Miten erottaa normaali itsevarmuus narsistisesta itsevarmuudesta?
Onko häpeilemätön katsekontaktin ottaminen narsisteille tyypillistä? Entä miten erottaa normaalin itsevarmuuden narsistisesta itsevarmuudesta? Näyttääkö narsisti tuntemattomalle epävarmuuttaan? Onko mitään mistä voisi narsistin tunnistaa ennen kuin päästää lähelle? Kiitos jos viitsit vastata.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Antoivat molemmat lahjoja, jotka vaikuttivat vit*uilulta, tyyliin käytetyn kaulakorun. Taloudellinen hyväksikäyttö ja taipumus omien juttujen maksattamiseen muilla.
Lainaan vain tämän kun en tiennyt näiden viittaavan narsistiseen ihmiseen. Eräs perhe maksatti muilla ihmisillä perheloman vaikka heillä olisi oikeasti ollut siihen varaa.
Lahjat ovat euron tai pari maksavia. Yksi lahja omalle lapselleni oli käytetty nuhjuinen mekko. Heitin roskiin.
Olen siis kierrätyksen kannalla mutta että selkeästi nuhjuinen vaate lahjaksi? En itse kehtaisi. Heidän perhe käyttää enimmäkseen uusia merkkivaatteita niin tuntuihan se pahalta mikseivät voineet panostaa edes vähän enemmän.
Narsistisia alatyyppejähän on monta. Karkeasti jaoteltuna tämä overtti julkinarsisti, jonka erottaa helposti röyhkeänä, pinnallisena ja huomionhaluisena. Melkeinpä katalampia ovat piilonarsistit tai haavoittuneet, jotka karttelevat valokeiloja ja ovat korostuneesti uhreja. Usein passiivis aggressiivisia. Sitten puhutaan myös somaattisista ja älyllisistä narskuista (sometyrkyissä ja urheilijoissa löytyy ensimmäisiä, akateemisissa/taidepiireissä toisia), yhteisöllisistä narsisteista (esiintyvät hyviksinä ja esimerkillisinä, pimeä puoli on tarkoin salattu) ja mitähän vielä.
Aihetta on totisesti pengottu viimeisen kymmenen vuoden aikana ja hyvä niin, koska nykyajan kilpailu saa ihmisyydestä rumimmat piirteet esille. Narsistin keskeisiä ominaisuuksiahan on a) halu voittaa ja kilpailla b) hakea mielestään itseään alempiarvoisia, joita alistaa/halveksia (vaikka salaa) c) pohjaton kateus, alemmuudentunto ja kyvyttömyys aitoihin myönteisiin tunteisiin d) aina oikeassa, virheetön, syyllistää ympäristöään kaikesta perseilystään.
Kuulostaako harvinaiselta ihmistyypiltä? ei minustakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taas kasa kouluttamattomia ihmisiä kuvittelee kykenevänsä diagnosoimaan muita joksikin mihin lääkärikään ei aina kykene. Kuvat netissä varma merkki? Hah
Itsekästä ja kuvittelette itsestänne aivan liikaa.
Siis narsistista.Osuiko?
Osui vain sinuun itseesi. Minä en koskaan päästäisi suustani tällaista kaikkitietävää moskaa.
T. Visuaalinen ihminen joka sisustaa kotiaan kirppiskamalla, eikä ole somessa.
Miten kirppis tähän liittyy tai se ettet ole somessa.
Nautitko sinä muiden kiusaamisesta?
Sekopää.
En kyllä kirjoittanut tuota selfie viestiä itse. Olen tosin samaa että liialliset naamakuvat naamakirjassa tai instassa tms. ovat narsistisia. Eli voinen olla sitten vaikka se sekopää. Ihan miten vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten hänen itsevarmuutensa ilmenee?
-Itsevarman oloinen ja näköinen. Hakee aktiivisesti katsekontaktia. Saattaa kesken tekemisensä kääntyä tarkistamaan katsonko häntä.Käyttääkö omaksi hyödykseen vai tukeeko hän itsevarmuudellaan muita ihmisiä?
- No siinä mielessä omaksi hyödykseen että haluaa tehdä vaikutuksen. Vaikea muissa asioissa sanoa kun en tunne kovin hyvin. Juttelee aina ystävällisesti kaikille.Miten kohtelee sinua?
- Enimmäkseen ystävällisesti, mutta jos en huomioi häntä, muuttaa nopeasti ilmeensä ja käytöksensä välinpitämättömän töykeäksi. Voisi kai tiivistää että jos huomioin on ystävällinen, mutta jos olen poissaoleva muuttuu suhtautuminen korostuneen välinpitämättömäksi ja kasvojen ilme kylmäksi ja tunteettomaksi.En tiedä kertooko narsismista mutta ehkä huonosta itsetunnosta ainakin. Suojaa itseään loukkauksilta ja torjumisilta olemalla välinpitämätön.
Loukkauksiin reagoimattomuus on oikein. Miksi reagoida negatiiviseen. Ja kyllä se vika on ihan niissä jotka muita pyrkii loukkaamaan.
Jotenkin häiriintynyttä väittää viaksi sitä että toinen ei hyppää kun sinä käsket.
Ei narsisti ole itsevarma. Hän on kuin tyhjä munankuori, musertuu pienimmästäkin kritiikistä.
Narsisti öyhöttää ja uhoaa ja uhriutuu täysillä saatuaan rikossyytteen. Eihän HÄN mitään tehnyt vaan koko muu maailma...
Iloitse jostakin, vaikkapa ihanasta työstäsi, kodistasi, tms ja katso iloitseeko aidosti kanssasi, vai koittaako jollain tavalla sabotoida oloasi. Jos ei heti saman tien, niin hetken päästä mitätöimällä, vähättelemällä, syyttämällä sinua kehuskelivat jne.
Ei liity aiheeseen mutta mitä jos ei ole narsisti mutta tuo yläpuolella mainittu kritiikin kestämättömyys korostuu ylivuotavasti?
Narsistisuuteen ymmärtääkseni kuuluu se, ettei kestä tulla nähdyksi heikkona. Normaalilla tavalla itsevarma pystyy myöntämään heikkoutensa, esim. erehdyksensä tai sen, ettei osannutkaan jotain, mitä luuli osaavansa. Narsistinen saattaa loukkaantua ja suuttua, jos häntä kritisoi. Hän on kai taipuvainen kokemaan kaikki tilanteet jonain mittelönä, jotka hänen täytyy voittaa.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Taas kasa kouluttamattomia ihmisiä kuvittelee kykenevänsä diagnosoimaan muita joksikin mihin lääkärikään ei aina kykene. Kuvat netissä varma merkki? Hah
Itsekästä ja kuvittelette itsestänne aivan liikaa.
Siis narsistista.
Olisi ollut ihan järkevä viesti ilman viimeistä riviä.
Vierailija kirjoitti:
Ei liity aiheeseen mutta mitä jos ei ole narsisti mutta tuo yläpuolella mainittu kritiikin kestämättömyys korostuu ylivuotavasti?
Kritiikin täydellistä kestämättömyyttä ilmenee myös mm. epävakaassa persoonallisuushäiriössä. Samalta pohjalta myös turvattomassa kiintymyssuhdemallissa korostuu suhteeton hylätyksi tulemisen pelko (kaikki kuvitteellinenkin kritiikki ilmaisee hänelle hylätyksi tulemisen riskiä). Tässä tilanteessa asianosainen menettää eläytymiskyvyn toisiin ihmisiin eikä pysty tulkitsemaan tilanteita empaattisesti. Käytös muistuttaa raivoavaa narsistia, mutta ei ole sitä. Tällainen ihminen saattaa hylätä toisen kylmästi, koska ei halua ottaa riskiä hylätyksi tulemisesta. Tai saattaa demonisoida vastapuolen, jota on vielä äsken rakastanut.
Tai syy voi olla täysin poljettu itsetunto ja kritiikki osuu triggeriin. Mutta jos se tyypillinen käytösmalli, niin syyt ovat lapsuudessa ja niihin on vaikea vaikuttaa, jos asianomainen ei itse koe sitä ongelmaksi ja hakeudu hoitoon.
Ne on liian hyvää ollakseen totta. Liian supliikkeja.
Kato miten reagoi kritiikkiin. :)
Faith kirjoitti:
Narsistisuuteen ymmärtääkseni kuuluu se, ettei kestä tulla nähdyksi heikkona. Normaalilla tavalla itsevarma pystyy myöntämään heikkoutensa, esim. erehdyksensä tai sen, ettei osannutkaan jotain, mitä luuli osaavansa. Narsistinen saattaa loukkaantua ja suuttua, jos häntä kritisoi. Hän on kai taipuvainen kokemaan kaikki tilanteet jonain mittelönä, jotka hänen täytyy voittaa.
Kaikki tilanteet, joissa narsisti on osallisena, ovat hänelle jollain tavoin eräänlaisia kilpailutilanteita.
Hänen pitää aina jossain kohti päästä pätemään, olla parempi kuin toiset. Hänen tarinat on pelkästään tyhjää puhetta ja rehentelyä, mitään todellista ei juttujen takana ole, vaikka kaikkien alojen asiantuntijana mielellään esiintyykin.
Vierailija kirjoitti:
Narsisti suuttuu jos hänelle sanoo ei. Kannattaa kokeilla.
Tästä on seurannut aina armoton kosto -rajaton kun on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei liity aiheeseen mutta mitä jos ei ole narsisti mutta tuo yläpuolella mainittu kritiikin kestämättömyys korostuu ylivuotavasti?
Kritiikin täydellistä kestämättömyyttä ilmenee myös mm. epävakaassa persoonallisuushäiriössä. Samalta pohjalta myös turvattomassa kiintymyssuhdemallissa korostuu suhteeton hylätyksi tulemisen pelko (kaikki kuvitteellinenkin kritiikki ilmaisee hänelle hylätyksi tulemisen riskiä). Tässä tilanteessa asianosainen menettää eläytymiskyvyn toisiin ihmisiin eikä pysty tulkitsemaan tilanteita empaattisesti. Käytös muistuttaa raivoavaa narsistia, mutta ei ole sitä. Tällainen ihminen saattaa hylätä toisen kylmästi, koska ei halua ottaa riskiä hylätyksi tulemisesta. Tai saattaa demonisoida vastapuolen, jota on vielä äsken rakastanut.
Tai syy voi olla täysin poljettu itsetunto ja kritiikki osuu triggeriin. Mutta jos se tyypillinen käytösmalli, niin syyt ovat lapsuudessa ja niihin on vaikea vaikuttaa, jos asianomainen ei itse koe sitä ongelmaksi ja hakeudu hoitoon.
Narsistin uhrina haluan vastata tähän.
Usein uhri ja väärinkohdeltu käyttäytyy myöskin kuin "raivohullu". Minäkin vaikutan varmasti kälyilleni siltä, koska ovat nähneet minun pari kertaa raivoavan isälleni. Mitä nämä ihmiset eivät näe, on ne hienovaraiset asiat, joilla narsisti painelee uhrin nappeja muiden läsnäollessa saadakseen tämän vaikuttamaan tarinan "hullulta".
Arvaa tekisikö mieli kertoa, millainen perhe meillä oikeasti on? Että isäni on mielestäni narsisti, joka on koskenut minuun myös epäsopivasti ja uhkaillut minua? Että yksi veljistäni on käyttänyt minua hyväkseen lapsena js hakannut eikä kukaan ole puolustanut tai tehnyt asialle mitään, vaikka varmasti ovat tienneet?
Entä miltä tuntuu kun tämmöinen hyväksikäyttäjä nostetaan perheessämme jalustalle? Ja näitä traumoja oikein hierotaan naamaani?
Niin. Mutta eipä näillä ihmisillä ole aavistustakaan. Sen sijaan narsku saa leimattua minut ihmisenä. Mm. kun olen auttanut atk-asioissa tunteja, hän on soittanut näille ja vuodattanut että auttakaa, tuo ei suostu auttamaan minua! Tyrkyttää apuaan (sekaantuu) asioihin ja sitten sanoo etten osaa hoitaa asioitani jne.
Elämä narskun kanssa se vasta farssia on!
Heti kun voin, otan etäisyyttä enkä tule takaisin.
Vierailija kirjoitti:
Faith kirjoitti:
Narsistisuuteen ymmärtääkseni kuuluu se, ettei kestä tulla nähdyksi heikkona. Normaalilla tavalla itsevarma pystyy myöntämään heikkoutensa, esim. erehdyksensä tai sen, ettei osannutkaan jotain, mitä luuli osaavansa. Narsistinen saattaa loukkaantua ja suuttua, jos häntä kritisoi. Hän on kai taipuvainen kokemaan kaikki tilanteet jonain mittelönä, jotka hänen täytyy voittaa.
Kaikki tilanteet, joissa narsisti on osallisena, ovat hänelle jollain tavoin eräänlaisia kilpailutilanteita.
Hänen pitää aina jossain kohti päästä pätemään, olla parempi kuin toiset. Hänen tarinat on pelkästään tyhjää puhetta ja rehentelyä, mitään todellista ei juttujen takana ole, vaikka kaikkien alojen asiantuntijana mielellään esiintyykin.
Kyllä. Ja ulkoisen menestyksen ja statuksen merkitys on käsittämätön - niin itsellä kuin toisella. Koko ”minuus” = roolit romahtavat, jos ulkoisissa puitteet eivät ole ”tasokkaat” ja kilpailuvalmiudessa. Epäonnistumiset (potkut) nimetään ”mahdollisuuksiksi”, konkurssit ovat muiden vika. Jopa lakisääteiset päätökset ovat ”vääriä”, jos ne ovat vastoin narsistin menestystä.
Huvittavinta on moraalinen rappio. Esimerkkinä vaikkapa isänmaallisuus. Ollaan loputtoman isänmaallisia, mutta jos vaihtoehdoksi ilmaantuu tilaisuus nostattaa egoa/uraa/statusta minkä tahansa maanpetturin häänystyksellä, tehdään se ilman hetkenkään harkintaa. Tällekin tietysti löytyy ”järkevä selitys”.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yli 10 selfiettä somessa on jo aika varma merkki.
No ei todellakaan ole. Olet ihan hakoteillä.
Kuka perusjamppa ottaa itsestään tietyn väliajoin naamakuvia ja vielä julkaisee ne?
Joillakin on jopa kansikuvana oma pärstä profiilikuvan lisäksi. Tosi outoa.Ulkoisen ja pinnallisen fanitus on varma merkki. Oli se sitten toisen tai omaa.
Kuinka monta % maailman visuaalisista ihmisistä meinasit diagnosoida persoonallisuushäiriöllä?
Persoonallisuushäiriöinen näkyy myrkyllisyytenä muita kohtaan. Missään mistä joku henkilökohtaisesti pitää ei ole mitään väärää. Näin yksinkertaisesti ei voi leimata ihmisiä.
Vauva palstan kiusaajissa narsismi on ylikorostunut. Eivätkä he ollenkaan kykene kyseenalaistamaan itseään. Sopii oirekuvaan.
Vedä leh.mä käteen. Suokoon jeesus sinulle pelkoa ja surua elämään.
Kuulostaa tutulta.
Tyyppi jonka mainitsin tekee tuota. Selittelee umet ja lammet kuinka se ja se ihminen itki onnesta kun hän sai auttaa hädässä olevaa. Pelkkää näennäistä vaatimattomuutta jonka oikea tarkoitus on korostaa kuinka paljon hyvää hän teki ja millainen vaikutus hänellä on ihmisiin.
Kuvissa esiintyy täydellisenä perheenisänä, jonka lasten elämä on täydellistä onnea koko ajan. Oikeasti pelaa juurikin pleikkaa ja alkaa huutamaan jos joku kehtaa häiritä (on kuultu pariinkin kertaan kun heppu kuvitteli ettei kukaan kuule).
Ja niitä kumppaneita on todellakin riittänyt, yleensä useampia samanaikaisesti. Syy on aina hänen tarpeensa.