Kultainen 60-luku: viikko 26

Kivaa sonjaemma että aloitit uuden pinon. Juhannuspäivät tekivät todella hyvää kun sai olla kolme päivää vain tekemättä mitään yhtään mitään. Katsella ja nauttia suomen kauniista luonnosta, siinä on jo ihan yllin kyllin. Kyllä Suomen järvimaisemat ovat kauniita katseltaa näin kesän parhaimpaan aikaan.

Tosiaan marikon tulevaa piinaa täällä jännätään. Toivotaan että tetin aloittama plussajono kasvaa nyt entisestään. Sonjaemmalla on edessä ihana viinaviikko. Täällä jännätään ja pidetään peukut tiukasti pystyssä. On se vaan ihmeellistä miten noita oireita etsii ja etsii. Ja kuitenkin moni on raskautunut ilman suurempia oireita niin kuin minäkin kaksi kertaa onnistuneesti. Kuitenkin niitä nykyjään joka kuukausi vain etsii. No tämä kierto nyt onkin sitten ihan merkillinen, kun olen tottunut siihen että ovis paukahtaa ohi yhdessä iltapäivässä. Perjantaina oli iltapäivällä tasavahvat viivat, lauantaina päivällä oli vahvempi kuin kontrolliviiva ja eilenkin vielä tosi vahva viiva joten taisi jäädä " ovis päälle" . Vieraitten takia saatiin lakanoitakin pöllyteltyä vain lauantaina, joten odotukset eivät suuren suuret ole. Jospa niitä oireitakaan ei tulisi tässä kierrossa etsittyä. Niin ja kaiken huipuksi lämmöt oli taas tänä aamuna alhaalla. Voisikos se mitenkään olla mahdollista että ovis olisi vasta tänään? No tämä kieto meni nyt sitten taas näin ja mieli ei kauhean iloinen ole. Mutta eteenpäin on vain porskutettava.

Nyt käymään voileivän kimppuun mutta palaillaan.

-pietu-

(anteeksi tuli niin omanapainen surkuttelutarina taas...)

Meilla taalla kaukomailla on Tosi Kuuma: ollaan jo monta pv ylitetty tuo maaginen 40 astetta varjossa! Ihanaa olla sisalla ilmastoinnin hyrratessa vieressa heh hee!

Oma olo on ihan hieno, paiva paivalta enemman alkaa haaveilu nostaa paataan ja nyt siis odotellaan vaan tateja! En tieda miks' tuo mun gynis niin tiukkaan pitais kiinni tuosta 6 kk tauosta, taahan oli mun eka km, ja sita ennen oli yks tuulimuna, eika alkiosta edes loydetty mitaan... Toiset laakarit taalla on mielta, etta kahdet kk valissa riittais, toinen sanoi etta heti vaan uutta yrittamaan! Ei kuulemma mitaan ' tieteellista' syyta olisi ettei voisi uudelleen yrittaa! Siis jos tuota 3 kk pitaisi taukona ja sitten luomuna vaan yrittaisi?! Vaikeita valintoja...

Mutta nyt odotellaan kovin miehen siskon ekaa vauvaa, paaseehan siihenkin tuhlaamaan tuota hoivaamisviettia, heh hee... Aina silloin talloin hiukan puristaa rinnan vieresta, mutta kylla mieli n toiveikas tulevaan!

Kaunista maanantaita kaikille

- levinia 69-

Juhannus meni mukavasti miehen kanssa kahden kotosalla rentoutuen. Nyt taasen arkeen ja viideksi viikoksi töihin ennenkuin loma alkaa.



Levinialle (meniköhän oikein) pahoittelut km:n johdosta. Ei ole muhavaa se. Kyllä sitä itsekkin miettii vaikka nyt kaikki hyvin. Mies ei ole vieläkään oikein vapautuneesti mukana kun taitaa ajatella enemmän vastoinkäymisiä kuin minä. Eilen tein vielä yhden testin miehen mieliksi jotta nyt ainakin siihen luottaisi:)



Tuossa äsken soittelin neuvolaan ja ihmettelin että sain ajan jo ensi maanantaille. Kysyinkin ihan hölmönä että eikös se ole vähän liian aikaista niin neuvolatäti sanoi että ei ole:) Täti topakkana minulle että varaa aika myös ultraan viikoille 10-11. pitää huomenna soitella.Varasin myös yksityiselle ajan kahden viikon päähän ultraan, pitäähän sitä päästä näkemään että onko siellä joku vai ihanko on jotain vikaa minussa kun ei menkat ala:) Muuten vointi ihan mukava, joskus on sitä huonoa oloa muttei kuitenkaan okseta, onneksi ja selkää edelleen jomottelee ajoittain.



Sonjaemmaa jännitetään ja eikös niitä muitakin ole joita aletaan seuraavaksi jännäämään. Toivon todella että osuisi muillekkin plussa. Meidän pinossa plussia on ollut mutta jotenkin on sellainen huono onni vainonnut jospa saataisiin se kääntymään.



Nyt töitten pariin vielä hetkiseksi.

En ole kovin aktiivisesti kirjoitellut, mutta olen kerran itseni esitellyt. Viimeksi taisin mainita, että odotin menkkojen alkavan tai sitten ei... mutta siis alkoivathan ne.

Tällä vkolla sama juttu. Taas odotellaan.... Olen maaliskuussa vasta palanut töihin äitiyslomalta, mutta jälleen voisin jäädä!

Tämä lasten saaminen on alkanut vähän myöhässä ja nyt tuntuu, että niitähän saisi tulla vaikka miten!! Yhden pojan olemme menettäneet lääkräin töppäilyjen takia synnytyksessä. Pikkukakkosemme eli vain viisi päivää. Hänen jälkeen olemme saaneet kolmannen poikamme.



60-lukulaisia kun olemme, niin saanko kysyä, montako lasta sulla ennestään on, vai kuumeiletko vasta esikoista?



Loma alkoi tänään! Lapset ovat vielä hoidossa, joten nautin olosta ja teen puutarhatöitä!



Toivon kaikille meille plussia!!

Levinia: Minulla oli keskenmeno maaliskuussa 20+5 viikolla. Kun lähdin sairaalasta, hoitaja sanoi, että kunhan yhdet menkat tulee, voi heti aloittaa uuden yrityksen. Halusimme kuitenkin odottaa jälkitarkastukseen, ja siellä sitten lääkäri sanoi, että mitään lääketieteellistä estettä uuteen raskauteen ei ole, mutta meistä piti ottaa vielä miehen kanssa verikokeita jne. ja lekuri suositteli kuitenkin, että odotamme niiden tuloksia. No odottelimme kiltisti. Kolme kuukautta odoteltiin ja mitään ei selvinnyt, eli " lupa" saatiin. Tuo kolme kuukauttakin tuntui LIIAN pitkältä ajalta odottaa, ymmärrän, miltä puoli vuotta tuntuu. Ja jospa se olisikin niin, että heti kun saa luvan yrittää, niin myös raskaus alkaa. Mutta näistä asioista kun päättää joku muu...

Tsemppiä sulle, vaikka eipä nää sanat varmaan mitään auta. Mutta täällä on paljon porukkaa, joka ainakin osaa kuvitella tunteesi.



Kaikille muillekin tsemppiä yrityksiin ja muuhunkin elämään. Mun on pakko taas lopettaa kun täällä töissä ei saa minkäänlaista rauhaa...

eipä tässä muuta kuin sateista tiistaita. Eipähän tarvitse kastella pihaa ja saa luontokin vähän vettä, joten pieni sade ei haittaa välillä.



Pitkästä aikaa alkaa kohta taas oikea piina. Eilen kävin apteekissa ja ostin r-testin valmiiksi odottamaan, vaikka saa vasta yli viikon päästä testata. No enköhän sitten heti eilen mennyt jo availemaan ja kertailemaan käyttöohjetta ;). Ei olisi pitänyt ostaa liian aikaisin, nyt se vain turhaa polttelee tietoisuudessa, vaikka ei saa testata yhtään liian aikaisin. Se pregnyl irrotuspiikki kun voi näyttää väärää positiivista melkein kaksi viikkoa.



Toisaalta on tosi ristiriitaiset odotukset: kun tietää että nyt on edes mahdollisuus raskauteen, toisaalta realisti ajattelee että ei kai voi olla niin hyvä tuuri että taas onnistaisi...voi tätä mielen tuskaa!

ihan ekaks vm69 - sullahan oli viela ' pahempi' tilanne kuin mulla, saada km nyt viikolla 20!! Halit vaan sullekin! Mun oma paha olo oli aivan jarkky vaikka km tuli rv8 mutta nyt jo ajattelen etta se oli nain helpompaa ja toivottavasti meille viela yks terve nyytti suotaisiin!! Ja todellakin paatettiin pitaa se kolmen kuukauden paussi, kylla tuo 6kk tuntuu jo liioitellulta!! Kunhan nyt tadit tulis...

Mutta hassua on kuinka ihmismieli tyontaa huonot muistot taka-alalle ja laittaa katseen kohti tulevaa: kolmessa viikossa olen saanu uutta hyvaa mielta ja toivoa tulevaan! Vaikka silloin taivas tippui niskaan...

Mutta uutta yritetaan sitten sallitun ajan jalkeen!

Nyt on pakko menna keittioon lapsukaiset pyortyvat' kohta nalkaansa, heh hee... Hei myohempaan!

Keskenmeno on aina menetys, mutta kieltämättä, raskauden mentyä jo yli puolenvälin, en enää uskonut mitään pahaa käyvän. Vaikkakin tiedän, että mikään ei ole itsestään selvää. Jotenkin olin vaan elänyt kuin pumpulissa, takana kolme ongelmatonta raskautta ja kotona kolme ihanaa ja iloista tyttöä. En uskonut, että MEILLE voisi käydä niin...



Elämä opettaa, ja mikä ei tapa, vahvistaa. Minäkin toivon, että meille vielä se pieni nyytti suodaan. Ja toivon sitä myös kaikille muillekin kultaisille.

Mahtuuko joukkoonne mukaan vielä yksi 60-lukulainen?

Olen seuraillut palstaa jonkin aikaa ja tämä porukka tuntui eniten " omimmalta" .

Kuumeillaan kovasti kolmatta, meillä on ennestään kaksi lasta (jo teini-iän kynnyksellä). Kolmatta on yritetty kohta kaksi vuotta ja takana on 3 km:a.

Kaksi tuulimunaraskautta 04/05 ja 07/05 ja viimeisin km pari viikkoa sitten vkolla 12+3 (np-ultrassa selvisi, että kehitys oli pysähtynyt vkolla 8+1).

Tuon toisen km:n jälkeen tuntui, että ei enää jaksa yrittää ja halusin pitää taukoa. Sama tunne tuli viimeisimmän km:n jälkeen kun odotin kaavintaan pääsyä. Mutta nyt alkaa elämä voittaa ja kuume vaan kasvaa, eikä millään malttaisi odottaa sitä paria kuukautta mitä lääkäri kehotti odottamaan.

Ehkä tässä alkaa olla mukana myös ikäpainetta?!?

Nyt olisi vielä odotettava jälkitarkastusta, lääkäri oli sitä mieltä ettei mitään tutkimuksia aloiteta vaikka oli jo kolmas km, koska meillä on kaksi tervettä lasta. Tosin hoitsu oli sitä mieltä, että voisin vaatia tarkempia tutkimuksia. Täytynee odottaa mitä mieltä toi omalääkäri on...

Oliko kultaisilla 60-lukulaisilla jossain oma esittelypino? Voisin käydä sieltä vähän kurkkimassa teidän muiden taustoja. Olen nyt vaan käynyt tämän ja edellisen viikon pinot läpi.

Ihailen asennettasi, itse en tiedä jaksaisinko noin monen vastoinkäymisen jälkeen vielä yrittää... Tosin, keskenmenoni jälkeen maaliskuussa olin muutaman päivän ajan ihan varma, että ei enää koskaan!! Ja nyt vauvakuume on ihan valtaisa. Yritys on aloitettu tässä kierrossa.

ja toistelen noita vm69 sanoja, silloin asia oli aivan valtaisa, mutta ajankanssa helpottuu, mutta mullakin tuo oli eka km! Ja hassua kylla, mullakin oli silloin ekana mielessa etta miks me? Siella kaavinnassa ollessani oli ainakin kymmenen muuta naista ja ma taisin olla ainut jolla oli TOSI syy, siis kohdussa kuollu alkio, joka piti poistaa! Enimmakseen sita kuuli ettei mies halunnu, tai oli ' vahinko' ; voi kun pisti vihaks silloin oma km! Me sentaan Haluttiin vauva ja sitt' kavi noin!! Taallakinpain maailmaa alkavat kayttaa aborttia ehkaisykeinona, siita vaan sitten ' poistamaan' kun vahinko kay!

Mulla on serkku, joka on saanu karsia useista keskenmenoista, silla on eka poika( jo taysikasvuinen), jonka jalkeen syntyi kuolleena yliaikainen tytto: sen jalkeen muistaakseni 7 keskenmenoa kaikki viikolla 20/25+ : silla kun kohdunsuu aukee noilla viikoilla ja lapset ' tippuu' ompelusta huolimatta! Mutta hattua nostin hanelle joka kerran, miten henkisesti jaksoi kaikki km:t!! Kolme vuotta sitten yks tytto syntyi keskosena, mutta jai henkiin; nyt on ihan terve riivio. Mutta oli se pikkunen syntyessa, muistaakseni rv28 jollen ihan vaarin muista! Sellanen kammenelle sopiva pakkaus oli raukka pieni! Mutta kiitos Tyksin keskospuolen taas yksi todiste tieteen kehityksesta!

Mutta sanomani piti etta kylla sita jaksaa toivoa etta jos viela yksi kuitenkin! Toivossa sita siis eletaan... Kaunista paivaa kaikille!

Mitäs itse kullekin kuuluu??

Mulla taas työmotivaatio hakusessa. Kierto siinä vaiheessa, että en voi edes itsestäni oireita keksiä tai etsiskellä. Tylsää.

Piristäkää jotenkin, kertokaa vaikka plussauutisia!!!

ja mukavaa aurinkoista päivää muillekin.

se on sitten kp 2, niin vaan täti tulla tupsahti. sinnikkäästi onnistuin olemaan laskematta päiviä, mutta ihan tarkalleen tuli sitten kierroksi sama 24 kun aiemmin. kunhan saisin tädin karistettua ennen matkaa (viikonlopuksi prahaan!), menkat olleet melko lyhyitä viime aikoina. onneksi matka lieventää petttymystä tällä kertaa...



sonjaemmallahan on tosi jännät ajat, uskotaan että nyt kyllä tärppää!

tetikin pääsee kohta kertomaan neuvolayms kuulumisia, tosi hienoa!

nyt vähän pikaisesti tuli luettua, joten jää kommentit vähiin. joku kaipasi esittelylistaa. päivitystä voisi kaivata, mutta tässä alkuun jotain, ottaisiko joku asiakseen... pahoittelen mahd. virheitä!



60-lukulaisten esittelypino



Ani67 minä -67, samoin ukko (tyttö 03/05 on hänen, esikoinen 05/94 ekasta liitostani), asuinpaikka Uusimaa (kesäkuusta Varsinaissuomi), mies yrittäjä minä kotona, ei koiruuksia ei kissuuksia



Pietu-65 eli 41 juuri täytin, mies kaksi vuotta vanhempi, kaksi tyttöä, 97 ja 99 syntyneet ja kolmatta kovasti toivotaan, yksi km maalis-huhtikuun vaihteessa. Yritystä syyskuusta-05, haaveissa ollut minulla paljon kauemmin. Asun etelä-savon alueella



Vauhtinelikko Täytän tänä vuonna 40, mies on vuoden vanhempi. Lapsia on ennestään neljä, vanhin täytti tänään 11 ja nuorin täyttää ensi kuussa 2. Molemmat ovat tyttöjä, välissä kaksi poikaa, 8 ja kesällä 6v täyttävä. Asuinpaikkana on Satakunta.



Marikko olemme miehen kanssa yli 40-vuotiaita ja haaveilemme kolmannesta. Meillä on nuo kaksi muuta ihan vielä leikki-ikäisiä, joten tämä meidän elämän pikkulapsiperheikä on parhaillaan käsillä.



Emmi ja 36v(loppuvuodesta synnärit :-D) ja mieheni myöskin 36v, täyttää loppukesästä 37v. Vauvaa olemme yrittäneet elokuusta 2004, ja olemme onnistuneet 3km verran :-( Olemme NKL-jonossa



maria69 minä 36v. ja mies 30v. Ensimmäistä kuumeillaan ja yritys aloitettu 08/05. Km takana 11/05.



Sonjaemma vm -67, mies samanikäinen, Espoo, yksi koira, esikoista kuumeiltu 2 vuotta, hoidoissa. Takana 4 inseminaatiota ja 1 ivf josta plussa ja km rv 13. Nyt sitten odotellaan seuraavaa ivfää eli koeputkihedelmöitystä (mitään varsinaista vikaa ei ole tosin todettu).



Trattis, vm -65, mies muutaman vuoden vanhempi.

ei lapsia, koiria kaksi. yritystä takana liian monta vuotta, kaksi keskenmenoa.



Senniina -68, mies -74. Mulla yksi clomilapsi ed.liitosta -99, miehellä ennestään 2 lasta. Pillerit olen lopettanut -93, vauvaa olen toivonut siitä asti enemmän tai vähemmän. 2 v. tosiyrittämisen jälkeen onnisti 1. clomikierrosta -99. Toista lasta en halunnut/jaksanut heti perään ja myöhemmin kariutui avioliittokin. Nykyisen miehen kanssa toivottu lasta 9/05 alkaen ja 1/06 clomit+pregnyl käyttöön. 5. ja toistaiseksi viimeinen clomikierto alkoi juuri. Tuloksena clomeista tähän mennessä 27 pv:n kuukautiskierto (aik 25-35 pv), mielialan vaihtelut ja finnit.



Kirppu-68 Itse olen 37, mies 33. Mulla edellisestä liitosta lapset -88, -90 ja -95. Asustellaan Savossa. Mies töissä, mulla määräaikainen työ loppui joulukuussa. Sain keskenmenon reilut kaksi kuukautta sitten. Vauvaa oltiin yritetty kolme kuukautta kun onnisti. Valitettavasti päättyi noin ikävästi tuo raskaus mutta uutta yritetään kovasti.



vm69 Minä olen 37 ja mies 41. Meillä kolme tyttöä, tänä vuonna 8, 7 ja 3v. Neljäs tyttö syntyi maaliskuussa 06 raskausviikolla 20+5, eikä siis ole kanssamme... vaan enkelinä pilvenreunalla. Asustamme Uudellamaalla. Toiveissamme olisi vielä saada vauva, mutta toistaiseksi ei ole vielä lupaa yrittää, koska keskenmenon syitä etsiskellään vielä.



RouvaP Itsellä on ikää 39, miehellä pari vuotta vähemmän. Tampereen seudulla asutaan. Meillä on takana yritystä vasta alle puoli vuotta.

Miehellä on ennestään yksi lapsi, minulla ei lapsia. Yhteinen lapsi kummankin toiveena, katsotaan miten käy.



Levinia ' 69; lokakuussa 37; mies 40

lapsia ennestaan nelja tyttoa 14.10.7.3-vuotiaita tana vuonna. Yritysta helmikuusta 06, pieni tm maaliskuussa. Viides siis tekosilla!

*******

Plussanneet:

Teti ja olen 37 kohta ja mies pari vuotta vanhempi. Ei ole lapsia ennestään ja yritystä takana 11kk eli ollaan vasta alussa tässä yrittämisessä. Täällä savossa asustelen.

hirveä lomaa edeltävä kiire töissä, pitää saada asiat hoidettua ja kaikenlaista " kriisiä" taas selvitettävänä viime hetkellä.



Tervetuloa valderama (meniköhän oikein) mukaan kuumeilemaan. Pahoittelut km.stä, mulla oli aika samoilla viikolla. Yksi elämäni kauheimpia hetkiä mennä iloisena mitään aavistamatta (kun pari viikkoa aikaisemmin oli ultrassa kaikki OK) np-ultraan, ja siellä makaa ja katsoo kun kätilö ultraa ja ultraa ja sitä alkaa aavistaa että nyt ei ole ihan kaikki kohdallaan...Ja sitten tuli tuomio.



Niin, nyt onkin sitten muistaakseni piinapäivä pp7. Ensi viikolla sitten testaillaan. Edelleenkään ei mitään oireita mikä ei voisi olla lugesta johtuvaa.



Trattiskelle pahoittelut tädistä. Mokoma sukulainen nyt loman kynnyksellä tuppaa kylään...



Enpä tiedäkään missä välissä pääsen kertomaan uutiset, ensi viikolla ollaan sukuloimassa joten en ole edes netin ääressä ja sitten mökkeilemään menossa. Käydään välissä kyllä kotona joten jos joku on linjoilla niin ilmoittelen sitten.



Vielä yksi päivä töitä ja sitten jihhuuu: neljän viikon vapaus!

Pari päivää meni poissa koneen ääreltä ja kiire oli heti aamusta lukemaan meidän pinoa ja kuulumisia. Ensiksi tervetuloa porukkaan uudet, mukava kun saadaan uusia kuumeilijoita. Ikävää vain että niin moni meistä on joutunut tuon keskenmenon kokemaan, sitä ei soisi kenellekkään.

Sonjaemman tulevaa piinaviikkoa jännätään yhdessä ja toivotaan sitä parasta. Noita pinoja kun lukee niin melkoisen moni on raskautunut ilman suurempia oireita, joten älä ole suotta huolissasi niiden puuttumisesta.Tetin kuulumisia kovasti odotellaan ja kohtahan sinulla on neuvolakin,ihanaa.Ja emmi nauttii auringon lämmöstä siellä jossain....

En taas muista pinoa onko meistä joku viikonvaihteessa piinaamassa...oliko vm69?? Peukkuja kaikille jotka ovat siinä vaiheessa.

Omanapa mennä jyskyttää kp24/32-33 tai jotain sinnepäin. Olen nimittäin tuosta oviksen ajankohdasta pikkasen ulkona kun se tavallaan jäi päälle(perjantaista maanantaihin tummat viivat ja pöllyytys osui vain lauantaille). Tetikös kerroit siitä tummasta viivasta joka oli kontrolliviivaa vahvempi. Sori kun kysyn suoraan mutta oliko teillä yritystä vielä silloin kun se vahva viiva tuli näkyviin vai sitä ennen? Minua vain harmittaa kun ei ollut mahdollisuutta yrittää silloin kun viiva eka kerran oli yhtä paksu vaan yritys tosiaan osui siihen iltaan kun päivällä oli nämä vahvemmat viivat. No olipas siinä taas selitystä kerrakseen. Eli oireita ei ole juurikaan mitään; tissit eivät ole arat, ainoastaan nyt aamulla nippasi pari kertaa vasemmalle puolen mutta ei mitään suuria tuntemuksia(no eipä ole vielä piinaviikkokaan).

Nyt on jatkettava töitä mutta hyvää ja aurinkoista viikonloppua kaikille meille jos en satu käymään kommentoimassa viestejä.

-pietu-

Täällä ollaan linjoilla. Kyllä on ollut vetämätön olo koko viikon. Mitään ei jaksa tehdä tai ei saa aikaiseksi, väsyttää vaan niin vietävästi. Yöllä tietysti joutuu ramppaamaan vessassa niin useasti että sit aamulla väsyttää:) Jotenkin itseäänkin ärsyttää tämä saamattomuus, kait tämä kuuluu tähän vaiheeseen. Maanantainna sitten neuvolaan ja siitä viikon päästä ultraan, katotaan sitten onko ketään " kotona" .



Petulle niistä tikuista. Nyt viimeisessä kierrossa oli yksi tikku jäljellä ja olin aatellut etten sitä käytä, mut kuinkas sit kävikään. Olin kyllä ajatellut että ovis olisi mennyt ohi ennen kuin tikutin ja touhuiltu oli ennen tikutusta. Ajattelin huvikseen kokeilla että mikä tilanne ja silloin oli testi viiva vahvempi kuin kontrolliviiva. Olen kyllä aikaisemminkin saanut sellaisen tuloksen kun tikutin useampana päivänä, silloinkaan kontrolliviiva ei tullut yhtä tummaksi kertaakaan testiviivan kanssa.



Minä se vaihdan taas työpistettä maanantainna ja sitten on enää neljä viikkoa lomaan. Sonjaemmalla onkin loma edessä jo nyt, oikein mukavaa lomaa ja toivotaan mukavia lomauutisia sitten sinulta:)



Muille lomalaisille lomailmoja ja muille viikonloppua mukavaa:)

Pietu, minusta vaikuttaa että petipuuhat osui itseasiassa paremmin, se ensimmäinen vahva viiva oli luultavasti vasta lh-tason nousua ja silloin kun viiva oli vahvempi niin ovis oli varmaan lähempänä käsillä. Mulla ainakin kun tuli just vahvin viiva (silloin kun inssejä yriteltiin) niin aamulla oli vahvimmat viivat ja kaksi kertaa inssiin mennessä oli sitten rakkula juuri puhjennut. Meillähän on sitten tässä ihan yhteinen piina edessä.



Nämä oireet on nyt sellaisia että ei osaa mitään sanoa, kun lugeista tulee samanlaisia. Eilen olin töiden jälkeen aleshoppailulla ja siellä alkoi nipistelemään ihmeellisesti munasarjoista ja vatsasta. Mutta ehkä se johtui vain ettei ollut syönyt siinä mitään ja janokin oli. Tänä aamuna oli vähän huonoa oloa, mutta se taas voi johtua siitä että iltaisin on tullut mentyä aika myöhään nukkumaan.



Ihanaa, enää tämä päivä ja sitten kesälaitumelle =). Sääkin on aika passeli loman aloitukselle.



Aamu tosin alkoi pukeutumiskriisillä: ensin huomasin että housuissa oli koiran kuolaa joten piti vaihtaa housut. Sitten tuli varvasongelma, piti laittaa kevyet kengät töihin (varpaat näkyy), ja huomasin että varpaat ei näytä hyviltä joten aloin sitten lakkaamaan varpaankynsiä. No sitten meni lakkaukset vähän huonosti siinä kiiireessä ja lakkaan tarttui koiran karvaa ja ei kun uusiksi. No ei tullut hyvää jälkeä joten vielä joudin miettimään kenkäasiankin uusiksi. Että sellaisia murheita näin aamutuimaan ;), vähän tällainen bad hair day- aloitus päivälle.



Omaa napaa tässä taas tulee tarinoitua. Nyt pitää yrittää vaan hoitaa tänään työt siihen statukseen että voi jäädä hyvillä mielin lomalle. Palailen sitten jossain vaiheessa, muuten toivottelen jo varmuuden vuoksi hyviä lomia ja kesäpäiviä kaikille!

Tätä se tekee kun on muutaman päivän hiljaa niin ei pysy sormet näiltä sivuilta erossa....

En muistanutkaan että sonjaemma jäät lomalle-mukavaa lomaa sinulle ja koita käydä jossakin välissä kertomassa meille kuulumisia. Täällä jännätään yhdessä sinun kanssa.

Tuosta oviksesta vielä(kuinka se vain pyöriikin mielessä...) toivotaan että se oli tosiaan vasta silloin lauantaina puhkeamassa ja vielä että siellä oli jotain joka kypsyisikin. Kauankohan se kestää kun munasolu ja simpat kohtaavat toisensa? Luin jostakin että siinä menisi lähemmäksi 10 tuntia mutta pitänekkö paikkansa? No viikon päästä ollaan viisaampia ja jos menkat alkaa niin siinäpähän selviää mahdollinen ovispäiväkin. Alkaa tuntua kyllä pikkasen liian tarkalle tämä kuumeilu noiden tikkujen kanssa mutta eihän niitä ilmankaan enää osaa kuumeilla.

Hei, missäs meidän muut kuumeilijat....ani,tuulitii...? Taitaa loma painaa jo monella päälle. Itsekin mietin miten maltan olla 4 viikkoa lomalla etten käy täällä ollenkaan-huonosti varmaan. Täytyy yrittää jossakin vaiheessa edes lukemassa käydä. Mutta se murhe on vasta viikon päästä.

Nyt työt kutsuu. Viikonloppuja taas.

-pietu-

Yhden viestin jo kirjoitin ja piti painaa ok, niin painoinkin jotain muuta ja BLING, se hävisi. Hienoa...



Pietu kyseli joko piinailen, no en vielä. Tässä taitaa nyt olla ovis lähipäivinen aikana, joten MINÄ olen kerrankin ollut se aloitteentekevä osapuoli tuolla makkarissa. Ovistestejä en ole vielä hommannut (edes kaappiin). Ajattelin, että katon muutaman kuukauden ja jos/kun ei tärppää, niin sitten ostan. Mulla on yhtä kertaa lukuunottamatta ollut keskenmenon jälkeen kierto aina 28 pv, joten olen noiden laskureiden avulla katsastellut niitä otollisia päiviä. Nolottaa, mutta viime yönäkin heräsin kolmen pintaan ja siinä pyöriskelin ja torkahtelin ja odottelin " koska voisi herätellä mietä puuhailemaan" ...



Aurinkoista ja lämmintä viikonloppua kaikille. Meillä on nämä pari päivää niin täynnä ohjelmaa, että ehkäpä minäkin kykenen suuntaamaan ajatukseni johonkin muuhun kuin vauvan " tekemiseen" .



Joskohan nyt painan oikean " nappulan" ...

Mukavaa, että jonkun tilanne on jo piinailupuolella, toivottavasti tuloksia näkyisi. Omakohtaisesti taisi jälleen käydä huonosti, tänään alkoi tuhruvuoto. Selvästi varhaisemmassa vaiheessa kuin yleensä, kp 23/28-31. Pahaa pelkään, että enteilee kierron lyhenemistä ja sehän tietää vain menopaussin alkua. Silloin haaveet vauvasta jää kyllä haaveiksi. Taidan tilata gynelle ajan ja jutella vielä siellä. Tässä on kuitenkin jo ainakin neljä ellei viisi kiertoa menty ilman ehkäisyä eikä tällä iällä ikuisuuksia odotella.

Itselläni on koko kesä vapaata, teenkin vain pientä osa-aikatyötä ja siitä on kesällä lomautus. Lapsia kun tosiaan on neljä ennestään, niin vipinää riittää ihan kotioloissakin. Mattopyykkiä täytyy ens viikolla harkita, mikäli kelit tällaisina jatkuvat. Meillä nimittäin kuopuksen kanssa(2v1kk) on oltu vaipatta pari viikkoa ja hiukkasen on matotkin kärsineet. Nyt tilanne näyttää lupaavalta, enää ei joka päivä pyykkiä tule.

Kaikille kesälomansa aloittaville tai jo alottaneille RENTOUTTAVAA LOMAA!