parisuhteessa 30% ajasta taivaassa, 60 % lähes helvettiä

no entietenkään

Eipä sitä kannata kertoa tarkemmin mitä tuo helvetti oikeasti on. Voidaan ihan hyvin arvailla.

Nyt 20 vuotta yhdessä. Helvettiä en ole kokenut edes prosentin verran. Muutama vähän huonompi päivä on sekaan mahtunut mutta eivät nekään pahoja. 

Minusta helvettiä ei pitäisi olla hyvässä suhtessa lainkaan.

En olisi parisuhteessa jossain olisi väliin "lähes helvetti". Sen täytyy olla jotain tosi pahaa.

En todellakaan olisi. En olisi edes parisuhteessa, jossa olisi 60% taivasta ja 30% helvettia. Parisuhde ei ole mulle mitenkaan "pakollinen" - ei taloudellisesti eika sosiaalisesti - vaan pelkka bonus, eli sen taytyy olla vahintaan 90% taivasta (kuten nykyinen onkin), eika yhtaan helvettia. 

Aika vähään siinä tyytyisi.

JUOKSE. Jo 1% helvettiä on liikaa, koska silloin 99% ajasta eletään helvettiä peläten ja varoen.

en

Taivas ja helvetti on liian ääripäitä mulle yhtään suuremmaasa määrin, yleensähän suurin osa aikaa ollaan jossain siellä keskellä.

Yhdessäololle on minusta vain yksi kriteeri, että yksin ei olisi parempi. Ja sitä varten pitäisi tuntea millainen olo on kun on yksin. Ei siis yksinäinen vaan yksin.

Moni mies on ollut ja on paljon pahemmissakin parisuhteissa, varsinkin jos on siunaantunut suhteeseen lapsia, silloin on monesti vaikea irtaantua suhteesta, kun pelkää lasten hyvinvoinnin heikkenevän entisestään kun heidän suojaaminen narskun tempuilta heikkenee monesti oleellisesti.

Jos tunnetta pitää kuvata helvetiksi niin se on jo liikaa! En ikinä olisi tuollaisessa suhteessa enää, en vähemmilläkään prosenteilla.

Täsmennä ap vähän noita tiloja, eli millaista on kun on helvetti, millaista kun on taivas?

joo, olin epätarkka.

Täsmennän, että helvetti ei tarkoita tässä väkivaltaa tai alkoholismia tms.

Vaan ihan vaan henkistä pahaa oloa. Että on vaikea hengittää, koska on niin paha olla. Esimerkkinä, että puoliso sanoo pahasti. Asia menisi ohi 10 minuutissa, jos en loukkaantuisi. Vaan loukkaannun niin, että en pysty toimimaan suunnilleen samana päivänä. Tai nukkumaan yöllä.  

Taivas nyt on taivas. Täydellistä oloa. Olen olemassa puolisolle. Voin kommunikoida hänen kanssaan.

 ap

Ja ongelma on mielestäni juuri siinä, ettei välitilaa juurikaan ole. Arkea. On vain pelkkää ääritilaa. 

  ap

p.s. On/off elämä ei mielestäni sovi minulle, vaan kuluttaa minua. Luonteeltani olen harmaa hiirulainen. Mutta olisiko muunlainen suhde mielestäni liian tylsä?

Vierailija kirjoitti:

joo, olin epätarkka.

Täsmennän, että helvetti ei tarkoita tässä väkivaltaa tai alkoholismia tms.

Vaan ihan vaan henkistä pahaa oloa. Että on vaikea hengittää, koska on niin paha olla. Esimerkkinä, että puoliso sanoo pahasti. Asia menisi ohi 10 minuutissa, jos en loukkaantuisi. Vaan loukkaannun niin, että en pysty toimimaan suunnilleen samana päivänä. Tai nukkumaan yöllä.  

Taivas nyt on taivas. Täydellistä oloa. Olen olemassa puolisolle. Voin kommunikoida hänen kanssaan.

 ap

Millä tavalla sanoo pahasti? Mitä sanoo sitten kun kerrot sen loukkaavan?

Vierailija kirjoitti:

joo, olin epätarkka.

Täsmennän, että helvetti ei tarkoita tässä väkivaltaa tai alkoholismia tms.

Vaan ihan vaan henkistä pahaa oloa. Että on vaikea hengittää, koska on niin paha olla. Esimerkkinä, että puoliso sanoo pahasti. Asia menisi ohi 10 minuutissa, jos en loukkaantuisi. Vaan loukkaannun niin, että en pysty toimimaan suunnilleen samana päivänä. Tai nukkumaan yöllä.  

Taivas nyt on taivas. Täydellistä oloa. Olen olemassa puolisolle. Voin kommunikoida hänen kanssaan.

 ap

Jos olisit yksin olisiko taivasta tai helvettiä enemmän/vähemmän?

Tuo kuvaa ennemminkin jotain persoonallisuuden häiriötä, olin joskus naisen kanssa jolla kaikki oli taivasta tai helvettiä, mitään välimaastoa ei ollut ja vaihto puolelta toiselle saattoi tulla ihan puskista ja monta kertaa päivässä.

'Jos olisit yksin olisiko taivasta tai helvettiä enemmän/vähemmän?'

Aivan tasaista elämäni olisi.

Tämä vuoristorata tulee enemmän parisuhteesta ja miehen puolelta, jolla elämä vaihtelee nollasta sataan alta aikayksikön.