Etätyötä tekevä. Kerro lemmikin tai lapsen puuhista kuin hän olisi työkaveri

Työkaveri lainasi aamulla kuulokkeitani ja piti auttaa häntä yhdistämään ne koneeseen Teams-palaveria varten. Sen jälkeen työkaveria näkyi vasta kun kutsuin syömään. Valitti perhana vielä ruoasta. Tunnin päästä lähtee kävelylle kesken työpäivän.

Työkaveri kaipaa hellyyttä jatkuvasti, kesken Skypepalaverin heittäytyy selälleen näppiksen päälle ja haluaa masurapsutuksia. Toinen kollega kuorsaa lattialla, tulee perässä vahtimaan vessakäyntejä kyllä, selkeästi toivoo että menisin keittiöön ja saisi jotain hyvää.

Työkaveri vaan laiskottelee, nytkin meni lattialle nukkumaan. Kun menen puhumaan sille, tulee ihan hulluksi ja hyppii ja heiluu. Ei tunnu uskovan puhetta. Outo tyyppi.

Lusmu työkaveri kävi lounaalla ja nyt makaa laiskana sängyssä. Kohta varmaan alkaa kuulua kuorsaus. Pomo kävi katsomassa, mitä teen, ja sen jälkeen lähti johonkin palaveriin toisen esimiestaosn hepun kanssa. Äänistä päätellen menivät kissanhiekkalaatikon kautta. 

Työkaveri yrittää repiä keittiön lattialistaa irti, ei onnistu, joten turhautuneena alkaa pyörittämään tyhjää muovipulloa ympäriinsä kauhea rapina eikä mitään työrauhaa.

Puhuu kyllä niin yksipuolisesti mamman mamman.

Mun miespuolinen työkaverini istui ikkunalaudalla ja vaati ihan uli uli miehen tavoin päästä sisälle. Pidettiin lounastauko yhdessä ja se käytti tauon lopun rullaamalla eteisen matot sen mieleiseen asentoon. Hääräsi ihan tosissaan.

Se on vähän levoton, kuljeskelee edestakaisin kuin kissapeto häkissä. Sain sen rauhoittumaan sivelemällä hellästi päälaelta selkää pitkin pakaroille asti. Se ottaa nyt ruokatorkut tuossa vieressä sohvalla lojuen.

En ole töissä nyt, ollaan työkamun kanssa molemmat työttömiä. Minä tosin heitän joskus hakemuksen johonkin, hän ei tee sitäkään. Ehdotin aamulla retkeä lähimetsään mutta kaverille ei sopinut; kellahti kyljelleen telkkarin eteen. Aamulla kyllä herätti ulkoilemaan yhdessä puoli kuusi.

Työkaveri ei ole vieläkään saapunut toimistolle. On tainnut nukkua taas pommiin.

Työkaverini ryömi eteisen tuolin alle ja katselee sieltä nyt vihaisesti.

Saakeli, miten paljon karvaa pöllysi, kun työkaverit ottivat painimatsin keskellä huonetta. Nyt ne molemmat mulkoilevat minua, kun otin imurin esiin.

Työkaveri ei kai tykkää tästä etätyö/kotikaranteenitouhusta kun heti aamusta löysin sen vääntämät kakat kiipeilypuun vierestä! Joku hiljainen kapina menossa.

Kiva yrittää tehdä töitä, kun työkaverit vaan loikoilevat auringonpaisteessa sohvalla ja kuorsaavat. Eivät varmaan tuosta nouse, ennen kuin nälkä ajaa keittiöön.

Työkaveri tulee viereen ja vaatii huomiota. Juttelee ja juttelee. Jos lähden käymään hetkeksi muualla, työkaveri seuraa perässä ja vaatii kahta kauheammin huomiota. Välillä hänet on otettava syliin. Yleensä työkaveri alkaa tässä vaiheessa kuolaamaan, koska häneltä on poistettu hampaita. Kuolaa tipahtelee pisaroina rinnuksille ja sitten tahkoo sitä välillä myös mun käsiin. Mun käsien nuoleminen on ihan lempparipuuhaa. 

Toinen työkaveri kanssa tykkää jutella paljon ja haluaa huomiota. Jos suljen oven, työkaveri huutaa sen takana. Syliin tämä kaveri kumminkaan ei pyri, päinvastoin. Pyristelee irti jos otetaan syliin. Joskus kyllä tuntuu, että vähän salaisesti tykkää siitä. 

Nämä kaksi työkaveriani jos sattuvat yhtäaikaa tulemaan ruokailuun, he saattavat ruveta tappelemaan keskenään. Sylkevät toisilleen ja sitten juoksevat ympäriinsä peräkanaa. Yleensä tilanne päätyy siihen, että jompi kumpi on ajettuna nurkkaan ja mäiskivät toisiaan. Silti tästä usein toistuvasta kuviosta huolimatta nämä toverit tykkäävät ottaa tirsat ihan kylki kyljessä. 

Toisella työkaverilla on välillä vähän vatsanpuruja. Yleensä oksentaa aulan matolle. Niinkauan kun tämä henkilö on meillä hommissa, emme ole viitsineet ostaa uutta mattoa. Putsataan kyllä aina, mutta alkaa tuo olemaan aika ryytyneen näköinen. 

(kaksi kissaa)

Työkaveri ei nukkunut koko yönä. Veti hirveää lenkkiä ees taas, välillä söi ja jatkoi taas juoksemista. Nyt se sitten NUKKUU. Työajalla! Onko nyt elämänhallinta vähän hukassa?? Kuulemma tämä on hänen luontainen rytminsä eikä sitä voi muuttaa.

Nukkuu kaiket päivät, on tuonut jopa patjan työpöydän ääreen. Osallistuu innokkaimmin ruokatuntiin ja kahvitaukoihin. Ramppaa pihalla kuin tupakoijat konsanaan. Toisaalta, tuo on jo eläkeiässä. 

Työkaveri ei anna syödä rauhassa. Kulkee perässä ja mankuu maistiaisia. Kahvikermaakin se halusi. On sillä omatkin eväät, mutta kuulemma minulla on niin paljon paremman näköistä ja makuista. 

Ruokataukojen välillä kaveri tuntuu enemmän torkkuvan työtuolillaan kuin tekevän varsinaisesti töitä. 

Kävi aamupäivällä ulkona muka asioilla, mutta luulen, että sielläkin vain työtä vältelläkseen. 

Pomo herätti aamulla 05.10. Vaati kovaäänisesti pääsyä parvekkeelle, pyörähti siellä n. 10 sekuntia ja tuli sisälle vaatimaan aamupalaa. Mikäs siinä, kahvit itselle ja aamupala pomolle. Ruokailun jälkeen pomo meni ottamaan tirsat. Nyt laitoin jo lounaankin sille ja vatsa täynnä makailee pöydällä kun siihen sopivasti paistaa aurinko. Katselee mua ähäkutti-ilmeellä kun teen töitä. 

(kissa)

Toinen työkaveri on käytännössä tähän mennessä nukkunut koko työpäivän sen jälkeen, kun käytiin porukalla aamulla ulkoilemassa. Mitä nyt herännyt kertaalleen syömään. Tuo toinen sen sijaan hösää koko ajan jotain, eikä osaa olla hetkeäkään rauhassa. Nytkin ynisee tuossa vieressä, mutta ei saa sanottua, mikä on hätänä, vaikka kysyn. Ja etenkin etäpalaverien aikana sillä tuntuu olevan koko ajan jotain tärkeää asiaa, joka on pakko saada kerrottua juuri sillä hetkellä. Lisäksi jatkuvasti tunkemassa kylkeen kiinni tai syliin istumaan. Koita tässä nyt sitten keskittyä.

Pomo syö välipalaa varmaan jo kuuudetta kertaa. Kauhea maiskutus tossa korvan juuressa. Ei tässä voi keskittyä omiin töihin ollenkaan. Ja vaikka ollaan porukalla sovittu, ettei haisevia eväitä tuotaisi toimistolle, niin tää vaan viis veisaa. Mitä karmeampi lemu, sen herkumpaa. MAISK!

Pidimme aamulla palaverin korontatilanteesta kolmisin ruokapöydän äärellä. Sain yksin puhua, sillä toinen kollega tuijotti intensiivisesti kinkkusiivua leivän päällä ja toinen ilmoitti olevansa kiireinen partioimaan parvekkeella. Korona on täysin turhaa ajanbukkaa, eikä koske heitä mitenkään. Ymmärrys siitä, ettei kesken työpäivän jolkotella lähitienoon kulmilla häviää kuuroille korville.

Työtä raadan vain minä ja kollegat ottavat rennosti. Mieskollega istuu nyt tiskialtaassa ja seuraa veden valumista hanasta. Homma, josta hän lähinnä pitää kuin tutkisi virtaako vesi niin kuin pitää.

Naiskollegalla on asiaa ja ottaa askeleita poispäin minusta seuratakseni sitä. Hän ei suostu sanomaan ääneen, mistä on kyse, joten on lähdettävä nyt perässä katsomaan mitä tärkeää on muualla asunnossa.

Muuten vallitsee ihan hyvä ja rauhallinen henki. Työpaikan ilmapiiri on pysynyt hyvänä ja lakisääteiset kahvitauot yhdessä pidetty.