Mies teki minusta taloudellisesti riippuvaisen
Olen kolmekymppinen, työtön maisterisnainen. Elän yhdessä töissäkäyvän ja ihan hyvää palkkaa nostavan miehen kanssa seitsemättä vuotta.
Opintojeni aikana mies ei halunnut minun käyvän töissä viikonloppuisin tai edes kesäisin, vaan oli halukas elättämään minua. Tulkitsin tämän rakkaudeksi, mutta nyt kärsittyäni lorvimisen seurauksista huomaan, että kyse onkin jostain muusta. Voi olla että stressitasoni ovat korkealla koska minua ei kutsuta edes haastatteluun, mutta joka tapauksessa miehen tyytyväisyys tilanteeseen ajaa minut lopputulokseen, että oikea syy on miehen kontrolloinnissa.
Kun opintojeni aikana haikailin kaupan kassalle tienaamaan edes kannan leivästä pöydässämme, mies kielsi. Todella kielsi sanomalla että meille ei sellaisessa tilanteessa jäisi yhtään yhteistä aikaa, kun olisin viikot koulussa ja viikonloput työpaikalla. Kesätyö ei tullut kysymykseen, koska pääsisimme matkoille rajoitetusti, ja taas: koska yhteistä aikaa ei jäisi tarpeeksi.
Pehmitti nämä kieltonsa aina sanomalla että ”hyvin me pärjätään vaikket kävisi töissä”, ja niinhän me toki pärjäsimmekin. Olenko kuitenkaan ollut onnellinen ja itsenäinen? No en.
Nyt kun haaveilemalla haaveilen työpaikasta, mies myhäilee partaansa. On ilmeisen mielissään. Minä taas kärsin ja olen katkera - toki itselleni siinä missä miehellenikin. Mies iloitsee siitä että sai minut riippuvaiseksi itsestään, ja tämä järjestely saa minut suunniltani.
En edelleenkään voi edes keskustelun tasolla ehdottaa itselleni työpaikkaa, jossa työvuorot saattaisivat sattua viikonlopulle. Kesällä en voi käydä töissä. Ja tämä tässä vaiheessa ihan ajatusleikkinä, koska töitähän en varmastikaan enää saisi vaikka haluaisin, en tiedä, en ole kysynyt.
Ja koska olen nyt riippuvainen, en voi lähteä. Olen jumissa. Epäitsenäinen, typerä tyttö.
Miten lähteä avaamaan tällaista umpisolmua jonka olen itse kiristänyt? Laitanko vain työhakemuksia ruokakauppoihin senkin uhalla, että mies pettyisi ja/tai suuttuisi silmittömästi? En oikein osaa lähteä kävelemäänkään, koska en pärjäisi omillani, ja sitä paitsi koen olevani miehelle ”velkaa”, koska hän on maksanut kaiken syömästäni ruoasta farkkuihin jaloissani.
Ps. Fyysisen väkivallan uhkaa ei ole.
Pps. Kiitos kun luit loppuun.
Kommentit (56)
Vierailija kirjoitti:
Haetko täältä konsensusta, että mies on sika ja siksi sinulla on pätevä syy erota?
Newsflash: Ei miehen tarvitse olla sika, jotta voit siitä erota.
Hyvä kysymys! Varmaan haen edes jotain potkua persuksille, että lähden johonkin suuntaan, koska tässä pisteessä ei ole hyvä.
Työkkärin neuvonta voisi olla tosiaan ensimmäinen, ihan jo siksi että olen työnhakijana täysi tahvo. Miehen reaktion kuuntelen kyllä vasta jälkeenpäin.
Ap
AP. Mitään ei ole vielä menetetty. Nyt kun olet valmistunut, alat hakea töitä. Ja haet ensin oman alasi töitä ihan koko Suomesta, koska se ensimmäinen työ on vaikeinta saada. Sanot miehellesi, että sinulle on todella tärkeää päästä töihin ja nyt sinun on panostettava työllistymiseen täysillä. Lähdet vaikka Lappiin hakemaan sen ensimmäisen työkokemuksesi. Mies voi viettää yhden kesälomansa jollakin muulla tavalla kuin sinun seurassasi. Kun olette olleet yhdessä jo pitkään, suhteenne kestää erossaolon. Jos ei kestä, niin sitten ei. Et ole miehellesi mitään velkaa, hän ylipuhui sinut vapaa-ajaksi kotiin itseään viihdyttämään. Työnhakuun saat apua te-toimistosta. Tsemppiä!
Ei sinulla mitään kiitollisuudenvelkaa ole. Mies on itse haluamalla halunnut maksaa ja hänen ehdottamalla mallillahan sitä on menty. Te molemmat maksatte=kärsitte siitä eri tavoin oman osuutenne.
Sitä en tiedä, miten takamatkalta lähdetään hankkimaan taloudellista itsenäisyyttä, koska olen itse täysin päinvastainen omien traumojeni vuoksi, kukaan mies ei ole koskaan elättänyt minua, edes isäni.
Vierailija kirjoitti:
Mies jolla on rahaa kelpaa kyllä naiselle ja sitten naisen pitäisi saada kaikki.
Aikaa ei ole parisuhteelle .. siis miten naiset voi ollakin näin tyhmiä ?
Zinc
Siis, eihän tätä taas voi edes sanoiksi pukea.
Näitä sun vastauksia kun lukee niin ei ihme, että joku poistelee aloituksiasi.
Siis kustantaako hän sinun vaatteet ym ihan kaiken? Ja onko tuo ”viikkoraha” sellainen että se on sinulle ok?
Katso jotain osa-aikatyötä esim. Noin sulle ei kerry eläkettä. Tai sit miehen pitää maksaa sulle yksityinen eläketurva
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mies jolla on rahaa kelpaa kyllä naiselle ja sitten naisen pitäisi saada kaikki.
Aikaa ei ole parisuhteelle .. siis miten naiset voi ollakin näin tyhmiä ?
Zinc
Siis, eihän tätä taas voi edes sanoiksi pukea.
Mene muualle mölisemään.
Totuus on inhottava asia. Mutta ei syy siinä ole joka sen sanoo.
Vika löytyy peilistä.
Zinc
Totuus on joskus inhottavaa, joskus ei. Mutta mölinäsi on inhottavaa aina.
Minusta tämä ongelma on kyllä ihan itse aiheutettu. Jos olisit aiemmin ajatellut muutakin kuin päästä mahdollisimman helpolla, olisit herännyt tähän jo opiskeluaikana, jolloin muut kävi ne viikonloput töissä eikä vaan laiskotellut. Nyt sitten joudut maksamaan siitä hinnan.
Taas kerran nainen syyttää omista virheistään miestä.
Ei sitten mikään valo syttynyt päässäsi siinä vaiheessa, kun mies KIELSI jotain. Olisi kyllä pitänyt joku varoitusvalo vilkkua ja lujaa.
Kai sinä itsekin käsität, että ei toinen aikuinen voi toista aikuista kieltää tekemästä yhtään mitään lain sallimaa ilman oikeuden määräämää laajennettua edunvalvontaa. Mikä sinut on saanut kuvittelemaan, että miehellä on joku ylempi määräysvalta sinua kohtaan.
Mistäkö aloittaa? No ilmoittaudu MOL:n sivulla työttömäksi työnhakijaksi. Saat aluksi kolmen kuukauden karenssin, jos sinulla ei ole hyvää selitystä sille, että et ole aiemmin ollut työnhakijana. Sen jälkeen valmistaudut henkiseen itsenäistymiseen. Menet vaikka 9 euron orjatyöhön tai mihin vaan ITSE parhaaksi katsot.
Ja kas, huomaat että ei taivas pudonnutkaan. Sehän siinä vähän kirpaisee, että mies ei enää "rakasta" sinua. Mutta älä sure, ei sitominen mitään oikeaa rakkautta ole ollutkaan vaan vallankäyttöä.
Riiniskö se siellä ulisee kun ei pääse johtajaksi suoraan ilman kokemusta.
Vierailija kirjoitti:
Ei sinulla mitään kiitollisuudenvelkaa ole. Mies on itse haluamalla halunnut maksaa ja hänen ehdottamalla mallillahan sitä on menty. Te molemmat maksatte=kärsitte siitä eri tavoin oman osuutenne.
Sitä en tiedä, miten takamatkalta lähdetään hankkimaan taloudellista itsenäisyyttä, koska olen itse täysin päinvastainen omien traumojeni vuoksi, kukaan mies ei ole koskaan elättänyt minua, edes isäni.
Olen toista mieltä. Aloittaja on kiitollisuudenvelassa vaikka mies halusikin maksaa. Kyllä esim. vierailulle tullessa tuodaan tuliaiset ihan omasta halusta, mutta ei se tarkoita että vastavierailulle voi mennä tyhjin käsin. Kyllä tuosta toki voi halutessaan venkoilla irti sanomalla "sinä itse halusit" mutta ei se mielestäni asiaa muuksi muuta. Lokkeilu on lokkeilua, vaikka toinen sen sallisikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haetko täältä konsensusta, että mies on sika ja siksi sinulla on pätevä syy erota?
Newsflash: Ei miehen tarvitse olla sika, jotta voit siitä erota.
Hyvä kysymys! Varmaan haen edes jotain potkua persuksille, että lähden johonkin suuntaan, koska tässä pisteessä ei ole hyvä.
Työkkärin neuvonta voisi olla tosiaan ensimmäinen, ihan jo siksi että olen työnhakijana täysi tahvo. Miehen reaktion kuuntelen kyllä vasta jälkeenpäin.
Ap
Ihan ensimmäinen voisi olla, että käytät koko tämän illan työnhaku- ja cv-vinkkien lukemiseen netistä. Niitä on vaikka miten paljon. Maisteri-ihmiseltä pitäisi sujua opiskelu. Sitten et ole "täysi tahvo" siellä työkkärissä. Ei sieltä kovin paljon apua saa, varsinkaan korkeasti koulutettu. Jotain tietysti.
Ei tuo nyt välttämättä manipuloinnilta kuulosta, ehkä mies aidosti toivoo yhteistä aikaa? Oletko jo valmis maisteri? Kannattaa vaan hakea työpaikkoihin. Se ettet pääse edes haastatteluun ei välttämättä johdu vain cv:stä. Nykyään on todella vaikea saada töitä ilman suhteita ja muutenkin cv:llä erottuminen on vaikeaa kun hakemuksia tulee työnantajille niin paljon! Olen todennäköisesti saman edessä itsekin jahka joskus valmistun. En pääse edes oman alan harjoitteluun.
Eipä me täältä käsin tiedetä, onko mies ihan pyrkimällä pyrkinyt siihen, että olet kotona häntä varten ja hänestä riippuvainen vai onko esimerkiksi vain vähän naiivi tyyppi, joka ei tullut ajatelleeksi, että opiskeluaikana työllistyminen edistää myös työllistymistä valmistumisen jälkeen.
Mutta sun itsesi on ainakin nyt pakko muuttua ja ottaa itse vastuu. Te-toimiston lisäksi tsekkaa, onko opinahjollasi jotain työllistymisneuvontaa vastavalmistuneille. Työnhakuoppaita on netissä myös pilvin pimein. Vuokratyöfirmoista Academic work on mun mielestä sellainen, jossa pian valmistuvan tai vastavalmistuneen tilannetta osataan lukea ja vinkata avoimia paikkoja vähän paremmin kuin esim palvelualoihin erikoistuneissa.
Ja hätätapauksessa tosiaan kyllä akateeminen työtönkin hengissä pysyy Suomessa. Pianhan sen näet, miten mies ottaa muutoksesi - tukeeko vai yrittääkö entistä suuremmalla innolla tehdä susta kotirouvaa. Teet sitten omat johtopäätöksesi. Ja aikuistumiskriiseissä tietysti muutenkin saattaa tajuta, että on väärän ihmisen kanssa - saa lähteä jos siltä tuntuu, mutta ehkä päätöstä ei tarvitse tehdä just tänään.
Tarjoajien yleinen vika: eivät kerro mikä todellinen hinta on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei sinulla mitään kiitollisuudenvelkaa ole. Mies on itse haluamalla halunnut maksaa ja hänen ehdottamalla mallillahan sitä on menty. Te molemmat maksatte=kärsitte siitä eri tavoin oman osuutenne.
Sitä en tiedä, miten takamatkalta lähdetään hankkimaan taloudellista itsenäisyyttä, koska olen itse täysin päinvastainen omien traumojeni vuoksi, kukaan mies ei ole koskaan elättänyt minua, edes isäni.
Olen toista mieltä. Aloittaja on kiitollisuudenvelassa vaikka mies halusikin maksaa. Kyllä esim. vierailulle tullessa tuodaan tuliaiset ihan omasta halusta, mutta ei se tarkoita että vastavierailulle voi mennä tyhjin käsin. Kyllä tuosta toki voi halutessaan venkoilla irti sanomalla "sinä itse halusit" mutta ei se mielestäni asiaa muuksi muuta. Lokkeilu on lokkeilua, vaikka toinen sen sallisikin.
Miten kontrollointiyrityksistä ja valmistumisen jälkeisen työnhaun vaikeuttamisesta pitäisi mielestäsi osoittaa kiitollisuutta? Omia tarpeitaanhan mies tässä palveli, maksoi ap:n seuraneidiksi itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Tarjoajien yleinen vika: eivät kerro mikä todellinen hinta on.
Lupaan vastata seuraavalle tarjoajalle, että:
Mulla ja vaimollani on erilliset tilit. En aio sun kanssa sitä syvempää suhdetta luoda. Eli velkasuhdetta.
Etsi itsellesi työpaikka, kun mies on töissä. Kun olet saanut työn, kerro miehellesi esim. Huomenna aloitan työt. Menet myös.
Totuus on inhottava asia. Mutta ei syy siinä ole joka sen sanoo.
Vika löytyy peilistä.
Zinc