Tämä poikkeustila on hirveää ja ahdistavaa.
Olen itkenyt ainakin 15min..En jaksa tällaista..
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Italian kuolleisuusprosentti on kyllä ollut lähempänä 10%.
Zinc
Monista syistä. Esim. nollapotilasta ei löytynyt ja tauti pääsi leviämään heti alkuunsa. Väestö on toisiksi vanhinta maailmassa ikärakenteeltaan. Maassa halaillaan paljon ja poskisuudelmat ovat normaali tervehtimistapa. On täysin normaalia, että sukulaiset viettävät todella paljon aikaa, jopa asuvat toistensa luona. Monet asuvat kotonaan kolmekymppisiksi ja luonnollisesti ovat tuoneet tautia mukanaan. Lisäksi vanhusten auttaminen, heidään luonaan asiointi on sallittua vielä nytkin ulkona liikkumiskiellon aikana
Tätä en minäkään tajua, miten ne kehtaa ihmetellä tuolla miksi tautiin kuolee niin paljon ihmisiä.
Ranskalaiset ovat myös yks pölkkypääkansa. Siellä keltaliivit vaan riehuu, ihmiset käy terasseilla ja toreilla! No, saivat mitä tilasivat.
Näin täällä av:lla kommentin, että tämä on nyt meidän talvisota. No ei ole, silloin oli kuulkaa vielä aika paljon kauheammat olot! Ei nyt liioitella kuitenkaan. Vettä tulee hanasta ja sähköä pistorasiasta ja lenkillä saa käydä sekä kaupassa. Ei tämä ole aitoa sotatilaa nähnytkään.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi tää joukkohysteria rupee ens viikolla jo väsyttään ja palataan normiarkeen...
Toiset väsyi siihen jo kuukausi sitten mutta eipä ole loppunut mihinkään.
Mä oon iloinen ainakin siitä, että nyt saatiin aikaan oikeita kaikkia pitemmällä aikavälillä hyödyttäviä toimia. Musta se on myös hyvä, että moni on tavallaan pakotettu rauhoittumaan, jäämään kotiin ja elämään rauhallista elämää. Oravanpyöräelämään väsyneet saa hengähdystauon. Kulutushysteria ja kaikki muu turha on hetkeksi ohi. Moni voi tänä aikana ymmärtää isojakin asioita kun pitää pysähtyä.
Menetin yhden työn just ennen kuin tää alkoi ja se koitui lähinnä hyväksi. Joutuu priorisoimaan ruoan kanssa. Tulee syötyä hyvin yksinkertaisesti, leivottua leipää, katsottua leffoja, kirjoitettua artikkeleita (olen toimittaja harrastuksenani), oltua läheisten kanssa myös. puhelimitse ja nykyäänhän kun on netti on kyllä seuraakin.
Musta tää on hyvin mukavaa elämää. Eniten onnellinen olen kun nyt tehtiin niitä tässä maassa asuvia ihmisiä hyödyttäviä ratkaisuja. En muista milloin olisin tuntenut itseni näin rauhalliseksi, onnelliseksi ja että ehkä kaikki vielä järjestyy. Nyt täytyy vain toivoa, että toimet eivät tulleet liian myöhässä. Sen näkee pian.
Niin tämä tarkoittaa meille eri asioita. Huonoin mahdollinen aika omille ikuisuusprojekteille on nyt kun kaksi kokoaikatyötä tekevää aikuista yrittää rääpiä omat työtunnit kasaan samalla kolmea lasta kotona hoitaen, ja yhdelle näistä pitäisi tarjota riittävä aikuisen tuli myös koulutehtäviin.