Toisen miehen siittämät lapset. Kuinka suuri este suhteelle?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten ihmetellään, ettei ihmiset halua lapsia. Ei ennen ollut mikään ylipääsemätön kynnyskysymys jos toisella oli lapsia. Nämä asiat piti ottaa sellaisena kuin on, jos on rakkautta toista kohtaan. Nykyään se on tärkeintä, että mikä MINULLE käy ja mitä MINÄ haluan. En sano että se on väärin, huomaan vaan muutoksen.

Milloin oli tuo "ennen"?

Vielä 2000-luvun alussa, 2010 jälkeen tämä uusi asenne on alkanut kohota.

Olin 2000-luvun alussa nelikymppinen. En olisi huolinut miestä, jolla on vielä siinä iässä pieniä lapsia eikä olisi huolinut omassa kuplassani moni muukaan. Ihan samalla tavalla suhtauduttiin kuin nykyisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten ihmetellään, ettei ihmiset halua lapsia. Ei ennen ollut mikään ylipääsemätön kynnyskysymys jos toisella oli lapsia. Nämä asiat piti ottaa sellaisena kuin on, jos on rakkautta toista kohtaan. Nykyään se on tärkeintä, että mikä MINULLE käy ja mitä MINÄ haluan. En sano että se on väärin, huomaan vaan muutoksen.

Milloin oli tuo "ennen"?

Moni ei tiedä mutta esim. keskiajalla uusperheet oli tavallisia. Ei uusperheet ole mikään tämän päivän juttu todellakaan. 

Eli meidän kannattaisi palata keskiajalle? Silloin solmittiin liittoja rakkaudesta eivätkä toisen lapset olleet ongelma? Mitä muita juttuja meidän kannattaisi ottaa keskiajalta käyttöön? Musta rutto?

Voivoi, kirjoitinko niin? Totesin vain että uusperheitä on ollut iät ja ajat, kun aina jaksetaan jauhaa että "nykyään erotaan helposti ja lapset kärsii ja plaaplaaplaa". Vaikka niin on tehty kautta historian ja ihmiset on tattadaa! - selviytyneet. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten ihmetellään, ettei ihmiset halua lapsia. Ei ennen ollut mikään ylipääsemätön kynnyskysymys jos toisella oli lapsia. Nämä asiat piti ottaa sellaisena kuin on, jos on rakkautta toista kohtaan. Nykyään se on tärkeintä, että mikä MINULLE käy ja mitä MINÄ haluan. En sano että se on väärin, huomaan vaan muutoksen.

Milloin oli tuo "ennen"?

Moni ei tiedä mutta esim. keskiajalla uusperheet oli tavallisia. Ei uusperheet ole mikään tämän päivän juttu todellakaan. 

Eli meidän kannattaisi palata keskiajalle? Silloin solmittiin liittoja rakkaudesta eivätkä toisen lapset olleet ongelma? Mitä muita juttuja meidän kannattaisi ottaa keskiajalta käyttöön? Musta rutto?

Voivoi, kirjoitinko niin? Totesin vain että uusperheitä on ollut iät ja ajat, kun aina jaksetaan jauhaa että "nykyään erotaan helposti ja lapset kärsii ja plaaplaaplaa". Vaikka niin on tehty kautta historian ja ihmiset on tattadaa! - selviytyneet. 

Ennen ei erottu vaan kuoltiin. Omaakin sukua tutkiessa siellä on harvoja pareja, jotka ovat olleet koko ikänsä naimisissa.Tyypillistä on, että ollaan oltu 2 - 4 kertaa naimisissa. Miehet ehkä useammin kuin naiset, sillä paljon naisia kuoli synnytyksissä.

Uusioperhe oli silloin yleisempi kuin ydinperhe ( jos nykytermit sallitaan) Siihen vielä päälle liuta sukulaisten lapsia ottolapsina, kun vanhemmat oli kuolleet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten ihmetellään, ettei ihmiset halua lapsia. Ei ennen ollut mikään ylipääsemätön kynnyskysymys jos toisella oli lapsia. Nämä asiat piti ottaa sellaisena kuin on, jos on rakkautta toista kohtaan. Nykyään se on tärkeintä, että mikä MINULLE käy ja mitä MINÄ haluan. En sano että se on väärin, huomaan vaan muutoksen.

Milloin oli tuo "ennen"?

Moni ei tiedä mutta esim. keskiajalla uusperheet oli tavallisia. Ei uusperheet ole mikään tämän päivän juttu todellakaan. 

Eli meidän kannattaisi palata keskiajalle? Silloin solmittiin liittoja rakkaudesta eivätkä toisen lapset olleet ongelma? Mitä muita juttuja meidän kannattaisi ottaa keskiajalta käyttöön? Musta rutto?

Voivoi, kirjoitinko niin? Totesin vain että uusperheitä on ollut iät ja ajat, kun aina jaksetaan jauhaa että "nykyään erotaan helposti ja lapset kärsii ja plaaplaaplaa". Vaikka niin on tehty kautta historian ja ihmiset on tattadaa! - selviytyneet. 

Ennen ei erottu vaan kuoltiin. Omaakin sukua tutkiessa siellä on harvoja pareja, jotka ovat olleet koko ikänsä naimisissa.Tyypillistä on, että ollaan oltu 2 - 4 kertaa naimisissa. Miehet ehkä useammin kuin naiset, sillä paljon naisia kuoli synnytyksissä.

Uusioperhe oli silloin yleisempi kuin ydinperhe ( jos nykytermit sallitaan) Siihen vielä päälle liuta sukulaisten lapsia ottolapsina, kun vanhemmat oli kuolleet.

Josta taas seurasi, että niitä naisettomia sinkkumiehiä (taas nytermi) oli paljon. Moni naimaton piika solmi myöhemmällä iällä liiton leskeksi jääneen miehen kanssa.

Lisäys siksi, kun nää u.miehet valittaa, että, kun ei nykyään saa naisia. Sama se oli ennenkin isolla osalla miehiä.