Lue keskustelun säännöt.
Tarviiko siivoojaksikin haluavan olla säteilevä ilopilleri ja hyvä tyyppi työhaastattelussa?
12.03.2020 |
En voi oikein koskaan päästä mihinkään ihmeelliseen työhön, koska en ole tekopirteä tyhjänjauhaja, enkä osaa näytelläkään sellaista. Olen nyt hyväksynyt, että kelpuutan vaikka sitten siivoustyön, ei se loppujen lopuksi edes ole mitenkään paha juttu. Mutta sitten mietin että enhän minä ole ainoa joka niihin paikkoihin hakee. Pitääkö jmlauta siinäkin selittää jotain ihan ufoa että saa haastattelijat vakuuttuneeksi että on ihan täyspäinen?
Kommentit (54)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
😀 Tulee ihan mieleen yks entinen tuttu, joka oli töissä siivousfirmassa, missä aurinkoisuus oli bränditermejä. Kaikki olivat niin aurinkoisia asiakaspalvelijoita, että!
Tämä tuttu tosin oli kaikkea muuta kuin aurinkoinen. Naama happamana kaiket päivät.
Eli kyllä siivousalalle voi mainiosti työllistyä, vaikkei olekaan iloinen ja sosiaalinen. Aamuvarhain tai iltamyöhään kun konttoreita siivoaa, ei aurinkoisuudella ole mitään merkitystä. Pääasia on, että toimii nopeasti ja huolellisesti.
Mm. ja sitten liika uteliaisuus on pahasta (esim sairaalasiivous)
Naureskelin Yliopiston ilmoitusta. Iloriehamestaria haettiin siivoojaksi. Siivoustaitoja ei edes kysytty.
Vierailija kirjoitti:
Naureskelin Yliopiston ilmoitusta. Iloriehamestaria haettiin siivoojaksi. Siivoustaitoja ei edes kysytty.
Arvatenkin Tampereen yliopistoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sain koeajalla kenkää, kun en varastotyössä ollut yhtä iloinen ja nauravainen kuin haastattelussa. Tämä tulkittiin niin, että en ole innostunut ja motivoitunut niinkin ”vaativasta” duunista.
Etkä saanut tuon takia kenkää, höpö höpö. Tuo ehkä oli se viimeinen tikki jonka takia sinut juuri irtisanottiin mutta ei se juurisyy. Toki mammat uskoo mitä tahansa täällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sain koeajalla kenkää, kun en varastotyössä ollut yhtä iloinen ja nauravainen kuin haastattelussa. Tämä tulkittiin niin, että en ole innostunut ja motivoitunut niinkin ”vaativasta” duunista.
Etkä saanut tuon takia kenkää, höpö höpö. Tuo ehkä oli se viimeinen tikki jonka takia sinut juuri irtisanottiin mutta ei se juurisyy. Toki mammat uskoo mitä tahansa täällä.
Usko tai älä, mutta tuo oli työnantajan mukaan syy koeajanpurulle. Multa kyseltiin joka päivä, miten olen viihtynyt ja onko työ sitä, mitä odotin. Lopulta ärsytti nuo kyselyt sen verran, että vastasin tyyliin ”päivä kerrallaan”. Samana päivänä tuli koeajanpurku. Kysyin olinko tehnyt työni huonosti tai jättänyt jotain tekemättä, mutta mistään sellaisesta ei kuulemma ollut kyse. No sanotaan nyt vielä se, että olen korkeakoulutettu ja toiminut aiemmin asiantuntijatehtävissä enkä myöskään ole työurani alussa oleva nuori, jollainen kuulemma sopisi tehtävään minua paremmin. Eli ikärasismi ja liian korkea koulutus lienevät todelliset koeajanpurkusyyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja miksiköhän epäsosiaalisen mörrimöykyn pitäisi päästä mihinkään töihin?
Tottakai tarvii. Niin naurettavaa tämä työtoimintateatteri kehnoine narrinäyttelijöineen.
Disneylandissä siivoojankin pitää olla oman elämänsä ja kaikkien muiden elämien ruskeakielinen superstara viihdyttäjä operaattori ja valovuoden asiakaspalvelija värikoodilla vihreä "early adapter". Kyllä kyllä. ;''D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos mun täytyisi valita kahdesta haastateltavasta, joilla on molemmilla samat pätevyys, valitsisin sen joka vaikuttaa positiivisemmalta.
Kyllä pitää! Iloisena olen hakenut ja saanut, 2:sta koeajalla purku, 1. Paikassa eivät kertoneet miksi ja palkasta maksoivat puolet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ilman muuta. Ala kuin ala, homma kuin homma, on sinun samihedbergmäisenä irvikissana ja sätkynukkena sätkittävä ja muistettava aina kumarrella ja nuoleskella johtoa ja kaikkia muitakin, ettei vain herää epäilys asennevammasta. Pitää myös hyssytellä, hymistellä, puolustella ja mielistellä oikein, oikeassa paikassa ja oikealla ajoituksella.
Valitettavaa, muuta totta.
Edelliselle helppoheikille tiedoksi: Se, joka vaikuttaa positiivisimmalta ei välttämättä todellisuudessa ole sitä.
Lisäksi mitä sitten. Ei ole työpaikoilla oikeutta puuttua ihmisen persoonaan eikä määrätä tunnetiloja. Vain työn suorittamiseen liittyvät asiat saavat olla kriteereitä.
Luulevat että lähtee muualle jos on liian iloinen. Että saa muutakin työtä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikesta pashastakin on aina oltava #kiitollinen #earlyadapter kunhan on töitä, muuten sinut korvataan tuotapikaa kuuliaisemmalla hangonkeksillä, koska #asennevamma #vaikeatyyppi #sopimaton.
Ei tarvitse. Inhoan ihmisiä, hyvä työ jo 15 v. -Sairaalahuoltaja
Hyvä tuuri sinulla ja pitkä kokemus. Tuskin sentään julkisesti näytät ja osoitat tuota ihmisinhoasi, joten tässä hyvä esimerkki, että se on ihan ok kunhan osaat käyttäytyä asiallisesti ja hoidat työsi riittävän hyvin.
Henkilökohtaisia mielipiteitä ei voi kukaan kieltää tai edes rajoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä tuuri sinulla ja pitkä kokemus. Tuskin sentään julkisesti näytät ja osoitat tuota ihmisinhoasi, joten tässä hyvä esimerkki, että se on ihan ok kunhan osaat käyttäytyä asiallisesti ja hoidat työsi riittävän hyvin.
Henkilökohtaisia mielipiteitä ei voi kukaan kieltää tai edes rajoittaa.
Kirjoitat ilmeisesti minulle. Osaan käyttäytyä asiallisesti, empatiaa on yleensä turha hakea ja delegoin, kuten asiaan kuuluukin, useimmat kyselyt hoitajille ja vedän keittiön oven perässä kiinni. Olen hyvä työssäni, tuurista ei ole kyse, tämä on työvoimapula-ala.
Ainakin työhaastattelussa ja koeaika loppuun. :(
Ei tarvitse olla supersosiaalinen ilopilleri, että pääsee siivoojaksi.
Itse olen todella ujo hissukka, joskin tykkään kyllä olla asiakkaiden kanssa tekemisissä ja olinkin ollut työharjoittelussa kahvilassa. Hain sen jälkeen vakituista paikkaa kaikista mahdollisista koulutusta vaatimattomista aspa-töistä: kahviloista, kioskeista, hesburgerista, subwayltä, lukuisista eri ruokakaupoista... Mistään en saanut paikkaa.
Sitten hain siivoojan paikkaa ja tadaa - sain heti ensimmäisen paikan jota hain! Kyseisellä yrityksellä tosin taisi olla useampi paikka avoinna ja meitä haastateltavia oli siellä peräti kolme eli en nyt mitään kovin suurta seulaa päässyt läpi :D Tein työni hyvin ja sain kuulla olleeni paras siivooja joka heillä oli usean kymmenen vuoden aikana ollut, joten luonnollisesti määräaikaista työsopimustani jatkettiin.
Eli alalla pärjää nimenomaan nekin jotka eivät sädehdi iloista olemustaan ja tärkeintä on miten hyvin tekee itse työn. Tsemppiä AP työnhakuun, asenne ratkaisee!
Sain koeajalla kenkää, kun en varastotyössä ollut yhtä iloinen ja nauravainen kuin haastattelussa. Tämä tulkittiin niin, että en ole innostunut ja motivoitunut niinkin ”vaativasta” duunista.