Lue keskustelun säännöt.
HS Avioliitto on varakkaiden juttu
18.03.2020 |
Köyhemmät tyytyvät avoliittoihin. Samoinhan lastenteko on köyhiltä loppunut.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Lähde ja referaatti siitä, kiitos.
Tämän päivän Hesarissahan se oli, mutta koskee tosiaan amerikkalaisia, ei Suomea.
"KESKILUOKKAAN kuuluvat amerikkalaiset ovat taloudellisen epävarmuutensa keskellä hylkäämässä avioliiton. Avioliitosta on näin kehkeytymässä yhä enemmän ylellisyystuote, josta nauttivat vain varakkaat.
ENTISTÄ USEAMMAT pariskunnat päättävät asua yhdessä naimisiinmenon asemasta. Monet ilmoittavat syyksi taloudelliset vaikeudet. Riippumaton Pew-tutkimuskeskus selvitti asiaa kyselyn avulla viime vuonna. Tulosten mukaan yli puolet avoliitossa elävistä mutta avioliittoa haikailevista sanoi, etteivät he tai heidän kumppaninsa olleet taloudellisista syistä valmiita avioliittoon.
”Talousongelmat saavat sinut pohtimaan, ettet voi mennä naimisiin tai että kukaan ei halua avioliittoon sinun kanssasi”, hän lisää.
Useimpien nuorten amerikkalaisten tavoitteena on kuitenkin avioliitto. Michiganin yliopiston tutkijat ovat kysyneet joka vuosi vuodesta 1976 alkaen lukion yläluokkalaisilta ympäri Yhdysvaltoja, uskovatko he menevänsä naimisiin. Kolme neljästä vastasi vuonna 2017 kyllä, eikä tämä osuus ole juuri muuttunut ensimmäisen tutkimuksen jälkeen.
ONET NUORET aikuiset eivät kuitenkaan enää näe avioliittoa ensimmäisenä puolana tikapuilla kohti aikuisuutta. Sen sijaan he haluavat ensin aloittaa työuransa tai ainakin saada pysyvän työpaikan ja vähän rahaa taskuihinsa.
”Avioliiton merkitys on muuttunut. Nykyisin se nähdään viimeisenä saavutuksena sen jälkeen, kun kaikki muut virstanpylväät on jo saavutettu”, sanoo Susan L. Brown, sosiologian johtava professori Bowling Green -yliopistossa. ”Se on miltei kuin ylellisyystuote, joka on vain yhteiskunnan varakkaimpien ulottuvilla”, hän lisää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No miehen taloudellisesta näkökulmasta avioliitto on aivan perkeleellisen idioottimainen ratkaisu, mutta kun häntä vie koiraa silloin kun on tärkeiden pelipäätösten aika, niin sitten kärsitään 20 vuotta ainaista rahapulaa.
Selitä toki miksi ja miten se eroaa siitä, kuinka avioliitto vaikuttaa naisen talouteen.
Amerikassa joutuu elättämään puolisoakin avioeron jälkeen. Ei pelkästään lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miehen taloudellisesta näkökulmasta avioliitto on aivan perkeleellisen idioottimainen ratkaisu, mutta kun häntä vie koiraa silloin kun on tärkeiden pelipäätösten aika, niin sitten kärsitään 20 vuotta ainaista rahapulaa.
Selitä toki miksi ja miten se eroaa siitä, kuinka avioliitto vaikuttaa naisen talouteen.
Todennäköisesti mies on se paremmin tienaava joka joutuu maksamaan leijonanosan "meidän" suunnitelmirn toteuttamisesta.
Asun "keskiluokka+" alueella joissa 90% talouksissa mies on se parempituloinen, perustuen ammattien keskituloihin. Ts rouvan omakotitalounelmaa sponssaa siippa. Ns rakennuseroja on tullut, joissa muutamassa tapauksessa tiedän että mies olisi voinut lunastaa kämpän itselleen, mutta silti myynyt "mitä mä näin isolla tekisin ja exån ideahan tää alkujaan olikin..."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Maistraattivihkiminen ei maksa mitään.
Ei se ole se pointti. Vaan se että pitkäaikaisessa sitoutumisessa ei ole kiinni rakkaudesta tai kiintymyksestä vaan enemmänkin taloudellisista seikoista kuten miehen tulotasosta.
Jos ei ole sitä tulotasoa, ei ole myöskään perustaa pitkäaikaiselle sitoutumiselle. Se että osapuolet usein pettävät mennen tullen ei tunnu merkitsevän monille naisille mitään kunhan entinen elintaso pysyy, mm. tämä Palanderin rouva jonka mies jäänyt toistuvasti pettämisestä kiinni.
Mutta kun maksaa hevosharrastukset ja kotirouvailun niin mikäs siinä on elellessä.
En kyllä ymmärrä miksi avioliittoa enää arvostetaan kun siitä on tullut tuollaista sugardaddeilyä nykyään.
Jos hankitaan lapsia niin niistä koituu yleensä naiselle valtava taloudellinen menetys joka syö myös eläkekertymää. Aika harva Suomessa palaa töihin kahden viikon päästä synnytyksestä, ja hyvä niin. Naiset tekevät myös edelleen miehiä enemmän palkatonta työtä ja uhrauksia jotka mahdollistavat miehen korkean tulotason, usein naisen oman uran kustannuksella. On ihan oikein että eron sattuessa näistä kompensoidaan.
Juuri näin. Olen itse juristi ja mieheni on insinööri, palkkamme ovat kutakuinkin samaa luokkaa, bonuksista riippuen. Ennen lisääntymistä halusin avioliittoon taloudellisista ja juridisista syistä. Jäämällä kotiin lasten kanssa panostin perheemme yhteistalouteen, mutta uhkasin samalla yhteensä lähes kahden vuoden palkat, mikä vaikuttaa eläkekertymääni. Samalla mahdollisiin mieheni työssäkäynnin ja omaisuuden kerryttämisen. Avioliiton aikana tällä ei ole merkitystä, mutta mikäli avioliitto päättyy, omaisuutemme on avio-oikeuden alaista, lukuunottamatta perintöjä ja ennen liittoa hankittua omaisuutta, jotka on avioehdolla suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle. Tämä on nähdäkseni meidän tilanteessa ainoa reilu ja oikeudenmukainen tapa hoitaa asia.
Rakastan toki myös miestäni, enkä ilman rakkautta avioliittoa solmisi, mutta pelkkä rakkaus ei avioliittoa edellytä, eikä avioliitto rakkautta muuta tai syvennä, vaan kyseessä on nimenomaan taloudellis-juridinen sopimus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miehen taloudellisesta näkökulmasta avioliitto on aivan perkeleellisen idioottimainen ratkaisu, mutta kun häntä vie koiraa silloin kun on tärkeiden pelipäätösten aika, niin sitten kärsitään 20 vuotta ainaista rahapulaa.
Selitä toki miksi ja miten se eroaa siitä, kuinka avioliitto vaikuttaa naisen talouteen.
Todennäköisesti mies on se paremmin tienaava joka joutuu maksamaan leijonanosan "meidän" suunnitelmirn toteuttamisesta.
Asun "keskiluokka+" alueella joissa 90% talouksissa mies on se parempituloinen, perustuen ammattien keskituloihin. Ts rouvan omakotitalounelmaa sponssaa siippa. Ns rakennuseroja on tullut, joissa muutamassa tapauksessa tiedän että mies olisi voinut lunastaa kämpän itselleen, mutta silti myynyt "mitä mä näin isolla tekisin ja exån ideahan tää alkujaan olikin..."
Mies voinee itse avata suunsa tilanteessa, eikä tehdä itselleen vastenmielisiä ratkaisuja. Vai olisiko niin, että jälkikäteen kaikki on yllättäen eksän syytä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miehen taloudellisesta näkökulmasta avioliitto on aivan perkeleellisen idioottimainen ratkaisu, mutta kun häntä vie koiraa silloin kun on tärkeiden pelipäätösten aika, niin sitten kärsitään 20 vuotta ainaista rahapulaa.
Selitä toki miksi ja miten se eroaa siitä, kuinka avioliitto vaikuttaa naisen talouteen.
Todennäköisesti mies on se paremmin tienaava joka joutuu maksamaan leijonanosan "meidän" suunnitelmirn toteuttamisesta.
Asun "keskiluokka+" alueella joissa 90% talouksissa mies on se parempituloinen, perustuen ammattien keskituloihin. Ts rouvan omakotitalounelmaa sponssaa siippa. Ns rakennuseroja on tullut, joissa muutamassa tapauksessa tiedän että mies olisi voinut lunastaa kämpän itselleen, mutta silti myynyt "mitä mä näin isolla tekisin ja exån ideahan tää alkujaan olikin..."
Todennäköisesti? Ja "meidän"? Eli mies ottaa itseään pienituloisemman puolison, alkaa toteuttaa tämän haaveita ja sitten uhriutuu. Saahan sitä niinkin tehdä, mutta myötätuntoa ja ymmärrystä on turha odottaa, kun kyse on täysin omista valinnoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Maistraattivihkiminen ei maksa mitään.
Ei se ole se pointti. Vaan se että pitkäaikaisessa sitoutumisessa ei ole kiinni rakkaudesta tai kiintymyksestä vaan enemmänkin taloudellisista seikoista kuten miehen tulotasosta.
Jos ei ole sitä tulotasoa, ei ole myöskään perustaa pitkäaikaiselle sitoutumiselle. Se että osapuolet usein pettävät mennen tullen ei tunnu merkitsevän monille naisille mitään kunhan entinen elintaso pysyy, mm. tämä Palanderin rouva jonka mies jäänyt toistuvasti pettämisestä kiinni.
Mutta kun maksaa hevosharrastukset ja kotirouvailun niin mikäs siinä on elellessä.
En kyllä ymmärrä miksi avioliittoa enää arvostetaan kun siitä on tullut tuollaista sugardaddeilyä nykyään.
Jos hankitaan lapsia niin niistä koituu yleensä naiselle valtava taloudellinen menetys joka syö myös eläkekertymää. Aika harva Suomessa palaa töihin kahden viikon päästä synnytyksestä, ja hyvä niin. Naiset tekevät myös edelleen miehiä enemmän palkatonta työtä ja uhrauksia jotka mahdollistavat miehen korkean tulotason, usein naisen oman uran kustannuksella. On ihan oikein että eron sattuessa näistä kompensoidaan.
Juuri näin. Olen itse juristi ja mieheni on insinööri, palkkamme ovat kutakuinkin samaa luokkaa, bonuksista riippuen. Ennen lisääntymistä halusin avioliittoon taloudellisista ja juridisista syistä. Jäämällä kotiin lasten kanssa panostin perheemme yhteistalouteen, mutta uhkasin samalla yhteensä lähes kahden vuoden palkat, mikä vaikuttaa eläkekertymääni. Samalla mahdollisiin mieheni työssäkäynnin ja omaisuuden kerryttämisen. Avioliiton aikana tällä ei ole merkitystä, mutta mikäli avioliitto päättyy, omaisuutemme on avio-oikeuden alaista, lukuunottamatta perintöjä ja ennen liittoa hankittua omaisuutta, jotka on avioehdolla suljettu avio-oikeuden ulkopuolelle. Tämä on nähdäkseni meidän tilanteessa ainoa reilu ja oikeudenmukainen tapa hoitaa asia.
Rakastan toki myös miestäni, enkä ilman rakkautta avioliittoa solmisi, mutta pelkkä rakkaus ei avioliittoa edellytä, eikä avioliitto rakkautta muuta tai syvennä, vaan kyseessä on nimenomaan taloudellis-juridinen sopimus.
Lisätään vielä, että tarjosin miehelleni mahdollisuutta jäädä kotiin pidemmäksi ajaksi, jolloin minä olisin ottanut vetovastuun päivittäistaloudesta ja hän olisi vastaavasti menettänyt enemmän eläkekertymäänsä. Häntä ei tämä vaihtoehto kiinnostanut, mutta oli kyllä yhteensä 4 kk vanhempainvapaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi? Maistraattivihkiminen ei maksa mitään.
Ei se ole se pointti. Vaan se että pitkäaikaisessa sitoutumisessa ei ole kiinni rakkaudesta tai kiintymyksestä vaan enemmänkin taloudellisista seikoista kuten miehen tulotasosta.
Jos ei ole sitä tulotasoa, ei ole myöskään perustaa pitkäaikaiselle sitoutumiselle. Se että osapuolet usein pettävät mennen tullen ei tunnu merkitsevän monille naisille mitään kunhan entinen elintaso pysyy, mm. tämä Palanderin rouva jonka mies jäänyt toistuvasti pettämisestä kiinni.
Mutta kun maksaa hevosharrastukset ja kotirouvailun niin mikäs siinä on elellessä.
En kyllä ymmärrä miksi avioliittoa enää arvostetaan kun siitä on tullut tuollaista sugardaddeilyä nykyään.
Suomessa on huomattavasti enemmän avioliittoja kuin hevosharrastavia ihmisiä tai kotirouvia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Amerikassa joutuu elättämään puolisoakin avioeron jälkeen. Ei pelkästään lapsia.
Poikkeustilanne se on jenkeissäkin.
Vierailija kirjoitti:
No miehen taloudellisesta näkökulmasta avioliitto on aivan perkeleellisen idioottimainen ratkaisu, mutta kun häntä vie koiraa silloin kun on tärkeiden pelipäätösten aika, niin sitten kärsitään 20 vuotta ainaista rahapulaa.
Heh heh 😉
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta kertokaa avoliittolaiset, onko taloudelliset seikat selitys, miksi avioliitto ei houkuta?
Naimisiin ei missään nimessä kannata mennä ellei naisella ole sama omaisuus- ja tulotaso.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta kertokaa avoliittolaiset, onko taloudelliset seikat selitys, miksi avioliitto ei houkuta?
Ei. Avioliitto ei houkuta siksi, ettei sillä ole meille mitään uskonnollista tai muuta arvoa. Ei siis ole mitään syytä mennä naimisiin. Taloudellisia asioita se ei muuttaisi millään tavalla.
Itse halusin ehdottomasti solmia avioliiton siinä vaiheessa, kun esikoinen ilmoitti tulostaan. Syyt olivat taloudelliset ja juridiset kuten kirjoittajalla 28. Olen se paremmin ansaitseva osapuoli, mutta toki tuloni ja eläkertymäni pienenivät niinä muutamana vuotena, jolloin olin lasten kanssa kotona. Mekin teimme avioehdon, joka sulkee kummankin perinnöt avio-oikeuden ulkopuolelle. Ollaan oltu naimisissa yli 30 vuotta eikä ole tarvinnut sen enempää elatuksesta kuin hankinnoista kiistellä. Mulla on sellainen näppituntuma, että on paljon avopareja, jotka eivät edes tunnista sitä, miten avioliitto ja avoliitto oikeudellisesti eroavat toisistaan.
Jos raha ja pituus/ laihuus on ainoat syyt miksi naimisiin mennään, en yhtään ihmettele enää, miksi sen puolison naama alkaa kyrsiä kun sitä joutuu päivänkin katselemaan. Taisi olla ennen vanhaan pakotetutkin avioliitot onnellisempia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päinvastoin, valitsin avoliiton jotta rahat pysyy erillään ja on omia myös erotessa. Kumpikin pärjää omillaan.
Kuoleman varalle keskinäinen testamentti. Eli jos kuolen kesken onnellisen avoliiton, mies saa testamentilla osuuden taloudestani (lapsille loput).
Kertoo vain siitä, että sinulla on hyvin rajallinen määrä sitä rahaa, koska pelkäät, että yksi ihminen voi kuluttaa sen kaiken sinulta. Tuskin sinulla on lapsiinkaan varaa.
Hassu kommentti. Itse olen keskituloinen ja minulla todellakin on vain rajallinen määrä rahaa. En ole edes tajunnut, että se olisi jotenkin erikoista tai, jos rivien välistä oikein luen, jopa noloa.
eri
Kertoo sinusta, että sinulla on niin vähän rahaa, että pelkäät ja turvallisuuden tunteesi ei riitä tänä päivänä solmimaan avioliittoa ja perustamaan perhettä. Ehkä työmarkkina asemasikaan ei ole niin turvattu, että uskaltaisit. Juuri sit mitä hesarin artikkelissa kuvattiin. Itse olen hyvätuloinen ja koulutettu. Ajattelen, että vaikka menisi syteen, niin aina saan koottua omaisuuteni uudelleen, joten pysyvää haittaa ei edes avioerosta tule. Olen siis naimisissa, ilman avioehtoa ja perheellinen.
Perheeni olen perustanut jo vuosikymmeniä sitten. Ja eronnut yli 20 vuotta sitten. Nyt avoliitossa eikä ole aikomustakaan mennä koskaan naimisiin. Minä näen sen kyllä niin päin, että minulla nimenomaan on ja pysyy turvallisuuden tunne, kun on omat rahat. Vaikka sitten vaatimattomatkin.
Yli 5v jatkuneessa avoliitossakin voidaan eron tai kuoleman tullen jaella tasinkoja lain mukaan mielestäni. Kannattaa varmistaa.
Vierailija kirjoitti:
Naimisiin ei missään nimessä kannata mennä ellei naisella ole sama omaisuus- ja tulotaso.
Monet miehet tekevät kauppaa ja käytönnössä ottavat riskin luopua omaisuudestaan. Norjassa se yksi miljönäri varmaan tappoi vaimonsa, ettei vie puolta.
Vierailija kirjoitti:
Mutta kertokaa avoliittolaiset, onko taloudelliset seikat selitys, miksi avioliitto ei houkuta?
Taloudelliset seikat on helpompi järjestää kun kumpikin hoitaa omansa eikä tarvitse alkaa väänää avioehtojen yms kanssa. Kummallakaan ei ole mielenkiinota alkaa järjestää sitä käyntiä maistraatissa, mistään juhlista tms puhumattakaan.
Muuten sillä avioliitolla ei vaan ole mitään merkitystä. Parisuhteemme ei tarvitse mitään virallista vahvistusta, meidän kahden keskinäinen asia.
No miehen taloudellisesta näkökulmasta avioliitto on aivan perkeleellisen idioottimainen ratkaisu, mutta kun häntä vie koiraa silloin kun on tärkeiden pelipäätösten aika, niin sitten kärsitään 20 vuotta ainaista rahapulaa.