Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies kysyy: miksi naiset ovat niin alistuvia?
12.03.2020 |
Nostetaanpa kissa pöydälle.
Usein naiset valittavat miksi miehet ovat niin dominoivia ja miksi parisuhteissa pitäisi aina mennä miehen ehdoilla.
Olen samaa mieltä!
Kuitenkin tosielämässä olen huomannut että suurin osa naisista tosipaikan tullen suosii miehiä joilla on suunnitelmat mitä he haluavat tehdä ja käytännössä naisen on siihen mukauduttava. Mies on siis kuin vahva virta joka tempaa naisen mukaansa. Näin sitten naiset ovat ylpeitä miehensä saavutuksista ja siitä kuinka aikaansaavan miehen he ovat saaneet - heidän omien suunnitelmiensa ja saavutustensa jäädessä taka-alalle.
Romanttisesti ja etenkin seksuaalisesti pätee sama. Miehen halutaan olevan aloitteellisempi, ja se osapuoli joka "valloittaa" naisen kuin saaliin. Seksissä viimeistään halutaan että mies vie.
Tätä kaikkea voidaan kuvata kiertoilmaisuilla kuten "molemat vievät omalla tavallaan" tms, mutta tosiasiassa kuitenkin iso osa naisista päätyy alistumaan miehen tahtoon, ja he pitävät siitä enemmän kuin ovat valmiita myöntämään. Nyt ei siis puhuta työttömistä juopoista, vaan aikaansaavista miehistä joita naiset voivat ihailla.
Missä ovat ne vahvat ja tasa-arvoiset naiset - myös parisuhdemielessä?
En kirjoita pidempään siltä varalta että tabua käsittelevä aihe perinteiseen tapaan poistetaan.
M37
Kommentit (238)
Vierailija kirjoitti:
Moni tuntuu uskovan ajatukseen "tasa-arvoisia mutta erilaisia".
No eihän se mitään tasa-arvoa ole. Vai olisiko sinusta tasa-arvoista jos sanoisin että miesten kuuluu johtaa politiikassa ja yrityksissä ja naisten olla hoivasektorilla, ja sehän on erilaista mutta tasa-arvoa koska molemmat työt ovat tärkeitä?
Tasa-arvoinen tarkoittaa että valta on jaettu tasa-arvoisesti kaikkien kesken.
En pidä itse termistä 'erilainen', koska se antaa käsityksen siitä että on olemassa "normaalit" ja sitten "erilaiset". Toit itse tämän termin "erilainen" keskusteluun. Viittaako se mielestäsi sitä että nainen ei ole mielestäsi normaali vaan pelkästään mies on normaali? Että nainen on se poikkeus?
USA:ssahan käytettiin aikoinaan rotuerottelun oikeuttamiseen termiä 'separate but equal'. Aika lähellä siis. Näen että toi sun 'tasa-arvoinen mutta erilainen' kuvaa juuri samanlaista tilannetta, jossa mies ja nainen määritellään jo lähtökohtaisesti sukupuolensa kautta eriarvoisiksi eli eivät voi olla tasa-arvoisia.
Esimerkkisi siitä että miehet johtaisivat politiikassa on tietenkin tasa-arvon vastainen, itsestään selvästi. Miksi joku edes ihmettelee sellaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voisin tehdä tästä palstalaisille kyselyn jotta naiset voisivat itse kertoa mitä odottavat parisuhteelta. En kuitenkaan viitsi, koska sehän poistettaisiin saman tien.
Esimerkiksi:
Miehen on oltava minua pidempi ja isompi K/E
Toivon miehen oevan minua älykkäämpi, määrätietoisempi tai itsevarmempi K/E
Toivon miehen olevan ainakin useammin vievä osapuoli seksissä K/E100% varma poisto.
-eri
Voin vastata silti heti:
Kyllä haluan miehen olevan minua pidempi ja isompi koska olen itse iso naiseksi enkä halua näyttää siltä että olen valas joka on juuri ahmaisemassa miehen välipalaksi.
En halua että mies on minua älykkäämpi, määrätietoisempi tai itsevarmempi, vaan on näissä asioissa samalla tasolla kuin minä. En halua tyhmää miestä koska itse olen fiksu, ja haluan käydä fiksuja keskusteluja mieheni kanssa. Todella tärkeä on myös huumorintaju, ilman sitä ei pärjättäisi arjessa kymmeniä vuosia. Eikä kyllä olisi edes alettu seurustella.
Toivon miehen olevan se joka vie seksissä. Katso ensimmäinen vastaus.
121212:n teoria taitaa ollakin totta.
Jos nainen on iso, miehen pitää olla vielä isompi koska nainen on iso.
Jos nainen on pieni, miehen pitää olla iso koska turvatuksi tunteminen.
Jos nainen on itsevarma, miehen pitää olla itsevarma jotta tätä pystyy kunnioittamaan/on vastusta.
Jos nainen on epävarma, miehen pitää olla itsevarma koska jomman kumman pitää olla.Eli vaikka on erilaisia naisia, se mitä miehestä halutaan on aina samat asiat. Vain perustelut vaihtuvat.
Minä tässä yksi päivä laitoin merkille kun kävin prismassa, että näin jopa kolme eri ikäistä pariskuntaa jotka olivat sekä mies että nainen minua päätä lyhyempiä, eli pieni nainen valitsee kyllä pienen miehen, mutta itseään vähän pidemmän. Ei sen miehen tarvi lyhyellä naisella olla mikään hujoppi, vaan tavallisen pituinen tai jopa keskimääräistä lyhyempi.
Miksi ei voisi kaksi epävarmaa olla yhdessä, tai sellaisia normi-ihmisiä jotka on keskivertoitsevarmoja? Ei ole mitään pakkoa että jomman kumman pitäisi olla erityisen itsevarma.
"eli pieni nainen valitsee kyllä pienen miehen, mutta itseään vähän pidemmän. Ei sen miehen tarvi lyhyellä naisella olla mikään hujoppi, vaan tavallisen pituinen tai jopa keskimääräistä lyhyempi."
Nyt kirjoittajalle sattui lipsahdus.
Eli pienelle naiselle riittää normaalipituinen (millä taidetaankin tarkoittaa keskipituista) tai jopa keskimääräistä lyhyempi?
Noinhan se onkin. Mitä lyhyempi nainen, sitä suurempaa pituuseroa halutaan.
Jos haku pitäisi rajata lyhyisiin naisiin, tarkoittaisi se haun rajaamista naisiin joille pituusero on olennainen. Eikä sellainen nainen kiinnosta minua.
Siksi olen rajannut oman hakuni vain pitkiin naisiin. Siis reippaasti yli 175cm. Silloin tiedän ettei nainen mittaile pituuksia viivottimella tai hae mitään isähahmoa jota tuijotella ylöspäin.
t. M/172cm
Miksi Etelä-Amerikan motiloni-naiset harrastivat seksiä useiden miesten kanssa tultuaan raskaaksi?
Venezuelan ja Kolumbian raja-alueilla elävät alkuperäisväestön motilonit uskovat, että lapsi ei synny vain yhden miehen spermasta, vaan kohtuun kerääntyneestä siemennesteestä. Hyvän äidin pitikin kerätä lapselle mahdollisimman monen miehen parhaita ominaisuuksia. Motiloneilla lapsista pidetään yhdessä huolta ja isyys on kollektiivista. Ajatus toistuu eri mantereilla eri alkuperäisväestöillä. Esimerkiksi monogaminen avioliitto ja ydinperhe ovat varsin tuoreita ja länsimaalaisia keksintöjä.
Mitä Kiinan mosuoiden isää-merkitsevä sana tarkoitti alun perin?
Kiinan mosuo-vuoristoheimossa rahasta päättävät naiset ja tilukset periytyvät äidiltä tyttärille. Matriarkkaheimossa myös rakkauselämästä päättävät naiset: he valitsevat itselleen rakastajan eikä avioliiton käsitettä tunneta. Lapset kasvavat äitinsä suvun luona eivätkä yleensä edes tiedä, kuka heidän biologinen isänsä on. Isättömyyttä ei pidetä ongelmallisena, sillä mosuoiden kielessä sanaa isä ei edes tunneta.
Lisäys: Sanaa raiskaukselle tai sodalle ei myöskään ole, koska niitäkään ei ole tarvittu.
Amerikan alkuperäiskansa-irokeeseilla maiden haltijoita olivat naiset. Miten irokeesit pyrkivät välttämään verenvuodatusta ja säilyttämään rauhan?
Nykyisen New Yorkin osavaltion alueella eläneet irokeesit elivät matriarkaalisessa järjestelmässä ja ikänaisilla oli lopullinen päätösvalta myös sodista. Naiset päättivät ruokavarannoista ja yhteisestä omaisuudesta sekä valitsivat päällikköehdokkaat. Lapsi jäi elämään aina äitinsä suvun puolelle eikä nykyistä ydinperheen käsitettä tunnettu. Irokeesit ajattelivat, että jos yhteistä hyvää ja omaisuutta sekä valtaa jaetaan tasaisesti, verenvuodatus, viha ja kateus vähenevät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan vaan alitajuista biologiaa. Mitä tarkoitat tarkalleen vahvalla ja tasa-arvoisella naisella?
Omasta mielestä se, että mies ja nainen ovat erilaisia ja vaikka toinen alistuu ja toinen dominoi ei tarkoita eriarvoisuutta vaan sitä että molemmilla on omat erilaiset vahvuudet. Jos olisimme aivan samanlaisia en usko että vetovoimaa syntyisi sukupuolten välille.
Hirveä fetissi sulla. En vaan ymmärrä sitä että on karmea kyty alistaa joku muu.
Sori, mutta en halua alistaa ketään enkä alistua kellekään. Tämä siis naisen mielipide.
Missä kohtaa sanoin että haluan alistaa? On se kumma kun tälle palstalle ei voi kirjoittaa mitään ilman että joku tulee keksimään rivien väliin jotain mitä en ole kirjoittanut.
Parisuhteissa on usein sellainen dynamiikka että toinen on tietyllä tavalla "dominoiva" ja toinen "alistuva" eli toinen on enemmän se vievämpi osapuoli ja toinen seuraaja eikä sen tarvitse tarkoittaa jotain pahaa ja väkivaltaista tai edes epätasa-arvoa. Ainoastaan sitä että on eri roolit.
Ei tarvitse pyydellä anteeksi, en kiellä mieltymyksiäsi. Tämäkin on naisen mielipide.
Kuten jo sanottiin, ei ole olemassa rooleja dominoiva ja alistuva, vaan dominoiva alistaa sen toisen. Se toinen on alistettu eli joutunut alistumaan. Kukaan ei voi omasta tahdostaan alistua, koska silloinhan hän valitsee ja päättää itse, joten ei olekaan alistettu.
Puhu asioista edes oikeilla nimillä ja selvitä itselleesi mistä ihmeestä oikein puhut.
Väität siis että alistetut on pakotettu parisuhteeseen? Jokainen päättää itse mihin ryhtyy ja pysyykö siinä vai ei. Kukaan ei "joudu" mitään, se on ihan oma valinta. Ottaa päähän tommonen uhrimentaliteetti.
Vaikea selittää kun joku ei osaa ajatella.
Sana dominoida tarkoittaa hallita, eli dominoiva käyttää valtaa. Jos suhteessa toinen dominoi eli käyttää valtaa, toisen osapuolen pitää olla vailla valtaa eli hänet on alistettu (vastoin tahtoaan). Jos puhutaan Suomen laista vielä 1900-luvulla, miesten dominointi parisuhteessa perustui lain hänelle antamaan valtaan johon nainen alistettiin. Laki nimittäin määräsi että mies oli perheen pää, hän sai käyttää naisen omaisuutta, hän sai maata vaimonsa ilman tämän suostumista, jne...
Jos toinen suostuu vapaasti siihen että toinen osapuoli "esittää dominoivaa", kyse on tietynlainen parisuhdepeli, jossa valtaa käyttää myös se "alistuvaa esittävä" puoliso.
Nämä ovat siis kaksi asiaa ja pitää erotella toisistaan ja ymmärtää yhteiskunnan valtarakenteet.
Naisen on ok olla statisti, hiljainen taustavaikuttaja joka hoitaa kodin ja kersat kun mies tekee sankaritekoja. Astronautin ura, tieteen tekeminen, urheilu jne..nuo on enemmän pojille/miehille. Nainen saa menestyä, jos hän sen lisäksi kykenee olemaan äiti ja vaimo, sellainen joka kertoo tehneensä väitöskirjan äitiysloman ja hoitovapaan aikana tai joka tiukkojen budjettineuvottelujen jälkeen alkaa kotona kokata pasta bolognesea osoittamatta merkkejä väsymyksestä tai ärtymyksestä.
Kaikki on vieläpä kuorrutettu sillä "äitiys on maailman tärkein tehtävä" -siirapilla, joka suoraan sanottuna on taivaan onni monelle laiskalle/yksinkertaiselle naiselle. AINA voi vedota siihen, että no kun minä olen sentään äiti ja kukaan ei voi sanoa siihen oikein mitään.
Miestä joka jäisi kotiin lasten kanssa vuosiksi ja passaisi vaimoaan ja istuisi repsikan puolella vaimon ajaessa autoa ja joka prismassa juoksentelisi ympäriinsä hakemassa tavaroita ja höpöttäen v*ttuuntuneen vaimon nojaillessa ostoskärryyn ja pyöritellessä silmiään pidettäisiin uskomattomana tossukkana, tyhmänä, jopa luultavasti epäiltäisiin vammaiseksi jne, mutta naisen on varsin ok asettautua tähän asemaan ja rooliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen haluaa että miehellä on suunnitelmia ≠ alistuminen.
Ei, vaan se että nainen on valmis luopumaan omista suunnitelmistaan miehensä tähden, ja jopa suosii miehiä joilla on niin isoja suunnitelmia että väistämättä he joutuisivat luopumaan omistaan toimien "supporttina" miehelle.
-ap
Ne "suuret suunnitelmat" tekevät miehen naisen silmissä niin paljon viehättävämmäksi, että tuo kannattaa. Sitäpaitsi yhteen parisuhteeseen ei mahdu kanta tähteä, jomman kumman on ns. soitettava toista viulua. Ja koska evoluutiobiologia, parisuhde ei kestä jos nainen loistaa ja mies on statisti. Koska nainen ei kunnioita itseään huonompaa miestä, ja kunnioitus on hyvän parisuhteen perusta.
Toisekseen naiset oikeasti ei halua niin kovasti uraa kuin mitä feministit tahtoisi. Se on suurimpia syitä miksi naisia ei ole suuryritysten johtokunnissa ja johtoryhmissä enempää: naiset ei ihan aidosti TAHDO.
-nainen numero 17-
En tiedä miksi sinä olet nainen ja sovinisti, mutta minä olen feministi, enkä tahdo että naiset haluaisivat enemmän uraa, se on jokaisen yksilön oma valinta. Usein urakeskeiset ihmiset ovat pinnallisia ja omaan napaansa tuijottavia joille mikään muu elämässä ei ole mitään kuin työ ja raha, sellaiset ihmiset on mulle vähän vieraita, oli miehiä tai naisia. Itsekin kyllä tykkään olla esimiehenä ja jopa johtajanakin, mutta en ole silti mikään uraihminen.
Ja tiedän kyllä sekä miehiä että naisia jotka ei missään nimessä haluaisi olla mitään johtajia, kaikki eivät tykkää siitä vastuusta. Luulen että miehissä on enemmän sellaisia jotka luulevat haluavansa johtajaksi koska ovat omasta mielestään hyviä johtajia, mutta eivät oikeasti ole, ja oikeasti haluavat johtajaksi vain koska se on sellaista lapsellista poikien kilpailua, leikkiä että kuka kusee kauimmas.
Miehet haluaa johtavaan asemaan koska testosteroni tekee miehistä kilpailuhenkisiä. Testosteroni tietyssä mielessä pyörittää maailmaa, ilman sitä kukaan ei yrittäisi mitään, koska nimenomaan se saa aikaan sen palon saavuttaa jotain, johtaa, pärjätä paremmin kuin muut.
Testosteroni, tai sen puute, on luultavasti suurin syy siihen miksi naiset on alistuvampia. Ja miksi dominoivia miehiä suositaan: niillä on korkeammat testotasot.
Minä itse olen naiseksi todella voimakasluonteinen. Maailmassa on tasan kaksi naista joita en pysty jyräämään: äitini ja siskoni. Ja silti tahdon, että mies on vahvempi. En voisi koskaan kunnioittaa miestä jonka pystyisin jyräämään.
-nainen numero 17-
Tuo on mielenkintoien kuvio.
Jos nainen on voimakastahtoinen, miehenkin tulee olla jotta tätä pystyy kunnioittamaan.
Jos nainen ei ole voimakastahtoinen, miehen tulee olla koska jomman kumman täytyy parisuhteessa hoitaa se puoli.
Tulee mieheen nimimerkin 121212 "samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä" / "vastakohdat täydentävät toisiaan" - teoriat (nainen haluaa aina samanlaisen miehen, riippumatta millainen on itse, vain perustelut vaihtuvat).
Kärjistäen se varmaan menee noin. Toki on niitäkin naisia jotka haluavat -tai luulevat haluavansa- kitaraa rämpyttävän isimasun, mutta ne ovat kyllä vähemmistönä.
Mielenkiintoinen kysymys onkin se, että että miksi kaikenlaisille naisille sitten löytyy ottaja? Miksei miehet halua kaikki samanlaista?
Itselläni on muuten Asperger ja siten naiseksi oletettavasti melko maskuliiniset aivot, ja SILTI tahdon että mies on ns. perinteinen mies ja sitä voi katsoa ylöspäin blaablaa.
-lainaamasi-
Myös kaikille miehille löytyy naisia, me kun ollaan kaikki yksilöitä, joillekin naisille kelpaa väkivaltainen juoppokin ja jotkut tykkää kitaraa rämpyttävistä isimasuista. Luultavasti naistenmiesmaussa yleisesti ottaen on enemmän hajontaa kuin miehillä, miehet kun keskittyy niin paljon siihen ulkonäköön ja seksiin.
Tuosta on pakko olla eri mieltä.
Molemmat sukupuolet keskittyvät ulkonäköön, naiset vähintäänkin yhtä paljon kuin miehetkin. Tutkimuksia löytyy: haastatteluissa naiset painottivat enemmän luonnetta, valintatilanteessa ratkaisi ulkonäkö. Eroa on siinä mitä asioita haetaan, esim. miehille on paino tärkeämpää, naisille pituus.
Se minkä huomaa miehenä on että oletus siitä mitä mies tekee ja millaisen roolin mies ottaa romanttis-seksuaalisesti, on hyvin kapea. Nainen voi olla mitä tahansa väliltä pullantuoksuinen perheenäiti / uraohjus-domina, eikä kumpikaan ole este pariutumiselle. Miehelle pariutuminen on enemmän kuin esterata jolla on osoitettava kelpoisuutensa oppimalla ja tekemällä ne tietyt miesasiat jotka vaaditaan.
Ei pidä paikkaansa. Toki nainenkin haluaa että mies miellyttää hänen silmäänsä, mutta miehet saa oikeasti olla aika seinästä revityn näköisiä, koska nainen valitsee puolison nimenomaan luonteen takia, ei ulkonäön. Yleensä kun naiset puhuu miesystävistään, niin he puhuvat siitä mitä miehet tekevät ja puhuvat, ei siitä miltä mies näyttää. Voidaan mainita että joo ihan komea on, mutta sitten puheenaiheet siirtyy siihen miten romanttinen mies on, kuinka huomioonottava tai taitava sängyssä, minkälainen huumorintaju miehellä on (nainen pitää saada nauramaan sen lisäksi että saa laukeamaan), minkälaisista asioista jutellaan, onko samanlaiset elämän suunnitelmat ja elämänarvot, haluaako lapsia... epäilen että miehet harvemmin juttelevat keskenään naisten luonteista, huumorintajusta jne.
Naisille (osalle heistä) on tärkeää että mies on heitä pidempi, ja se onkin aika helppo juttu toteuttaa koska miehet nyt ihan yleisesti on naisia pidempiä, kun taas ne miesten vaatimukset naisten ulkonäköön on todella paljon muutakin kuin paino, on hiusten pituus ja väri, tissit, takapuoli, sääret, pukeutuminen jne. Nainen saa olla tyhmä kuin vasemman jalan saapas, ja ilkeä riivinrauta, kunhan ulkonäkö on kunnossa ja antaa edes joskus.
Pitää paikkansa. Ja todistetusti.
https://www.livescience.com/58607-mens-looks-may-matter-more-than-perso…
Naiset voivat puhua luonteesta ja jopa uskoa että luonne ratkaisi, mutta todellisuudessa ulkonäön suhteen on tiukka raja jonka alittavaa miestä ei luonne pelasta.
"miehet saa oikeasti olla aika seinästä revityn näköisiä"
Tämä harhakuva johtuu siitä että tutkitusti naiset arvioivat 80% miehistä keskitasoa rumemmiksi.
Vieläkö tätä samaa OkCupidin "tutkimusta" pitää jauhaa? Siis kyseisen seuranhakupalvelun asiakkaille näytettiin valokuvia kyseisen palvelun vastakkaisen sukupuolen edustajista. Heitä pyydettiin arvioimaan kuvan perusteella toisen ulkonäköä asteikolla viehättävä, keskitaso, keskitasoa vähemmän viehättävä. Kävi ilmi että naiset arvioivat valtaosan miehistä asteikolle keskitasoa vähemmän viehättävä, mutta olivat kuitenkin miehiä halukkaampia aloittamaan yhteyden näihin miehiin.
Huomionarvoista tässäkin, pelkästään ulkonäköön pohjaavassa "tutkimuksessa" on se, että kaikki esitetyt valokuvat olivat näiden palvelun asiakkaiden itse itsestään sinne postaamia. Minkäänlaisesta kuvien tasalaatuisuudesta ei siis ole voitu edes puhua ja hajonta on muutenkin ollut väistämättä varsin suuri. Yleisesti ottaen ymmärtääkseni naiset panostavat miehiä enemmän valokuviin ja käyttävät enemmän mahdollisia filttereitä.
Toinen huomionarvoinen seikka on nähdäkseni se, että et voi arvioida toista ihmistä keskitasoa vähemmän tai enemmän viehättäväksi, jollei sinulla ole mielikuvaa siitä, mitä pidät keskitasona. Tässä kyselyssä ei käsittääkseni myöskään pyydetty määrittelemään keskitasoa saati että oltaisiin kysytty mihin ympäristöön se keskitason arviointi perustuu. Näin ollen on oletettavaa, että valtaosa arvioinnista on määritellyt sen ulkonäön keskitason sen perusteella, millaisia miehiä/naisia he näkevät reaalielämässä ja millaisiin tyyppeihin he siellä reaalielämän puolella kiinnittävät huomiota.
Ja se kaikkein tärkein: tuossa linkitetyssä tutkimuksessa ei tutkittu todellisuuden pariutumista vaan pyydettiin muutaman valokuvan ja suht positiivisten luonteenpiirteiden perusteella arvioimaan ketä haluaisi deittailla tai ketä haluaisi tyttärensä deittailevan. Jostain syystä deittailukuvioihin ei laskettu ollenkaan yli 29-vuotiaita naisia, eikä deittailtaviin miesvaihtoehtoihin osunut yhtäkään oikeasti kusipäistä komistusta taikka kivaa komistusta, joka ei tosin ole sinusta kiinnostunut.
Molempien tutkimusten ongelma on siis tavalla tai toisella korrelaation puute reaalielämän valintoihin ja valintatilanteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Miksi Etelä-Amerikan motiloni-naiset harrastivat seksiä useiden miesten kanssa tultuaan raskaaksi?
Venezuelan ja Kolumbian raja-alueilla elävät alkuperäisväestön motilonit uskovat, että lapsi ei synny vain yhden miehen spermasta, vaan kohtuun kerääntyneestä siemennesteestä. Hyvän äidin pitikin kerätä lapselle mahdollisimman monen miehen parhaita ominaisuuksia. Motiloneilla lapsista pidetään yhdessä huolta ja isyys on kollektiivista. Ajatus toistuu eri mantereilla eri alkuperäisväestöillä. Esimerkiksi monogaminen avioliitto ja ydinperhe ovat varsin tuoreita ja länsimaalaisia keksintöjä.
Mitä Kiinan mosuoiden isää-merkitsevä sana tarkoitti alun perin?
Kiinan mosuo-vuoristoheimossa rahasta päättävät naiset ja tilukset periytyvät äidiltä tyttärille. Matriarkkaheimossa myös rakkauselämästä päättävät naiset: he valitsevat itselleen rakastajan eikä avioliiton käsitettä tunneta. Lapset kasvavat äitinsä suvun luona eivätkä yleensä edes tiedä, kuka heidän biologinen isänsä on. Isättömyyttä ei pidetä ongelmallisena, sillä mosuoiden kielessä sanaa isä ei edes tunneta.
Lisäys: Sanaa raiskaukselle tai sodalle ei myöskään ole, koska niitäkään ei ole tarvittu.
Amerikan alkuperäiskansa-irokeeseilla maiden haltijoita olivat naiset. Miten irokeesit pyrkivät välttämään verenvuodatusta ja säilyttämään rauhan?
Nykyisen New Yorkin osavaltion alueella eläneet irokeesit elivät matriarkaalisessa järjestelmässä ja ikänaisilla oli lopullinen päätösvalta myös sodista. Naiset päättivät ruokavarannoista ja yhteisestä omaisuudesta sekä valitsivat päällikköehdokkaat. Lapsi jäi elämään aina äitinsä suvun puolelle eikä nykyistä ydinperheen käsitettä tunnettu. Irokeesit ajattelivat, että jos yhteistä hyvää ja omaisuutta sekä valtaa jaetaan tasaisesti, verenvuodatus, viha ja kateus vähenevät.
Miten noille sitten kävi? Niinpä
mies52v
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivon että tämä keskustelu säilyy täällä, koska se on nykypäivän kääntöpuoli ja yhtä totta.
Itse olen nainen,38v ja olen aloittajan kanssa pienillä viilauksilla samaa mieltä.
Alistumisen poistaisin kyllä sanavalikoimasta ja vaihtaisin muuhun, sillä toisen ylöspäin katsominen ja itsevalintainen pienempi rooli ei ole välttämättä "alistumista".
Itse en ole pieni heiveröinen herkkä nainen joka tarvii apua ja ohjausta. Olen nainen joka on ehtinyt olla 10 vuotta yrittäjänä, nyt palkkatöissä. Olen ostanut talon, auton, hpidan puutyöt, pienet remontit ja korjaukset.
Vaihtaisin silti milloin vain tämän kaiken vanhanaikaiseen naisen rooliin. Jättäisin ilomielin kirves ja vasarahommat miehelle. Samoin kaiken laskuihin ja vakuutuksiin liittyvät sumplimiset, sekä sähkölaskuihin ja kilpailutuksiin.
Töissä tietenkin viihdyn ja haluan että omalle tilille tulee omaa rahaa ja hoidan osuuteni kaikesta.
Silti haluaisin että mies olisi se, joka seuraa taloutemme sähkönkulutusta, tekee toimenpiteitä sen suhteen ja esimerkiksi ylläpitäisi talon toimintakuntoa sitä huoltaen (viemärit, kaivo, ilmanvaihto). Nämä on minun hommia. Toivoisin myös että mies olisi se, joka hakee työkalupakin ja naulaa irronneen lattialistan tai asentaa olohuoneen laminaattilattian. Ne oli minun hommia.
Kyllä mä sanon, että vaikka kaikki hommat on molempien enkä todellakaan ole peukalo keskellä kämmentä, en haluaisi olla se joka tekee kaikki "miesten työt", vaikka ne osaankin.
Mun mielestä oma esimerkkini on sopiva esim tähän väitteeseen että kyse ei ole/olisi alistumisesta. Mun maailmassa mies ei ole miehekäs, jos on herkkähipiäinen ja feminiininen (tämä nyt heteronaisen mielipiteenä ja ymmärrän ja arvostan muitakin❤🧡💛). Mä rakastan "urosta" ja raavasta miestä ajatuksena ja sitä millaisena sen itse näen. Miehekäs mies joka ei pelkää liata käsiään ja jolle myös itselle siihen omaan miehisyyteen kuuluu halu ja taito hoitaa ne perinteisesti miesten hommiksi mielletyt asiat. Se tietty käytännöllisyys ja miestenjuttuihin tarttuminen ei tee minusta pientä ja onnetonta, osaanhan ne samat hommat itsekin, vaan, se miehen miehisyys korostaa omaa naisellisuuttani. Se on se juttu. Kun joku mies, oli se töissä tai oma mies kotona, tekee yhdenkin pienen jutun kysymättä niin että "anna mä laitan/teen/vien/hoidan", siitä tulee ihana fiilis. Omat naishormonit ryntäilee pitkin poikin. Eli vaikka käytännössä molemmilla olisi samat tiedot ja taidot, ja sitä kautta molemmat oikeasti arvostaisi toisiaan tasavertaisina koska todistetusti kumpikaan ei ole parempi, niin on se vaan kipinää luovaa kun mies hoitaa tiettyjä juttuja.
Se vaan on. Mä voin leipoa pullat, kun joku rassaa putket. Siksi meillä ei ole koskaan pullaa.
Vela -72 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nainen haluaa että miehellä on suunnitelmia ≠ alistuminen.
Ei, vaan se että nainen on valmis luopumaan omista suunnitelmistaan miehensä tähden, ja jopa suosii miehiä joilla on niin isoja suunnitelmia että väistämättä he joutuisivat luopumaan omistaan toimien "supporttina" miehelle.
-ap
Ne "suuret suunnitelmat" tekevät miehen naisen silmissä niin paljon viehättävämmäksi, että tuo kannattaa. Sitäpaitsi yhteen parisuhteeseen ei mahdu kanta tähteä, jomman kumman on ns. soitettava toista viulua. Ja koska evoluutiobiologia, parisuhde ei kestä jos nainen loistaa ja mies on statisti. Koska nainen ei kunnioita itseään huonompaa miestä, ja kunnioitus on hyvän parisuhteen perusta.
Toisekseen naiset oikeasti ei halua niin kovasti uraa kuin mitä feministit tahtoisi. Se on suurimpia syitä miksi naisia ei ole suuryritysten johtokunnissa ja johtoryhmissä enempää: naiset ei ihan aidosti TAHDO.
-nainen numero 17-
En tiedä miksi sinä olet nainen ja sovinisti, mutta minä olen feministi, enkä tahdo että naiset haluaisivat enemmän uraa, se on jokaisen yksilön oma valinta. Usein urakeskeiset ihmiset ovat pinnallisia ja omaan napaansa tuijottavia joille mikään muu elämässä ei ole mitään kuin työ ja raha, sellaiset ihmiset on mulle vähän vieraita, oli miehiä tai naisia. Itsekin kyllä tykkään olla esimiehenä ja jopa johtajanakin, mutta en ole silti mikään uraihminen.
Ja tiedän kyllä sekä miehiä että naisia jotka ei missään nimessä haluaisi olla mitään johtajia, kaikki eivät tykkää siitä vastuusta. Luulen että miehissä on enemmän sellaisia jotka luulevat haluavansa johtajaksi koska ovat omasta mielestään hyviä johtajia, mutta eivät oikeasti ole, ja oikeasti haluavat johtajaksi vain koska se on sellaista lapsellista poikien kilpailua, leikkiä että kuka kusee kauimmas.
Miehet haluaa johtavaan asemaan koska testosteroni tekee miehistä kilpailuhenkisiä. Testosteroni tietyssä mielessä pyörittää maailmaa, ilman sitä kukaan ei yrittäisi mitään, koska nimenomaan se saa aikaan sen palon saavuttaa jotain, johtaa, pärjätä paremmin kuin muut.
Testosteroni, tai sen puute, on luultavasti suurin syy siihen miksi naiset on alistuvampia. Ja miksi dominoivia miehiä suositaan: niillä on korkeammat testotasot.
Minä itse olen naiseksi todella voimakasluonteinen. Maailmassa on tasan kaksi naista joita en pysty jyräämään: äitini ja siskoni. Ja silti tahdon, että mies on vahvempi. En voisi koskaan kunnioittaa miestä jonka pystyisin jyräämään.
-nainen numero 17-
Tuo on mielenkintoien kuvio.
Jos nainen on voimakastahtoinen, miehenkin tulee olla jotta tätä pystyy kunnioittamaan.
Jos nainen ei ole voimakastahtoinen, miehen tulee olla koska jomman kumman täytyy parisuhteessa hoitaa se puoli.
Tulee mieheen nimimerkin 121212 "samanlaiset leikkivät parhaiten yhdessä" / "vastakohdat täydentävät toisiaan" - teoriat (nainen haluaa aina samanlaisen miehen, riippumatta millainen on itse, vain perustelut vaihtuvat).
Kärjistäen se varmaan menee noin. Toki on niitäkin naisia jotka haluavat -tai luulevat haluavansa- kitaraa rämpyttävän isimasun, mutta ne ovat kyllä vähemmistönä.
Mielenkiintoinen kysymys onkin se, että että miksi kaikenlaisille naisille sitten löytyy ottaja? Miksei miehet halua kaikki samanlaista?
Itselläni on muuten Asperger ja siten naiseksi oletettavasti melko maskuliiniset aivot, ja SILTI tahdon että mies on ns. perinteinen mies ja sitä voi katsoa ylöspäin blaablaa.
-lainaamasi-
Myös kaikille miehille löytyy naisia, me kun ollaan kaikki yksilöitä, joillekin naisille kelpaa väkivaltainen juoppokin ja jotkut tykkää kitaraa rämpyttävistä isimasuista. Luultavasti naistenmiesmaussa yleisesti ottaen on enemmän hajontaa kuin miehillä, miehet kun keskittyy niin paljon siihen ulkonäköön ja seksiin.
Tuosta on pakko olla eri mieltä.
Molemmat sukupuolet keskittyvät ulkonäköön, naiset vähintäänkin yhtä paljon kuin miehetkin. Tutkimuksia löytyy: haastatteluissa naiset painottivat enemmän luonnetta, valintatilanteessa ratkaisi ulkonäkö. Eroa on siinä mitä asioita haetaan, esim. miehille on paino tärkeämpää, naisille pituus.
Se minkä huomaa miehenä on että oletus siitä mitä mies tekee ja millaisen roolin mies ottaa romanttis-seksuaalisesti, on hyvin kapea. Nainen voi olla mitä tahansa väliltä pullantuoksuinen perheenäiti / uraohjus-domina, eikä kumpikaan ole este pariutumiselle. Miehelle pariutuminen on enemmän kuin esterata jolla on osoitettava kelpoisuutensa oppimalla ja tekemällä ne tietyt miesasiat jotka vaaditaan.
Ei pidä paikkaansa. Toki nainenkin haluaa että mies miellyttää hänen silmäänsä, mutta miehet saa oikeasti olla aika seinästä revityn näköisiä, koska nainen valitsee puolison nimenomaan luonteen takia, ei ulkonäön. Yleensä kun naiset puhuu miesystävistään, niin he puhuvat siitä mitä miehet tekevät ja puhuvat, ei siitä miltä mies näyttää. Voidaan mainita että joo ihan komea on, mutta sitten puheenaiheet siirtyy siihen miten romanttinen mies on, kuinka huomioonottava tai taitava sängyssä, minkälainen huumorintaju miehellä on (nainen pitää saada nauramaan sen lisäksi että saa laukeamaan), minkälaisista asioista jutellaan, onko samanlaiset elämän suunnitelmat ja elämänarvot, haluaako lapsia... epäilen että miehet harvemmin juttelevat keskenään naisten luonteista, huumorintajusta jne.
Naisille (osalle heistä) on tärkeää että mies on heitä pidempi, ja se onkin aika helppo juttu toteuttaa koska miehet nyt ihan yleisesti on naisia pidempiä, kun taas ne miesten vaatimukset naisten ulkonäköön on todella paljon muutakin kuin paino, on hiusten pituus ja väri, tissit, takapuoli, sääret, pukeutuminen jne. Nainen saa olla tyhmä kuin vasemman jalan saapas, ja ilkeä riivinrauta, kunhan ulkonäkö on kunnossa ja antaa edes joskus.
Pitää paikkansa. Ja todistetusti.
https://www.livescience.com/58607-mens-looks-may-matter-more-than-perso…
Naiset voivat puhua luonteesta ja jopa uskoa että luonne ratkaisi, mutta todellisuudessa ulkonäön suhteen on tiukka raja jonka alittavaa miestä ei luonne pelasta.
"miehet saa oikeasti olla aika seinästä revityn näköisiä"
Tämä harhakuva johtuu siitä että tutkitusti naiset arvioivat 80% miehistä keskitasoa rumemmiksi.
Vieläkö tätä samaa OkCupidin "tutkimusta" pitää jauhaa? Siis kyseisen seuranhakupalvelun asiakkaille näytettiin valokuvia kyseisen palvelun vastakkaisen sukupuolen edustajista. Heitä pyydettiin arvioimaan kuvan perusteella toisen ulkonäköä asteikolla viehättävä, keskitaso, keskitasoa vähemmän viehättävä. Kävi ilmi että naiset arvioivat valtaosan miehistä asteikolle keskitasoa vähemmän viehättävä, mutta olivat kuitenkin miehiä halukkaampia aloittamaan yhteyden näihin miehiin.
Huomionarvoista tässäkin, pelkästään ulkonäköön pohjaavassa "tutkimuksessa" on se, että kaikki esitetyt valokuvat olivat näiden palvelun asiakkaiden itse itsestään sinne postaamia. Minkäänlaisesta kuvien tasalaatuisuudesta ei siis ole voitu edes puhua ja hajonta on muutenkin ollut väistämättä varsin suuri. Yleisesti ottaen ymmärtääkseni naiset panostavat miehiä enemmän valokuviin ja käyttävät enemmän mahdollisia filttereitä.
Toinen huomionarvoinen seikka on nähdäkseni se, että et voi arvioida toista ihmistä keskitasoa vähemmän tai enemmän viehättäväksi, jollei sinulla ole mielikuvaa siitä, mitä pidät keskitasona. Tässä kyselyssä ei käsittääkseni myöskään pyydetty määrittelemään keskitasoa saati että oltaisiin kysytty mihin ympäristöön se keskitason arviointi perustuu. Näin ollen on oletettavaa, että valtaosa arvioinnista on määritellyt sen ulkonäön keskitason sen perusteella, millaisia miehiä/naisia he näkevät reaalielämässä ja millaisiin tyyppeihin he siellä reaalielämän puolella kiinnittävät huomiota.
Ja se kaikkein tärkein: tuossa linkitetyssä tutkimuksessa ei tutkittu todellisuuden pariutumista vaan pyydettiin muutaman valokuvan ja suht positiivisten luonteenpiirteiden perusteella arvioimaan ketä haluaisi deittailla tai ketä haluaisi tyttärensä deittailevan. Jostain syystä deittailukuvioihin ei laskettu ollenkaan yli 29-vuotiaita naisia, eikä deittailtaviin miesvaihtoehtoihin osunut yhtäkään oikeasti kusipäistä komistusta taikka kivaa komistusta, joka ei tosin ole sinusta kiinnostunut.
Molempien tutkimusten ongelma on siis tavalla tai toisella korrelaation puute reaalielämän valintoihin ja valintatilanteisiin.
"Heitä pyydettiin arvioimaan kuvan perusteella toisen ulkonäköä asteikolla viehättävä, keskitaso, keskitasoa vähemmän viehättävä. Kävi ilmi että naiset arvioivat valtaosan miehistä asteikolle keskitasoa vähemmän viehättävä, mutta olivat kuitenkin miehiä halukkaampia aloittamaan yhteyden näihin miehiin."
121212 kumosi tämän jo.
Naiset olivat miehiä halukkaampia ottamaan yhteyttä miehiin joita he pitivät keskitasoa rumempina.
Toisin sanottuna naiset olivat halukkaampia viestittelemään top 20% miehille kuin miehet top 50% naisille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisen on ok olla statisti, hiljainen taustavaikuttaja joka hoitaa kodin ja kersat kun mies tekee sankaritekoja. Astronautin ura, tieteen tekeminen, urheilu jne..nuo on enemmän pojille/miehille. Nainen saa menestyä, jos hän sen lisäksi kykenee olemaan äiti ja vaimo, sellainen joka kertoo tehneensä väitöskirjan äitiysloman ja hoitovapaan aikana tai joka tiukkojen budjettineuvottelujen jälkeen alkaa kotona kokata pasta bolognesea osoittamatta merkkejä väsymyksestä tai ärtymyksestä.
Kaikki on vieläpä kuorrutettu sillä "äitiys on maailman tärkein tehtävä" -siirapilla, joka suoraan sanottuna on taivaan onni monelle laiskalle/yksinkertaiselle naiselle. AINA voi vedota siihen, että no kun minä olen sentään äiti ja kukaan ei voi sanoa siihen oikein mitään.Miestä joka jäisi kotiin lasten kanssa vuosiksi ja passaisi vaimoaan ja istuisi repsikan puolella vaimon ajaessa autoa ja joka prismassa juoksentelisi ympäriinsä hakemassa tavaroita ja höpöttäen v*ttuuntuneen vaimon nojaillessa ostoskärryyn ja pyöritellessä silmiään pidettäisiin uskomattomana tossukkana, tyhmänä, jopa luultavasti epäiltäisiin vammaiseksi jne, mutta naisen on varsin ok asettautua tähän asemaan ja rooliin.
Kotiin mies voi kyllä jäädä eikä sitä enää katsota kieroon. Tosin olennaista on että mies jää kotiin vuodeksi työelämästä. Tuo rooli jossa mies on pelkästään kodin henki vaila sitä edeltävää roolia ainakin perheen toisena elättäjänä, on yhä sellainen jota ihmeteltäisiin.
Oikeastaan pätee moneen muuhunkin asiaan. Miehessä saa olla se toinenkin puoli, mutta se perinteinen miehekäs puoli on pakko olla, ja sen toisen puolen on täten tultava sen lisäksi.
Naisella on paremmat mahdollisuudet valita tiensä. Voi olla se sankari, tai kodin hengetär. Tai vaikka neito pulassa, jos sattuu olemaan nuori tai riittävän nätti.
Miehelle on yhä vain yksi tie joka on kuljettava. Ellei kulje, nousee tie parisuhderintamalla pystyyn. Siitä saa poiketa sivupoluille, mutta yhdellekään niistä ei saa jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Toivon että tämä keskustelu säilyy täällä, koska se on nykypäivän kääntöpuoli ja yhtä totta.
Itse olen nainen,38v ja olen aloittajan kanssa pienillä viilauksilla samaa mieltä.
Alistumisen poistaisin kyllä sanavalikoimasta ja vaihtaisin muuhun, sillä toisen ylöspäin katsominen ja itsevalintainen pienempi rooli ei ole välttämättä "alistumista".
Itse en ole pieni heiveröinen herkkä nainen joka tarvii apua ja ohjausta. Olen nainen joka on ehtinyt olla 10 vuotta yrittäjänä, nyt palkkatöissä. Olen ostanut talon, auton, hpidan puutyöt, pienet remontit ja korjaukset.Vaihtaisin silti milloin vain tämän kaiken vanhanaikaiseen naisen rooliin. Jättäisin ilomielin kirves ja vasarahommat miehelle. Samoin kaiken laskuihin ja vakuutuksiin liittyvät sumplimiset, sekä sähkölaskuihin ja kilpailutuksiin.
Töissä tietenkin viihdyn ja haluan että omalle tilille tulee omaa rahaa ja hoidan osuuteni kaikesta.
Silti haluaisin että mies olisi se, joka seuraa taloutemme sähkönkulutusta, tekee toimenpiteitä sen suhteen ja esimerkiksi ylläpitäisi talon toimintakuntoa sitä huoltaen (viemärit, kaivo, ilmanvaihto). Nämä on minun hommia. Toivoisin myös että mies olisi se, joka hakee työkalupakin ja naulaa irronneen lattialistan tai asentaa olohuoneen laminaattilattian. Ne oli minun hommia.
Kyllä mä sanon, että vaikka kaikki hommat on molempien enkä todellakaan ole peukalo keskellä kämmentä, en haluaisi olla se joka tekee kaikki "miesten työt", vaikka ne osaankin.Mun mielestä oma esimerkkini on sopiva esim tähän väitteeseen että kyse ei ole/olisi alistumisesta. Mun maailmassa mies ei ole miehekäs, jos on herkkähipiäinen ja feminiininen (tämä nyt heteronaisen mielipiteenä ja ymmärrän ja arvostan muitakin❤🧡💛). Mä rakastan "urosta" ja raavasta miestä ajatuksena ja sitä millaisena sen itse näen. Miehekäs mies joka ei pelkää liata käsiään ja jolle myös itselle siihen omaan miehisyyteen kuuluu halu ja taito hoitaa ne perinteisesti miesten hommiksi mielletyt asiat. Se tietty käytännöllisyys ja miestenjuttuihin tarttuminen ei tee minusta pientä ja onnetonta, osaanhan ne samat hommat itsekin, vaan, se miehen miehisyys korostaa omaa naisellisuuttani. Se on se juttu. Kun joku mies, oli se töissä tai oma mies kotona, tekee yhdenkin pienen jutun kysymättä niin että "anna mä laitan/teen/vien/hoidan", siitä tulee ihana fiilis. Omat naishormonit ryntäilee pitkin poikin. Eli vaikka käytännössä molemmilla olisi samat tiedot ja taidot, ja sitä kautta molemmat oikeasti arvostaisi toisiaan tasavertaisina koska todistetusti kumpikaan ei ole parempi, niin on se vaan kipinää luovaa kun mies hoitaa tiettyjä juttuja.
Se vaan on. Mä voin leipoa pullat, kun joku rassaa putket. Siksi meillä ei ole koskaan pullaa.
Sanavalintoja ei ole tarvetta viilata uusiksi.
Naiset toki haluavat että kaikkea kutsuttaisiin kivemmilla termeillä jotka eivät saa naista kuulostamaan millään osa-alueella miestä vähäisemmältä, vaikka ko. osa-alueilla tosiasiallisesti nainen saisi aikaiseksi vähemmän.
Totuus kuitenkin on että jos tilanne jossa ei saisi puhu alistumisesta käännettäisiin toisin päin, miestä kutsuttaisiin alistuvaksi ja sen lisäksi saamattomaksi, tossukaksi, nahjukseksi, jne. "Alistuva" on sentään vain romanttis-seksuaalinen preferenssi, ei samanlainen pilkkasana kuin ne joilla miehiä kutsutaan.
"Mun mielestä oma esimerkkini on sopiva esim tähän väitteeseen että kyse ei ole/olisi alistumisesta. Mun maailmassa mies ei ole miehekäs, jos on herkkähipiäinen ja feminiininen (tämä nyt heteronaisen mielipiteenä ja ymmärrän ja arvostan muitakin❤🧡💛)"
Jos joku sanoisi ettei nainen ole naisellinen ellei ole nuori, hoikka, aistillisesti pukeutuva, sävyisästi puhuva ja pullaa leipova (tämä nyt heteromiehen mielipiteenä), niin ei särähtäisi korvassa? Huomaamme taas kuinka nainen voi olla sankari tai prinsessa. Mies vain sankari.
Alan olemaan sitä mieltä että äärimielipiteet siitä mitä naisen pitää olla, ovatkin reiluja. Jos miehelle on kapea muotti, miksei naisellekin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmaan vaan alitajuista biologiaa. Mitä tarkoitat tarkalleen vahvalla ja tasa-arvoisella naisella?
Omasta mielestä se, että mies ja nainen ovat erilaisia ja vaikka toinen alistuu ja toinen dominoi ei tarkoita eriarvoisuutta vaan sitä että molemmilla on omat erilaiset vahvuudet. Jos olisimme aivan samanlaisia en usko että vetovoimaa syntyisi sukupuolten välille.
Hirveä fetissi sulla. En vaan ymmärrä sitä että on karmea kyty alistaa joku muu.
Sori, mutta en halua alistaa ketään enkä alistua kellekään. Tämä siis naisen mielipide.
Missä kohtaa sanoin että haluan alistaa? On se kumma kun tälle palstalle ei voi kirjoittaa mitään ilman että joku tulee keksimään rivien väliin jotain mitä en ole kirjoittanut.
Parisuhteissa on usein sellainen dynamiikka että toinen on tietyllä tavalla "dominoiva" ja toinen "alistuva" eli toinen on enemmän se vievämpi osapuoli ja toinen seuraaja eikä sen tarvitse tarkoittaa jotain pahaa ja väkivaltaista tai edes epätasa-arvoa. Ainoastaan sitä että on eri roolit.
Ei tarvitse pyydellä anteeksi, en kiellä mieltymyksiäsi. Tämäkin on naisen mielipide.
Kuten jo sanottiin, ei ole olemassa rooleja dominoiva ja alistuva, vaan dominoiva alistaa sen toisen. Se toinen on alistettu eli joutunut alistumaan. Kukaan ei voi omasta tahdostaan alistua, koska silloinhan hän valitsee ja päättää itse, joten ei olekaan alistettu.
Puhu asioista edes oikeilla nimillä ja selvitä itselleesi mistä ihmeestä oikein puhut.
Väität siis että alistetut on pakotettu parisuhteeseen? Jokainen päättää itse mihin ryhtyy ja pysyykö siinä vai ei. Kukaan ei "joudu" mitään, se on ihan oma valinta. Ottaa päähän tommonen uhrimentaliteetti.
Vaikea selittää kun joku ei osaa ajatella.
Sana dominoida tarkoittaa hallita, eli dominoiva käyttää valtaa. Jos suhteessa toinen dominoi eli käyttää valtaa, toisen osapuolen pitää olla vailla valtaa eli hänet on alistettu (vastoin tahtoaan). Jos puhutaan Suomen laista vielä 1900-luvulla, miesten dominointi parisuhteessa perustui lain hänelle antamaan valtaan johon nainen alistettiin. Laki nimittäin määräsi että mies oli perheen pää, hän sai käyttää naisen omaisuutta, hän sai maata vaimonsa ilman tämän suostumista, jne...
Jos toinen suostuu vapaasti siihen että toinen osapuoli "esittää dominoivaa", kyse on tietynlainen parisuhdepeli, jossa valtaa käyttää myös se "alistuvaa esittävä" puoliso.
Nämä ovat siis kaksi asiaa ja pitää erotella toisistaan ja ymmärtää yhteiskunnan valtarakenteet.
Niin mitä sitten? Edelleen, aloittaja selvitti jo aloitustekstissä mitä tarkoittaa noilla sanoilla tässä yhteydessä vaikka se ei olisi kirjaimellisesti oikein niin mitä ruveta jankkaamaan sanojen virallisia määritelmiä.
"Olet nainen joten voisit mennä keittämään meille kahvit"
Törkeää seksismiä!!!
"Olet sentään mies, kyllä sinun pitäisi tämä osata"
Oikein että joku yrittää saada saamatonta miestä ruutuun!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toivon että tämä keskustelu säilyy täällä, koska se on nykypäivän kääntöpuoli ja yhtä totta.
Itse olen nainen,38v ja olen aloittajan kanssa pienillä viilauksilla samaa mieltä.
Alistumisen poistaisin kyllä sanavalikoimasta ja vaihtaisin muuhun, sillä toisen ylöspäin katsominen ja itsevalintainen pienempi rooli ei ole välttämättä "alistumista".
Itse en ole pieni heiveröinen herkkä nainen joka tarvii apua ja ohjausta. Olen nainen joka on ehtinyt olla 10 vuotta yrittäjänä, nyt palkkatöissä. Olen ostanut talon, auton, hpidan puutyöt, pienet remontit ja korjaukset.Vaihtaisin silti milloin vain tämän kaiken vanhanaikaiseen naisen rooliin. Jättäisin ilomielin kirves ja vasarahommat miehelle. Samoin kaiken laskuihin ja vakuutuksiin liittyvät sumplimiset, sekä sähkölaskuihin ja kilpailutuksiin.
Töissä tietenkin viihdyn ja haluan että omalle tilille tulee omaa rahaa ja hoidan osuuteni kaikesta.
Silti haluaisin että mies olisi se, joka seuraa taloutemme sähkönkulutusta, tekee toimenpiteitä sen suhteen ja esimerkiksi ylläpitäisi talon toimintakuntoa sitä huoltaen (viemärit, kaivo, ilmanvaihto). Nämä on minun hommia. Toivoisin myös että mies olisi se, joka hakee työkalupakin ja naulaa irronneen lattialistan tai asentaa olohuoneen laminaattilattian. Ne oli minun hommia.
Kyllä mä sanon, että vaikka kaikki hommat on molempien enkä todellakaan ole peukalo keskellä kämmentä, en haluaisi olla se joka tekee kaikki "miesten työt", vaikka ne osaankin.Mun mielestä oma esimerkkini on sopiva esim tähän väitteeseen että kyse ei ole/olisi alistumisesta. Mun maailmassa mies ei ole miehekäs, jos on herkkähipiäinen ja feminiininen (tämä nyt heteronaisen mielipiteenä ja ymmärrän ja arvostan muitakin❤🧡💛). Mä rakastan "urosta" ja raavasta miestä ajatuksena ja sitä millaisena sen itse näen. Miehekäs mies joka ei pelkää liata käsiään ja jolle myös itselle siihen omaan miehisyyteen kuuluu halu ja taito hoitaa ne perinteisesti miesten hommiksi mielletyt asiat. Se tietty käytännöllisyys ja miestenjuttuihin tarttuminen ei tee minusta pientä ja onnetonta, osaanhan ne samat hommat itsekin, vaan, se miehen miehisyys korostaa omaa naisellisuuttani. Se on se juttu. Kun joku mies, oli se töissä tai oma mies kotona, tekee yhdenkin pienen jutun kysymättä niin että "anna mä laitan/teen/vien/hoidan", siitä tulee ihana fiilis. Omat naishormonit ryntäilee pitkin poikin. Eli vaikka käytännössä molemmilla olisi samat tiedot ja taidot, ja sitä kautta molemmat oikeasti arvostaisi toisiaan tasavertaisina koska todistetusti kumpikaan ei ole parempi, niin on se vaan kipinää luovaa kun mies hoitaa tiettyjä juttuja.
Se vaan on. Mä voin leipoa pullat, kun joku rassaa putket. Siksi meillä ei ole koskaan pullaa.Sanavalintoja ei ole tarvetta viilata uusiksi.
Naiset toki haluavat että kaikkea kutsuttaisiin kivemmilla termeillä jotka eivät saa naista kuulostamaan millään osa-alueella miestä vähäisemmältä, vaikka ko. osa-alueilla tosiasiallisesti nainen saisi aikaiseksi vähemmän.
Totuus kuitenkin on että jos tilanne jossa ei saisi puhu alistumisesta käännettäisiin toisin päin, miestä kutsuttaisiin alistuvaksi ja sen lisäksi saamattomaksi, tossukaksi, nahjukseksi, jne. "Alistuva" on sentään vain romanttis-seksuaalinen preferenssi, ei samanlainen pilkkasana kuin ne joilla miehiä kutsutaan.
"Mun mielestä oma esimerkkini on sopiva esim tähän väitteeseen että kyse ei ole/olisi alistumisesta. Mun maailmassa mies ei ole miehekäs, jos on herkkähipiäinen ja feminiininen (tämä nyt heteronaisen mielipiteenä ja ymmärrän ja arvostan muitakin❤🧡💛)"
Jos joku sanoisi ettei nainen ole naisellinen ellei ole nuori, hoikka, aistillisesti pukeutuva, sävyisästi puhuva ja pullaa leipova (tämä nyt heteromiehen mielipiteenä), niin ei särähtäisi korvassa? Huomaamme taas kuinka nainen voi olla sankari tai prinsessa. Mies vain sankari.
Alan olemaan sitä mieltä että äärimielipiteet siitä mitä naisen pitää olla, ovatkin reiluja. Jos miehelle on kapea muotti, miksei naisellekin?
Kyllä jokainen nainen varmaankin tietää sisimmässään mikä on ihannenaisen muotti. Moni ei siihen pysty tai halua mukautua eikä yhteiskunta eikä miehet vaadi tätä. Miehille kuitenkin kelpaa muutkin koska muuten moni jäisi ilman.
Eri
Myönnän olevani ihan nynny ja arka ihmisenä ja vastapainoksi tarvitsen minua voimakkaamman miehen. Niin se vain on. Olen se säälittävä, kiltti ja ujo nainen, joka ei vain pärjää näin kovassa maailmassa.
Luojalle kiitos olen sentään fenotyypiltäni sellainen, että miehen löytäminen ei ole koskaan ollut ongelma.
Vierailija kirjoitti:
Myönnän olevani ihan nynny ja arka ihmisenä ja vastapainoksi tarvitsen minua voimakkaamman miehen. Niin se vain on. Olen se säälittävä, kiltti ja ujo nainen, joka ei vain pärjää näin kovassa maailmassa.
Luojalle kiitos olen sentään fenotyypiltäni sellainen, että miehen löytäminen ei ole koskaan ollut ongelma.
Sama!
Vierailija kirjoitti:
Naisen on ok olla statisti, hiljainen taustavaikuttaja joka hoitaa kodin ja kersat kun mies tekee sankaritekoja. Astronautin ura, tieteen tekeminen, urheilu jne..nuo on enemmän pojille/miehille. Nainen saa menestyä, jos hän sen lisäksi kykenee olemaan äiti ja vaimo, sellainen joka kertoo tehneensä väitöskirjan äitiysloman ja hoitovapaan aikana tai joka tiukkojen budjettineuvottelujen jälkeen alkaa kotona kokata pasta bolognesea osoittamatta merkkejä väsymyksestä tai ärtymyksestä.
Kaikki on vieläpä kuorrutettu sillä "äitiys on maailman tärkein tehtävä" -siirapilla, joka suoraan sanottuna on taivaan onni monelle laiskalle/yksinkertaiselle naiselle. AINA voi vedota siihen, että no kun minä olen sentään äiti ja kukaan ei voi sanoa siihen oikein mitään.Miestä joka jäisi kotiin lasten kanssa vuosiksi ja passaisi vaimoaan ja istuisi repsikan puolella vaimon ajaessa autoa ja joka prismassa juoksentelisi ympäriinsä hakemassa tavaroita ja höpöttäen v*ttuuntuneen vaimon nojaillessa ostoskärryyn ja pyöritellessä silmiään pidettäisiin uskomattomana tossukkana, tyhmänä, jopa luultavasti epäiltäisiin vammaiseksi jne, mutta naisen on varsin ok asettautua tähän asemaan ja rooliin.
On tuossa perääkin.
Miehenä sanoisin että jos kuuluu siihen huippuvoittajaporukkaan, on parempi olla mies. Saa kaveriporukoissa ja suvujuhlissa enemmän arvostusta, ja parisuhdemahdollisuudet paranevat enemmän kuin naisella. Eikä tarvitse olla sen lisäksi superäiti.
Keskiluokassa ja sen alapuolella naisella on enemmän mahdollisuuksia. Kummallekaan sukupuolelle ei ole tarjolla kunniaa ja menestystä työelämässä, mutta naisella on optiona olla äiti, ja nuorena yksinkertaisesti kaunis.
Luuserina on tuhatkertaisesti parempi olla nainen. Tunnen useita luuserinaisia jotka ovat naimisissa aikaansaapien miesten kanssa. Jos joutuu pulaan, pelastajia on enemmän ja suhtautuminen on empaattisempaa.
Vierailija kirjoitti:
Myönnän olevani ihan nynny ja arka ihmisenä ja vastapainoksi tarvitsen minua voimakkaamman miehen. Niin se vain on. Olen se säälittävä, kiltti ja ujo nainen, joka ei vain pärjää näin kovassa maailmassa.
Luojalle kiitos olen sentään fenotyypiltäni sellainen, että miehen löytäminen ei ole koskaan ollut ongelma.
Teitä on paljon.
Juuri tuo tekee miehen roolista kapean kun nynnynaiset haluavat rohkeita miehiä, ja rohkeat naiset vaativat että miehen pitää olla vähintään yhtä rohkea kuin hekin ovat.
Sama pätee muuhunkin (pituus, menestys, ym).
Alue: Aihe vapaa
Linkkaisitko vaikka pari tällaista tutkimusta, joissa on huomattu selkeä ero siihen, minkälaisen miehen naiset haastattelujen perusteella haluavat oikeaan parisuhteeseen, verrattuna siihen, millaisen miehen kanssa he ihan reaalielämässä ovat pariutuneet? Kiitokset jo etukäteen.