Lue keskustelun säännöt.
Toistuukohan 90-luvun alun lama, ehkä pahempana?
13.03.2020 |
Voipi taas käydä niin, että työttömäksi jää ihmisiä, jotka eivät ole koskaan olleet eivätkä uskoneet jäävänsä. Asuntojen arvot oli jo laskussa, kukaan ei uskalla ostaa, laskee entisestään. Tulokkaat alkavat siirtyä vuokra-asunnoista halpoihin omistusasuntoihin. Uusia koulutusfirmoja perustetaan, mutta valtiolla ei olekaan rahaa maksaa näille kaikille ja entisiä kaatuu. Valtion virastoja vähennetään runsaalla kädellä, verotoimistoja ja työkkäreitä lähtee pienistä kaupungeista ja elykeskukset vähenevät johonkin viiteen.
Kommentit (6)
Suomi ja suomalaiset ovat eläneet harvinaisen pitkän nousukauden pikavippien varassa.
"Vain idiootti tekee ylimääräisiä lainanlyhennyksiä näillä koroilla" ja "Nyt jos koskaan kannattaa käyttää lyhennysvapaata" ovat olleet talousgurujen neuvoja ihmisille. Luottotiedottomalla siivoojalla on 11 sijoitusasuntoa.
Edellisisitä lamoista ja taantumista ei ole opittu yhtään mitään, joten kyllä, 90-luvun lama tulee toistumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä tämä menee siihen että keskuspankki injektoi rahaa suoraan osakemarkkinoihin (plunge protection team) tai lainaavat negatiivisella korkolla pankeille jotka ovat sitten pakotettuja lainaamaan sitä eteenpäin firmoille.
Vierailija kirjoitti:
Suomi ja suomalaiset ovat eläneet harvinaisen pitkän nousukauden pikavippien varassa.
"Vain idiootti tekee ylimääräisiä lainanlyhennyksiä näillä koroilla" ja "Nyt jos koskaan kannattaa käyttää lyhennysvapaata" ovat olleet talousgurujen neuvoja ihmisille. Luottotiedottomalla siivoojalla on 11 sijoitusasuntoa.
Edellisisitä lamoista ja taantumista ei ole opittu yhtään mitään, joten kyllä, 90-luvun lama tulee toistumaan.
Tähänhän ei ole uskottu. Ne, jotka edellisessä lamassa eivät sitä kokeneet, tietyille aloille kun se ei vaikuttanut, niin he eivät usko. Yhä elää sitkeässä käsitys, ettei virasta voi joutua pois - mutta kun niitä virastoja voidaan lakkauttaa. Silloinhan lähti valtava määrä virkamiehiä pihalle, kun posteja ja tielaitoksia pistettiin kiinni ja ne olivat puhtaasti valtion paikkoja, joissa työpaikat oli virkoja.
Kuulin eräältä viisaalta hyvän arvion siitä, että vaikka näin ollen keskuspankki kontrolloi korkomarkkinoita, niin aikasemminkin on käynyt niin (aiemmissa, kultakantaan sidotuissa, mitä nykyinen järjestelmä ei ole), että kontrolloidun (matala)korkomarkkinan rinnalle syntyy epävirallinen, kontrolloimaton järjestelmä, jonka kasvu kaataa kontrolloidun järjestelmän.
Joku voisi ehkä kysyä, mihin rinnakkaista lainanantojärjestelmää sitten tarvitaan, jos korot ovat kerran muutenkin matalalla, mutta siis tilanne liittyy siihen vaiheeseen, kun pankitkaan eivät anna ihmisille tai yrityksille lainoja enää, koska ihmiset ovat ylivelkaantuneita, eivätkä selviydy elämisestä enää ilman sitä nollakorkoista lainaa. Isommassa mittakaavassa tätä kuulemma näkee jo, että toimijat ottavat halpaa keskuspankkirahaa, ja lainaavat sitä suuremmalla korolla yrityksille, jotka eivät normaalia lainaa enää saa. Ilmeisesti pikavippifirmat toimivat samoin. Mutta korttitalo ei lähde kaatumaan alhaalta (pienten ihmisten vipeistä), vaan ylhäältä päin, isojenkin yritysten isoista lainoista, joita ne ottavat isommalla korolla.
Jos tämä paisuu riittävästi, keskuspankkien rauhoittelemiseen tarkoitettu lupaus korkojen noususta ei päde, koska se rinnakkaismarkkina ajaa lopulta kontrolloidun markkinan yli. Sitä kautta korkojen nousua voi tulla, ”vaikka ei pitänyt”.
Minä uskon että tapahtuu, mutta ehkei vielä. Mutta ennen pitkää, maailma toipuu vielä tästä, nopeastikin, mutta vielä tulee vaihe, jolloin ei toivu. Koska keskuspankeilta loppuvat keinot elvyttää taloutta, se on ihan matemaattisesti ilmenevä fakta.
Kaikki uusi, liikkeelle laskettava raha on aina velkaa. Sekin, jolla paikataan taloutta, jossa on runsaasti velkaa. Keskuspankki painaa rahan tyhjästä, mutta se on samalla syntyessän jo velkarahaa. Sellaiseksi systeemi on kehitetty.