Miksi treffikumppani haluaa tavata nopeasti? Syitä kyselen

Miksi pitäisi kosketella ensitreffeillä treffikumppania, jonka kanssa on vaivoin jakanut vaihtaa pari viestiä, maksimissaan vartti? Ilmeisesti osa tutustuu parhaiten uuteen ihmiseen esim. parittelemalla ja siihen riittää se toinen vartti.

Kirjoittelin pitkiä viestejä varmaan pari viikkoa yhden miehen kanssa. Aloin todella ihastumaan, kaikki tuntui mätsäävän ja juttu luisti. Fiilis valahti pohjaan heti, kun näin hänet treffipaikalla. Se oli iso pettymys... Emme olleet yhtään samantyylisiä, ei mitään vetovoimaa. Kaiken sen vaivaannuttavan jutustelun jälkeen,  mies oli entistä ihastuneempi. Sanoin, etten näe tässä mitään mahdollisuuksia kehittyä suhteeksi. Hän jatkoi viestittelyjä, miten minun pitäisi antaa tälle mahdollisuus ja jatketaan tutustumista kaikessa rauhassa. Tästä kokemuksesta viisastuneena, haluan tavata nopeasti, ei pitkiä viestejä :)

Minulle ei ulkonäkö kovinkaan merkitse, vaan luonne ja arvot menee kaiken edelle. Siksi en treffailujen alussa tajunnut kemian merkitystä. Tapasin myös komean miehen. Hänen kanssaan tuli sisaruksellinen olo, myös hänelle. Se tutustuminen oli todella mukavaa, mutta hukkaan meni parisuhdemielessä. 

Vierailija kirjoitti:

Joskus kun olin sinkkumies, niin tapailin tämmöisen naisen kanssa, joka halusi tapailla vähän harvemmin. Nähtiin harvakseltaan muutama kerta, ja meni useampi viikko välissä. Tuli sellainen olo, ettei tuota naista varmaan hirveästi kiinnostanuut.

Sitten työpaikan laivaristeilyllä tapasin nykyisen vaimoni. Heti alkoi kiihkeä suhde.

No tämä ensimmäinen nainen oli sitten hirveän loukkaantunut, vaikka oli jo varmaan kuukausi kulunut nykyisen vaimoni tapaamisesta.

Nopeat syövät hitaat...

Kyllähän se niin on, että sitten jos oikeasti klikkaa jonkun kanssa niin kummasti alkaa järjestellä sitä aikaa hänen kanssaan niin paljon kuin mahdollista.

Se on vähän ongelma tässä nettideittailussa ainakin minulle. Hirveän tahmeaa pitää yllä yhteyksiä ja järjestää treffejä, kun ei ole vielä sitä fyysisen kohtaamisen luomaa vetovoimaa, vaan pelkkää tekstiä ruudulla. Pitäisi innostua tapaamaan jotain ihan tuntematonta josta on olemassa vain se päässä rakennettu kuva.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen tyylillään, minä skippasin kaikki tyypit, joille oli ihan sama mitä kirjoittaa ja kuka sinne treffeille tulee, kunhan on nainen. Toki sai olla nuori, hoikka, ei lapsia ja hiustenväri sai olla blondi/brunette ja mitä vielä. Helppo sanoa heille ”ohi” kun ei jaksa kiinnostua tyypeistä - tilaan mieleiseni naisen näillä spekseillä - ei niin väliä millainen ihminen on.

Jo omaan esittelytekstiini laitoin koukut millaista miestä etsin. Se kiinnostuu, joka on kiinnostunut samoista urheiluharrastuksista ja elämäntavoista. Tekstissä oli myös kuvat ja kaikki muut asiat, millaista elämää haluan elää.

Ja kas, juuri minun mieheni kiinnostui, hän oli aina halunnut vastaavan naisen, samat harrastukset, sama kaipuu elää elämää, jossa puolet on työtä ja puolet reissuja. Ja olimme molemmat vapaita, samasta kaupungista!, samanikäisiä, sama mieli, huumori, sama luonne, täydensimme toisiamme.

Mies jaksoi kirjoittaa, kuukausi meni viestitellessä, sitten toinen kun soiteltiin ja silloin jo tavattiin. Me kirjoiteltiin eka kuukautena pitkiä viestejä ja avattiin enemmän itseämme toisillemme. Kaikki eivät ole nopeita päätöksissään, me haluttiin vähän tutustua toisiimme pintaa syvemmälle. Ei kummallakaan ollut mitään hävittävää tai pelättävää, aikaa oli.

Viikko tapaamisesta muutettiin yhteen ja seuraavana kesänä tehtiin kahden kuukauden reissu. Reissun lopulla mentiin naimisiin, siitä on nyt 9 vuotta. Alun tietoisen jarruttelun jälkeen annettiin palaa.

Minulle ei ollut mitään järkeä mennä kahville vartin viestittelyn jälkeen ja sitten yrittää siinä tutustua - ABC:n pöydässä täytetään hakulomake. Mieluisa ihminen osaa kitetyttää itsensä viesteihin ja jos ei ole aikaa käyttää harkintaan kuukautta niin millä perusteella sitä hakee itselleen kumppania? Ulkoisten seikkojen, näin se vaan menee. No, ei kaikki välttämättä itsekään ole kovin syvällisiä ihmisiä, jokaisella on tasonsa mikä toisen ihmisen tavoittaa. Joku vielä jaksoi minulle urputtaa, että pitää nyt ainakin tavata kun on 5 viestiä lähettänyt. No jaa, viestit olivat epäkiinnostavia, en halunnut tavata, ei kiinnostanut. Pelkän tekstin perusteella raakasin hylsyksi, en tiedä, olisihan se voinut olla komea mies. Mutta ei vaan kiinnosta naama jos pää on höttöä.

Pitäkää tunkkinne ja neuvonne, jokainen tekee omat ratkaisunsa ja samat asiat ei sovi jokaiselle. Älä mene neuvomaan ketään miten elää elämänsä tai solmii suhteensa, se on jokaisen ihan oma asia.

Sinulla kävi tuuri että mies oli sitä mitä oli kirjoittanutkin ja lisäksi vielä sattui fyysinen läsnäolo miellyttämään. Hyvä sinulle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille on aivan turha avata sielunmaisemaansa, kun loppujen lopuksi ne kuuluisat kemiat treffeillä ratkaisevat. Ei se kuinka samanhenkisiä olette tai onko teillä yhteisiä harrastuksia.

On outoa, että naiset kautta linjan esittävät että kemialla ei ole yhtään mitään tekemistä ulkonäön kanssa, mutta kuitenkin sen olemassaolon saa selville ainostaan tapaamalla kasvokkain ja muulla tutustumisella kuten kirjoittelulla ei ole sen syntymiseen mitään vaikutusta?

Kemia on feronomeja. Siis todellakin elimistön kemiaa. Etkö sitä tiennyt?

Eri

Joopa joo, et sinä siellä kahvilassa kaikkien partavesien ja hajusteiden pyörteessä mitään miehen ominaistuoksua pääse nuuhkimaan

Käykö joku treffeillä, joilla ei halata? Kättelettekö te tervehdykseksi? Vai ette kosketa mitenkään? 😮

Eri

Mitä, siis onko se jotenkin normi että halaillaan ensitreffeillä? Minä olen ajatellut että en hyökkää automaattisesti halailemaan naisia, kun ei voi tietää missä heillä raja kulkee.

P*llun puute.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tapaamalla saa 1000 kertaa paremman käsityksen todellisuudesta kuin kirjoittamalla viestejä.

Yleensä on ajanhukkaa tavata ihminen, josta ei tiedä vielä oikeastaan yhtään mitään.

Nimim. Kokemusta on

Enemmän ajanhukkaa on kirjoittelussa, joka ei koskaan johda mihinkään, tai johtaa tapaamiseen, jossa ensimmäisellä sekunnilla tietää, että ei kiinnosta.

Vierailija kirjoitti:

Käykö joku treffeillä, joilla ei halata? Kättelettekö te tervehdykseksi? Vai ette kosketa mitenkään? 😮

Eri

Kokemusta kaikista noista. Miehenä seurailen naista tässä asiassa. Joku haluaa halata, toinen kätellä ja kolmas ei tee mitään elettä kumpaankaan. Itse en ole halailijatyyppiä, kun puhutaan muiden kuin oikeasti läheisten ihmisten kohtaamisesta. Työelämässäkin olisi mieluusti kättelemättä ihmisiä.

Olen nainen. Kohtaaminen tosielämässä on minulle tärkeää, olen juuri niitä, jotka tietävät sekunnissa, jos jutusta ei tule mitään. Siksi halusin tavata toisen pian, ja nimenomaan kahvilla, jotta tapaaminen voi jäädä mahdollisimman lyhyeksi, jos kemiaa ei ole.

Jo muutamasta lauseesta saa selville, minkälainen kirjoittaja toinen on. Ja vähintään muutama lause menee tapaamisen sopimiseen. Jos sinä aikana alkaa tulla asiattomuuksia tai toinen osoittautuu täysin kirjoitustaidottomaksi, perun tapaamisen.

Toistaiseksi kaikki treffikumppanini ovat olleet kivoja ihmisiä, ja se oma kultakin löytyi :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisille on aivan turha avata sielunmaisemaansa, kun loppujen lopuksi ne kuuluisat kemiat treffeillä ratkaisevat. Ei se kuinka samanhenkisiä olette tai onko teillä yhteisiä harrastuksia.

On outoa, että naiset kautta linjan esittävät että kemialla ei ole yhtään mitään tekemistä ulkonäön kanssa, mutta kuitenkin sen olemassaolon saa selville ainostaan tapaamalla kasvokkain ja muulla tutustumisella kuten kirjoittelulla ei ole sen syntymiseen mitään vaikutusta?

Kemia on feronomeja. Siis todellakin elimistön kemiaa. Etkö sitä tiennyt?

Eri

Joopa joo, et sinä siellä kahvilassa kaikkien partavesien ja hajusteiden pyörteessä mitään miehen ominaistuoksua pääse nuuhkimaan

Käykö joku treffeillä, joilla ei halata? Kättelettekö te tervehdykseksi? Vai ette kosketa mitenkään? 😮

Eri

Kyllä, mulla lähes kaikilla ekoilla treffeillä on tullut heti miehen tavattuani fiilis, ettei tee mieli halata. Vain kahden miehen kanssa halaaminen on alkuun tuntunut hyvältä ja luontevalta. Muiden kanssa vain etäinen moikkaus.