Toisen miehen siittämät lapset. Kuinka suuri este suhteelle?

Kyllä itselleni eronneelle ja 2 lapsen hyvin toimeentulevalle miehelle sopii myös yh mutta ei yhteistä taloutta. Olen omia lapsiani tukenut taloudellisesti mutta en koe velvollisuudekseni tukea muiden lapsia.

Minulle oli itsestäänselvää, että kun oma lapseni muutti pois kotoa (olin silloin 43 v), en enää aloittaisi uudestaan lapsiperhe-elämää. Seurustelin tuohon aikaan miehen kanssa, jolla oli jo kotoa muuttanut, aikuinen lapsi. Sen suhteen päätyttyä vuotta-paria myöhemmin rajasin "lapselliset" miehet kokonaan hakuni ulkopuolelle.

Samaa suosittelen sinulle. Jos kerran itsekin olet jo kasvattanut lapsesi parikymppiseksi, niin olet varmaan sen ikäinen, että ikäisissäsi naisissa on vastaavasti lapsensa jo aikuiseksi saaneita.

Luuletko että naisia kiinnostaa ottaa elämäänsä miehen ja jonkun vieraan ämmän kakaroita?

En seuruste miesten, joilla on lapsia, kanssa.

Minulla on 2 pientä lasta, mutta en Ottaisi miestä jolla on lapsia. En pidä erityisesti muiden lapsista ja omissakin on ihan tarpeeksi hommaa.. hirveä sunpliminen koska pystyisimme näkemään ilman lapsia jne.

Miksi tuollaista pitää edes kysellä? Jos sinua rassaa muiden lapset tai edes ajatus niistä, niin tietenkin etsit sitten lapsettoman elämänkumppanin tai pysyt yksin tai jonkun jolla ei omat lapset elämässä näy. 

Uskon, että suurelta osin tämän takia en ole saanut (haluamaani) suhdetta. Ja mun lapsi on kyllä hankala kiukkupussi että sikäli en kenellekään edes suosittelisi osallistua tähän.

Ja sitten ihmetellään, ettei ihmiset halua lapsia. Ei ennen ollut mikään ylipääsemätön kynnyskysymys jos toisella oli lapsia. Nämä asiat piti ottaa sellaisena kuin on, jos on rakkautta toista kohtaan. Nykyään se on tärkeintä, että mikä MINULLE käy ja mitä MINÄ haluan. En sano että se on väärin, huomaan vaan muutoksen.

Nainen jolla on 4 lasta, neljälle eri miehelle. Eli mielestäni sekopäinen vosu

Newer!

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itselleni eronneelle ja 2 lapsen hyvin toimeentulevalle miehelle sopii myös yh mutta ei yhteistä taloutta. Olen omia lapsiani tukenut taloudellisesti mutta en koe velvollisuudekseni tukea muiden lapsia.

Kahden lapsen mies?

Vierailija kirjoitti:

Uskon, että suurelta osin tämän takia en ole saanut (haluamaani) suhdetta. Ja mun lapsi on kyllä hankala kiukkupussi että sikäli en kenellekään edes suosittelisi osallistua tähän.

Oletko koskaan miettinyt että tuo sinun oma suhtautumisesi lapseen on melkoisen negatiivinen, ja osa ydinongelmaa? 

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten ihmetellään, ettei ihmiset halua lapsia. Ei ennen ollut mikään ylipääsemätön kynnyskysymys jos toisella oli lapsia. Nämä asiat piti ottaa sellaisena kuin on, jos on rakkautta toista kohtaan. Nykyään se on tärkeintä, että mikä MINULLE käy ja mitä MINÄ haluan. En sano että se on väärin, huomaan vaan muutoksen.

Milloin oli tuo "ennen"?

er kirjoitti:

Nainen jolla on 4 lasta, neljälle eri miehelle. Eli mielestäni sekopäinen vosu

Newer!

Uudempi? Mikä uudempi?

Joillekin on, toisille ei. Riippuu miehestä. Ihan sama se on naisilla, jos miehen kylkiäisenä tulee toisen naisen synnyttämiä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten ihmetellään, ettei ihmiset halua lapsia. Ei ennen ollut mikään ylipääsemätön kynnyskysymys jos toisella oli lapsia. Nämä asiat piti ottaa sellaisena kuin on, jos on rakkautta toista kohtaan. Nykyään se on tärkeintä, että mikä MINULLE käy ja mitä MINÄ haluan. En sano että se on väärin, huomaan vaan muutoksen.

Milloin oli tuo "ennen"?

Moni ei tiedä mutta esim. keskiajalla uusperheet oli tavallisia. Ei uusperheet ole mikään tämän päivän juttu todellakaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten ihmetellään, ettei ihmiset halua lapsia. Ei ennen ollut mikään ylipääsemätön kynnyskysymys jos toisella oli lapsia. Nämä asiat piti ottaa sellaisena kuin on, jos on rakkautta toista kohtaan. Nykyään se on tärkeintä, että mikä MINULLE käy ja mitä MINÄ haluan. En sano että se on väärin, huomaan vaan muutoksen.

Milloin oli tuo "ennen"?

Moni ei tiedä mutta esim. keskiajalla uusperheet oli tavallisia. Ei uusperheet ole mikään tämän päivän juttu todellakaan. 

Eli meidän kannattaisi palata keskiajalle? Silloin solmittiin liittoja rakkaudesta eivätkä toisen lapset olleet ongelma? Mitä muita juttuja meidän kannattaisi ottaa keskiajalta käyttöön? Musta rutto?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja sitten ihmetellään, ettei ihmiset halua lapsia. Ei ennen ollut mikään ylipääsemätön kynnyskysymys jos toisella oli lapsia. Nämä asiat piti ottaa sellaisena kuin on, jos on rakkautta toista kohtaan. Nykyään se on tärkeintä, että mikä MINULLE käy ja mitä MINÄ haluan. En sano että se on väärin, huomaan vaan muutoksen.

Milloin oli tuo "ennen"?

Vielä 2000-luvun alussa, 2010 jälkeen tämä uusi asenne on alkanut kohota.

Meillä on miehen kanssa kummallakin lapsia, ei ihan saman ikäisi, mutta kuitenkin ollaan hyvin samanlaisessa elämäntilanteessa. Kummallakin oma talous eri paikkakunnilla ja lapsiviikot samaan aikaan. Lapsettomilla viikoilla majaillaan yhdessä vuorotellen toisen luona, ettei kumpikaan joudu jatkuvasti ajamaan pidempää työmatkaa. Välillä vietetään viikonloppuja kaikki yhdessä ja lomamatkojakin tehdään, eli lapetkin ovat tekemisissä keskenään. Mielestäni aika ihanteellinen tilanne, enkä usko että lasten omilleen lähdön jälkeenkään tullaan asumaan pysyvästi samassa osoitteessa.

Jos järjellä valkkaa niin mieluummin lapseton. On vain niin ettei järjellä ole paljoa tekemistä näiden asioiden kanssa.

Itsellä lapsi 18v. Miehellä pitää olla myös aikuiset lapset.

N38