukemaan lehtiä ja syömään vähän karkkia.



Tytteli-83 ja neiti 2 vk

Täällä on taas lapsten uimakoulu käyty tältä päivältä ja taivas on sateisen harmaa. Huomiseksi sentään luvattiin parempaa säätä. Huomenna heti aamusta onkin taas neuvola, mutta eipä sielläkään varmaan sen kummempia. Kävin liittymässä tuonne yahooseenkin, täällä tuntuu olevan tosi hiljaista. tosin en niitä aktiivisimpia kirjoittajia ole itsekään...



tsemppiä kaikille meille vielä mahakkaille ja vauvantuoksuista arkea niille, joilla se vauva jo on.



Vaaksa ja Tuutikki 41+1

Eli ei juuri mitään uutta auringon (tai paremminkin pilvisen taivaan) alla täälläkään.. Äh.

Sen verran kuitenkin, että äsken kaverin ja sen vauvan kanssa kahvilassa ollessa tuli yksi KIPEÄ supistus. Tuntu, että täyty ottaa ihan tuolin kahvoista kiinni ja nostaa itteään ylöspäin, kun ei voinu istua. Ja sen jälkeen-- ei mitään.. Olis nyt voinu jatkua!!



Onneksi muitakin kärvistelijötä löytyy.. Jaksais vaan ajatella, että max. 2,5vkoa ja meillä on vauva syntyny. Yritän tässä todella tsempata itseämni, että raskaus kestää 42 viikkoa eikä 40. Jotenki se jonkuverran helpottaa. Ei tuu sellanen olo, että perjantaina on SE päivä(LA).



Toivottavasti catx pääsi synnyttään!! Ja toivottavasti me kaikki päästään pian!!



Iloista päivänjatkoa ja supistuksia kaikille,

t.Alide ja Muru 39+5

Arvasin eilen oikein, että ne supistukset sitten lopahti iltaan mennessä..No, sairaalakassin pakkasin ja yöllä vielä odotin, että lähtö tulis, mutta puol 6 aamulla luovuin toivosta..



Mäkin koitan nyt ajatella, että se 42 on se la, mutta vaikee asennoitua, kun tekis mieli jo nyt lähteä! Eikä tän mahan kanssa oikein voi enää nauttia, kun en jaksa edes kynää maasta poimia ja kun vessassa pitää juosta joka vartin välein...Nukuin eilen tosi huonosti, niin varmaan ottaa kaikki vähän päähän.



Äskön pesin ikkunat ja silitin uudet verhot. Mies kyllä ripustelee just niitä, kun en uskalla kiivetä ylös. Mitäköhän sitten keksis...



anninapa 39+6

Vielä pari tuntia sitten olin varma, että tänä iltana tulee lähtö, mutta menin tunti sitten pitkäkseni. Ja supistukset hävisi... Mulla oli klo 12 jälkeen samanlaisia supistuksia kuin yöllä mutta nyt ne on poissa. Ärsyttää!!!!! Ainoa lohtu on se perjantai, jolloin menen äpolille. ARH!!!!!

Pitää tänä iltana saunoa sitten urakalla. Jospa ne sitten tulisi takaisin.



Heanka+vaavi41+1