Lihavien syyllistäminen on nyt virallisesti kiellettyä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Geeneillä ja lihavuudella ei ole keskenään mitään tekemistä keskenään. Se johtuu siitä että ahmit liikaa herkkuja ja löhöilet sohvanpohjalla sen 24/7. Lihavuuteen auttaa vain se että syöt vähemmän ja liikut enemmän eli kulutat enemmän kaloreita kun saat.

Hyvä esimerkki palsta-idiootista. Oikein julistamalla julistat tietämättömyyttäsi..Sinunlaistesi simppelien kannattaisi pysyä niissä sieppi ja muu ö-julkkis keskusteluissa missä kuolaatte suu vaahdossa. 

Ja aika moni muu idioottikin täällä ei ota huomioon sairauksia, on monia sairauksia ja kehon epätiloja missä saattaa lihoa huomattavia määriä, esim (naisten)hormoniongelmat. Ja vaikka luulette että kaiken voi nykyään hoitaa kuntoon kun vain painelee lääkärille niin sanon ettei voi. Monet lääkkeet varsinkin psyykelääkkeet oikeasti lihottavat että sitä suuta suppuliin jos ei tiedä henkilöstä mitään. 

Alapeukuttakaa imbesillit, kun ei tieto uppoa siihen kalloon. Aivan helvetin sama alapeukuttaako joku kuolaava palsta-irmeli kun ei ymmärrä asioita. Jonkun oli vaan pakko huomauttaa tästäkin kun tuntuu unohtuvan tässä "läskiviha" kiimassa. Olisi tietenkin kiva että normaalitkin edes joskus peukuttaisivat näitä fakta-viestejäkin ettei näytä sille että v.ajukit jyräävät täällä. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä uutinen tulisi välittää myös ulkonäkökeskeisille työmarkkinoille, sinne rekryjen puolelle.

Ei kukaan työhaastattelija mitään ääneen lausu, mutta paino ja elämänhallinta liitetään yhteen ja siitä johdetaan tulkintoja arvioitaessa työtehtävistä suoriutumista.

Tyhmää, pinnallista, mutta valitettavan yleistä.

Juurihan täällä yksi julisti että hänen 3 Lihavasta ystävästään yhdellä on Vakavia mielenterveysongelmia, yksi on alkoholisti ja kolmannella kroonista väsymystä ja kipua. Että oikein huippu työntekijöitä lihavuudesta huolimatta!! :,D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku antaa esimerkkejä siitä, millaista tämä positiivinen ja tukeva lihavuuden hoito käytännössä on? Eli mitä asioita lääkäri saisi sanoa, jotta se olisi positiivista ja tukevaa mutta myös hoitaisi sitä lihavuutta ja tuloksia tulisi eli terveys paranisi ja laihtuisi?

Syyllistäminen esimerkiksi repsahduksista pois. Potilaalle on ihan turha sanoa, että liiku enemmän ja syö vähemmän ja lykätä jotain ruokaympyrää käteen. Yleensä isoin haaste on toteuttaa terveellisiä elämäntapoja käytännössä. Jos ei ole tottunut esimerkiksi ennakoimaan ruuanlaitossa, ei siihen opi heti viikossa.

Tuki uusien ruokailutapojen opetteluun. Ja kun asiakas/potilas sanoo, että joku juttu ei onnistu, selvitellään, että miksi. Siellä taustalla kun voi olla joku konkreettinen ongelma esim. ajanhallinnassa tai sitten psykologinen ongelma, esimerkiksi pelko epäonnistumisesta tms.

Kokonaisuuden hahmottaminen. Muutama repsahdus ei kaada mitään, systemaattinen repsahtelu taas kertoo siitä, että lähestymistapa voi olla väärä. Autetaan sitä asiakasta pilkkomaan ne muutokset niin pieniin palasiin, että niiden tekeminen onnistuu.

Tuossa nyt muutamia esimerkkejä.

Itse sain noita valmennuksesta. Auttoi kovasti.

Kiitos. Vastaavia ohjeita ja asioiden läpikäymistä olen myös minä saanut, kun olen painonhallintaan apua hakenut. Ei ole itsellä tullut vastaan yhtäkään lääkäriä, hoitajaa tai ravitsemusterapeuttia, joka olisi haukkunut, syytellyt repsahduksista tms. Kyllä niitä syitä ja tapoja ratkaista haasteita on yhdessä yritetty löytää. No, toivottavasti jatkossa ratkaisukeskeiset menetelmät lisääntyvät.

Psyykelääkkeet ei lihota, pillereissä ei ole kaloreita. Ne lisää kyllä paljon ruokahalua ja saa syömään liikaa. Kokemusta on!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku antaa esimerkkejä siitä, millaista tämä positiivinen ja tukeva lihavuuden hoito käytännössä on? Eli mitä asioita lääkäri saisi sanoa, jotta se olisi positiivista ja tukevaa mutta myös hoitaisi sitä lihavuutta ja tuloksia tulisi eli terveys paranisi ja laihtuisi?

Mitä se laihduttaminen auttaa kun nykytilanteessa yli 90% saa ne kilot korkojen kanssa takaisin? Pitäisi varmaan keksiä ratkaisu siihen, että miten ne kilot oikeasti pidetään pois kun se ei selvästikään ole niin yksinkertaista kun voisi kuvitella.

Vau. Kysyin ihan nätisti esimerkkejä positiivisesta tavasta tukea ihmisiä ja sen sijaan saat aikaiseksi vain vähätellä, ettei edes kannata yrittää laihduttaa kun ei se onnistu kuitenkaan. Tässähän oli juuri kyse siitä, mitkä on ne tavat joilla niitä kiloja saadaan pois pysyvästi ja positiivisella tavalla tukien. No, mitäpä sinä ehdotat tähän asiaan ratkaisuksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku antaa esimerkkejä siitä, millaista tämä positiivinen ja tukeva lihavuuden hoito käytännössä on? Eli mitä asioita lääkäri saisi sanoa, jotta se olisi positiivista ja tukevaa mutta myös hoitaisi sitä lihavuutta ja tuloksia tulisi eli terveys paranisi ja laihtuisi?

Syyllistäminen esimerkiksi repsahduksista pois. Potilaalle on ihan turha sanoa, että liiku enemmän ja syö vähemmän ja lykätä jotain ruokaympyrää käteen. Yleensä isoin haaste on toteuttaa terveellisiä elämäntapoja käytännössä. Jos ei ole tottunut esimerkiksi ennakoimaan ruuanlaitossa, ei siihen opi heti viikossa.

Tuki uusien ruokailutapojen opetteluun. Ja kun asiakas/potilas sanoo, että joku juttu ei onnistu, selvitellään, että miksi. Siellä taustalla kun voi olla joku konkreettinen ongelma esim. ajanhallinnassa tai sitten psykologinen ongelma, esimerkiksi pelko epäonnistumisesta tms.

Kokonaisuuden hahmottaminen. Muutama repsahdus ei kaada mitään, systemaattinen repsahtelu taas kertoo siitä, että lähestymistapa voi olla väärä. Autetaan sitä asiakasta pilkkomaan ne muutokset niin pieniin palasiin, että niiden tekeminen onnistuu.

Tuossa nyt muutamia esimerkkejä.

Itse sain noita valmennuksesta. Auttoi kovasti.

Kiitos. Vastaavia ohjeita ja asioiden läpikäymistä olen myös minä saanut, kun olen painonhallintaan apua hakenut. Ei ole itsellä tullut vastaan yhtäkään lääkäriä, hoitajaa tai ravitsemusterapeuttia, joka olisi haukkunut, syytellyt repsahduksista tms. Kyllä niitä syitä ja tapoja ratkaista haasteita on yhdessä yritetty löytää. No, toivottavasti jatkossa ratkaisukeskeiset menetelmät lisääntyvät.

Ongelmahan on se, että yksi lääkäri/hoitaja/ravitsemusterapiakäynti ei monesti riitä ongelmien ratkomiseen. Varmasti aika moni laihduttaja tuntee jäävänsä yksin muutoksensa kanssa, eikä edes luota siihen, että onnistuu.

Nythän on HUSilla se joku laihdutusta tukeva nettiohjelma. Siihen tarvitaan tosin lääkärin lähete. En tiedä mitä se sisältää, mutta siitä voi varmasti kehittää jotain toimivaa. Toki olisi hyvä jos olisi myös yksilökontakteihin mahdollisuus kun jokaisella on omat haasteensa.

Vierailija kirjoitti:

Psyykelääkkeet ei lihota, pillereissä ei ole kaloreita. Ne lisää kyllä paljon ruokahalua ja saa syömään liikaa. Kokemusta on!

Se varmaan oli se jutun pointti? Kun oikea ahmimishimo iskee siihen ei mikään hyssyttely tai mindfullness auta. Vaikka palstalaisten on tätäkin varmaan kovin vaikea ymmärtää. Keskustelu täällä on mahdotonta varsinkin vaikeammista ja monimutkaisemmista asioista koska alhainen älykkyys aiheuttaa vain alapeukutuksia ja ihme jankkaamisia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aha.. onko syyllistämistä sanoa että syö vähemmän?

Se on nykyään tutkittu että lihavuus johtuu geeneistä, ei niihin voi itse vaikuttaa.

Kyllä, pahimmillaan jopa 2kg selittyy geeneillä. Yleensä 200g per altistava geeni ja jos saa monta, niin yleensä max 2kg yhteensä sillä selittyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku antaa esimerkkejä siitä, millaista tämä positiivinen ja tukeva lihavuuden hoito käytännössä on? Eli mitä asioita lääkäri saisi sanoa, jotta se olisi positiivista ja tukevaa mutta myös hoitaisi sitä lihavuutta ja tuloksia tulisi eli terveys paranisi ja laihtuisi?

Mitä se laihduttaminen auttaa kun nykytilanteessa yli 90% saa ne kilot korkojen kanssa takaisin? Pitäisi varmaan keksiä ratkaisu siihen, että miten ne kilot oikeasti pidetään pois kun se ei selvästikään ole niin yksinkertaista kun voisi kuvitella.

Vau. Kysyin ihan nätisti esimerkkejä positiivisesta tavasta tukea ihmisiä ja sen sijaan saat aikaiseksi vain vähätellä, ettei edes kannata yrittää laihduttaa kun ei se onnistu kuitenkaan. Tässähän oli juuri kyse siitä, mitkä on ne tavat joilla niitä kiloja saadaan pois pysyvästi ja positiivisella tavalla tukien. No, mitäpä sinä ehdotat tähän asiaan ratkaisuksi?

En minä mitään vähätellyt vaan totesin vaan että se tavoitepainossa pysyminen on suurempi ongelma kuin laihduttaminen. Useimmat ylipainoiset ovat kyllä laihduttaneet, mutta eivät pysyneet silti painossaan vaan kilot on tulleet takaisin korkojen kera.

Valitettavasti minullakaan ei ole mitään ratkaisua asiaan. Ehkäpä laihtuminen ei auta, koska se syy syömiseen jää kuitenkin ratkaisematta esim. tunteet. Ongelma ei siis ratkea laihduttamalla vaan ylipaino on pelkkä oire.

Aika monella lihavalla on ahmintahäiriö, siihen pakonomaiseen tarpeeseen syödä ei itsekuri auta eikä se ettei sitä muut ihmiset edes pidä sairautena. Anorektikot tunnustetaan jo sentään sairaiksi, mutta ahmijat ovat vaan muiden silmissä itsekurittomia lihavia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Runsas liikalihavuus on oire. On hoidettava juurisyytä eli psyyken ongelmia.

Ne, jotka eivät kärsi kielenterveyshäiriöistä, kykenevät elämäntapamuutokseen pelkillä ruokatapojen muuttamisella.

Ei.

Jos laitat 2 samanpituista ihmistä lenkkeilemään yhdessä ja syömään samat ruoat niin he ovat silti eripainoisia ja mallisia. Esim. Ompulla on edelleen läskimaha kun päärynällä on vyötärö.

Joo mutta jos syötät ompulle ja päärynälle terveellistä ja kevyttä ruokaa, ja laitat lenkkeilemään -100% varmuudella kumpikaan ei ole läski. Mikäli on kannattaa hakeutua lääkäriin etsimään syy. Terve ihminen ei ilman mässäilyä liho. Ei, vaikka täällä mitä väitettäisiinkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aha.. onko syyllistämistä sanoa että syö vähemmän?

Se on nykyään tutkittu että lihavuus johtuu geeneistä, ei niihin voi itse vaikuttaa.

Kyllä, pahimmillaan jopa 2kg selittyy geeneillä. Yleensä 200g per altistava geeni ja jos saa monta, niin yleensä max 2kg yhteensä sillä selittyy.

Näistä täsmäluvuista kiinnostaisi lukea lisää, olisiko sulla antaa jotain linkkiä asiasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko joku antaa esimerkkejä siitä, millaista tämä positiivinen ja tukeva lihavuuden hoito käytännössä on? Eli mitä asioita lääkäri saisi sanoa, jotta se olisi positiivista ja tukevaa mutta myös hoitaisi sitä lihavuutta ja tuloksia tulisi eli terveys paranisi ja laihtuisi?

Mitä se laihduttaminen auttaa kun nykytilanteessa yli 90% saa ne kilot korkojen kanssa takaisin? Pitäisi varmaan keksiä ratkaisu siihen, että miten ne kilot oikeasti pidetään pois kun se ei selvästikään ole niin yksinkertaista kun voisi kuvitella.

Vau. Kysyin ihan nätisti esimerkkejä positiivisesta tavasta tukea ihmisiä ja sen sijaan saat aikaiseksi vain vähätellä, ettei edes kannata yrittää laihduttaa kun ei se onnistu kuitenkaan. Tässähän oli juuri kyse siitä, mitkä on ne tavat joilla niitä kiloja saadaan pois pysyvästi ja positiivisella tavalla tukien. No, mitäpä sinä ehdotat tähän asiaan ratkaisuksi?

En ole hän, mutta tuossa raportissahan ongelma tiedostetaan ja siksi painotetaan myös lihomisen ennaltaehkäisyä. Ja se nyt vaan on fakta, että painon pudottaminen on se helpoin osuus, saavutetun tilan pitäminen on se vaikeampi. 

Niinpä niin. Kovasti täällä jankataan että se ei auta, tää ei auta, tuo ei auta, mikään ei auta.

Mutta kertokaahan, mikä auttaa? Läytyykö niitä ratkaisukeskeisiä ehdotuksia ja positiivisia, kannustavia ideoita vai pelkästään kritiikkiä siitä, että mikään ei auta eikä toimi?

Jos minä esim. alkaisin laihduttaa ja menisin kysymään neuvoa, niin ei musta ainakaan sitä positiivista tukea olisi, jos lääkäri vaan toteaisi: kuule ihan turha laihduttaa, ei ne kilot pysy poissa kuitenkaan. Kyllä se olisi kovin masentavaa, loisi minulle hyvin negatiivisen fiiliksen.

Ahmintahäiriö on ollut iät ja ajat sairaus myös Suomessa. Kaikki lihavat ei kuitenkaan ole syömishäiriösiä. Pahimmissa tapauksia syömishäiriöiset laitetaan laitokseen opettelemaan syömistä. Onko se ratkaisu myös pysyvään laihtumiseen?

Vierailija kirjoitti:

Aha.. onko syyllistämistä sanoa että syö vähemmän?

Ei se ehkä syyllistämistä ole, mutta turhaa eikä toimi. Siis se sanominen ei toimi. Yhtä turhaa suunnilleen kuin syöttää virusflunssaan antibiootteja.: Tauti ei parane mutta voi tulla sivuvaikutuksia.

Naiivi humanismi on uusi trendi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aha.. onko syyllistämistä sanoa että syö vähemmän?

Se on nykyään tutkittu että lihavuus johtuu geeneistä, ei niihin voi itse vaikuttaa.

Kyllä se suurin syy on syöminen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Runsas liikalihavuus on oire. On hoidettava juurisyytä eli psyyken ongelmia.

Ne, jotka eivät kärsi kielenterveyshäiriöistä, kykenevät elämäntapamuutokseen pelkillä ruokatapojen muuttamisella.

Ei.

Jos laitat 2 samanpituista ihmistä lenkkeilemään yhdessä ja syömään samat ruoat niin he ovat silti eripainoisia ja mallisia. Esim. Ompulla on edelleen läskimaha kun päärynällä on vyötärö.

Joo mutta jos syötät ompulle ja päärynälle terveellistä ja kevyttä ruokaa, ja laitat lenkkeilemään -100% varmuudella kumpikaan ei ole läski. Mikäli on kannattaa hakeutua lääkäriin etsimään syy. Terve ihminen ei ilman mässäilyä liho. Ei, vaikka täällä mitä väitettäisiinkään.

Eli sinä olet sitä mieltä, että jokaisen arki on sellaista, että on jonkinasteisesti helppoa syödä terveellisesti ja lenkkeillä ja keskittyä omaan ahteriinsa? 

Jos tosiaan olisikin se "joku", joka syöttäisi sitä terveellistä ruokaa. Tai vaikka ihan vaan asuisi jonkun terveellistä ruokaa tarjoavan ravintolan vieressä, puolet ongelmistani olisi ratkaistu sillä ja olisin ihan valmis jopa maksamaan siitä. 

Millä tavoin terveellisesti syöminen on niin paljon vaikeampaa kuin epäterveellisesti syöminen? Mikä estää tekemästä itse terveellistä ruokaa?