Etätyötä tekevä. Kerro lemmikin tai lapsen puuhista kuin hän olisi työkaveri

Työkaverin takia en pystynyt oikein kunnolla tänään tekemään hommia. Se vaatii niin paljon palvelua: aamupalat, leikkimiset, ulkoilut, lounas, pelit, taas ulkoilut ja välipalat... onneksi työkaveri välillä suostuu katsomaan telkkarista lastenohjelmia, niin saan pienen rauhan. Kuitenkin iltaan saakka olen sidottuna työkaveriin. Kaiken kukkuraksi odotan toista työkaveria, onneksi hän ei ole ihan heti vielä tulossa!

Työkaveri puri kaikki basilikat juuresta poikki yrttiruukusta ja heitteli kaikki basilikat lattialle ja nyt hyppii siinä ruukussa.

Kahden työkaverin kanssa täällä yritetään töitä painaa. Mutta haasteellistahan se on ja minun harteilleni nämä kaikki oikeat työt tuntuvat jäävän, kun toinen vain nukkuu ja syö, ihan sama miten sitä yrittää motivoida hommiin, ja toinen taas puuhastelee jotain omiaan, mitä nyt alkaa sitten vinkua jotain aina juuri sillä hetkellä, kun itsellä olisi palaveri menossa - sanoisi asiansa ennen tai jälkeen paltsun, mutta ei, kun pitää juuri sillä hetkellä päästä kertomaan. No onneksi on kohta päivä pulkassa ja päästään kaikki pihalle tuulettumaan.

Alainen sai raivokohtauksen kaksi kertaa: ensin siitä, kun ei päässyt uima-altaaseen pihalle, vaikka aurinko paistoi. Toisen kerran siitä, että ei saanut jäätelöä.

Työkaveri meni kaappiin ja kiipesi vaatetangolle. Toinen työkaveri istuu työpöydällä ja tuijottaa puluja.

Olen kylläkin työtön, mutta pomo on tänään vääntänyt jo paskat laatikkoon ja syönyt lattialta jotain eilistä ruokaa. Äsken hän katsoi ikkunasta jotain lintua ja nyt hyppäsi lattialle neljälle jalalleen ja juoksi nelinkontin nelistämällä kylppärin lattialle röhnöttämään.

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri puri kaikki basilikat juuresta poikki yrttiruukusta ja heitteli kaikki basilikat lattialle ja nyt hyppii siinä ruukussa.

Näistä saisi mahtavia parodiavideoita jonkun Riku Niemisen näyttelemänä.

Työkaveri juoksi äsken vessaan ja huusi kovaan ääneen KAKKAHÄTÄ! Nyt se huutaa että potta pitää tulla tyhjentämään välissä. Toisen työkaverin jouduin laittaa äsken miettimisnurkkaan hetkeksi hänen lyötyä pienempikokoisempaa kollegaansa. En oikein tiedä miten tähän kaikkeen suhtautua.

Työkaverini tulee aina välillä ja leipoo molemmin käsin tissejäni. Samalla hän nenättelee minua nenään ja hiusrajaan. Mukava kaveri.

Nyt hän oikeasti nuolee omaa pyllyään.

Kun itse käyn vaikka suihkussa tai saunassa, niin hän tulee tuijottamaan lasioven läpi ihmeissään. Ikään kuin minun tapani peseytyä olisi sairas, ja hänen se normaali.

Vierailija kirjoitti:

Työkaveri ei kai tykkää tästä etätyö/kotikaranteenitouhusta kun heti aamusta löysin sen vääntämät kakat kiipeilypuun vierestä! Joku hiljainen kapina menossa.

Vaikka on tälläinen hauska ketju, niin pilaan sen kertomalla ettei työkaverit koskaan kapinoi tai osoita mieltään. Työkaverin kakat ja pissat väärässä paikassa on aina muussa kuin ilkeilymielessä tehty. Joko työkaverin vessa on tyhjentämättä, vessakoppeja on työntekijöihin nähden liian vähän tai työkaverilla on esim. munuaisissa jotain vikaa.

Kakka jos väärään paikkaan tullut, niin käypä vaihtamassa hiekat.

Vierailija kirjoitti:

Saakeli, miten paljon karvaa pöllysi, kun työkaverit ottivat painimatsin keskellä huonetta. Nyt ne molemmat mulkoilevat minua, kun otin imurin esiin.

Minun työkaverini ja minun karvojani, työkaverin leluja n. 50kpl ja erinäisiä roskia löytyi sohvan alta varmasti yhteensä 10 litraa, kun eilen nostin koko sohvan paikoiltaan.

On kyllä paljon "kritisoitu" työkavereita kaikesta epänormaalista, mutta onko kukaan miettinyt omaa käytöstään?

Itse ainakin pidän työkaveriani aivan äärettömän ylisöpönä ja voisin syödä hänet melkein suuhuni.

Lässytän hänelle todella mielenvikaisesti, enkä koskaan puhuttele normaalilla äänellä.

Välillä kaappaan hänet syliini, lässytän, pusutan ja puhallan nenälläni lämmintä ilmaa hänen niskaansa. Joskus leikin kissaemoa ja "nuolen" työkaveriani korvan takaaja niskasta nenääni käyttämällä.

Pomon mielestä etätyöpäivät on ihan parhaita. Se tykkää, kun voidaan olla sylikkäin koko ajan. Sillä on vaan sellainen paha tapa, että sen kurkusta kuuluu kummallista hurinaa koko ajan, minkä takia etäpalavereissa joutuu aina selittämään, että pomo se vaan ei osaa olla sylissä hiljaa. Se loukkaantuu, jos haluaa vähän omaa tilaa välillä.

2 työkaveria tekee aika hyvin omia hommiaan osan päivää, mutta kun työt (heidän mielestään) on tehty, heistä tulee tosi levottomia, ja ravaavat jääkaapilla ja takapihan trampoliinilla. Eivät osaa olla hiljaa, eivätkä oikein ymmärrä, että minulla töiden teko vielä jatkuu.

Nyt pomo ilmeisesti haluaa ruokaa, koska siirtyi sylistä keittöön huutamaan. Siellä se huutaa nyt yksinään ja rytyyttää ruokakaapin ovea.

Pomo kävi pissaamassa nurkkaan. Esimiehet kävi nuuskimassa tilanteen. Nyt on niinku ei olis mitää tapahtunu. Eväät on jätetty levälleen, mun voileivästä lähti kinkkusiivu. Joku jätti haisevat terveiset vessaan. Läppärille näyttää olevan jonoa. Sinne pitäs ny laittaa lintuvideoita.

OMG Mulla on kaksi miespuolista työkaveria ja olen aina luullut, että ne on veljekset. Tässä aamutuimaan kun availin konetta, satuin näkemään ne sohvalla kiehnäämässä vieretysten, kun yhtäkkiä toinen puraisi lemmekkäästi toista niskasta ja alkoi siirtyä sen taakse asemiin selkää hieroen. Nyt en tiedä, mitä ajatella heistä. Yritän olla kuuntelematta sohvalta kantautuvia ääniä ja keskittyä työhön.

Aamulla mieskolleega (iso korsto) riehaantui keittiöpyyhkeen kanssa, suivaantui kun ei saanut hyppiä keittiöpöydällä ja lähti suutuspäissään saunanlauteille huilimaan. Nyt tiirailee tipuja ikkunapaikaltaan, työt on vähemmän kiinnostavia.

Naiskolleega (huh mikä kaunotar) ilmaantui keittiöön unenpöpperöisenä ja niskakarvat pystyssä ihmettelemään keittiöpyyheshowta. Vaati kovaäänisesti osinkoja aamupalasta ja häippäsi takaisin aamu-unille pahvilaatikkoonsa. 

Mun yhdellä työkaverilla on paha tapa ängetä samalle tuolille mun kanssa, selän ja selkänojan väliin. Oma asento on hankala, kun pitää istua ihan tuolin reunalla, mutta onhan se hellyyttävää, kun työkaveri nojaa selkään ja hyrisee tyytyväisenä. Toinen työkaveri istui äsken ikkunalaudalla katselemassa ikkunasta ulos ja häipyi sitten jonnekin. Kolmatta en ole nähnyt sitten aamupalan, epäilen, että se on mennyt johonkin piiloon nukkumaan.

Olen yksin töissä, työkaveri häipyi vajaa viikko sitten isänsä luo ja sanoi palaavansa vasta sunnuntaina takaisin. Ollaan kuitenkin ihan hyvä tiimi, johtuu varmasti siitä että työkaveri on jo niin iso poika että pärjää itsekseen ilman suurempaa vahtimista. Hyvä me!

Työkaveri istuu ikkunalaudalla ja käkättää linnuille, välillä käy hyppimässä ovenkahvaan siinä toivossa että ovi aukeaa ja pääsee livahtamaan pihalle. En nyt itse kesken palaverin ehdi laittaa hänelle valjaita ja lähteä ulkoiluttamaan. Kevätaurinko pistää eläköitymistä lähenevän hormonit sekaisin.

Aamulla hän heitteli ruuat seinälle, ei vissiin ollut maukasta aamupalaa.

Luuktavasti kohta kyllästyy, paskoo nurkkaan hiekkalaatikkoon ja vetäytyy sohvannurkkaan nukkumaan

Vähän hemmetin vaikeeta tää työn tekeminen tuon työkaverin takia. Änkeää lähes väkisin näppäimistöni päälle ja pyrkii silppuamaan ihan vääriä tärkeitä työpapereita.

Tuijottaa sohvan vieressä vaatien yhteisille päivänokosille kesken työpäivän.

Onneksi se sammuu jossain kohtaa työpäivää jolloin saan rauhassa jatkaa töitä.

Ehkä voisin lomauttaa :/ mun työkaverin ja laittaa sen huomenna takapihalle mutta se voi hitto lähteä baanalle.