Lue keskustelun säännöt.
Tulen ahdistuneeksi kun näen itseäni kauniimman ihmisen
02.03.2020 |
Niitähän on siis aika paljon. Kotoa lähtiessä tunnen oloni ihan hyväksi. Sitten kun näen kauniin naisen niin tuntuu että haluan vaan valua maanrakoon.
Mistä tällainen kertoo? Olen ymmärtänyt, että ihan kaikilla toisilla ei ole jatkuvaa vertailua ja tunnereaktiota itseään kauniimpiin ihmisiin. Olen siis nainen itsekin, jos se ei jo käynyt selväksi.
Kommentit (59)
Mun miesmaku on sellainen, joka tykkää tietystä personallisuustyypistä naisissa. Se persoonallisuustyyppi on harvoin kaunis (lue: laittautunut ja itseään korostava), oikeastaan kauniit ovat vähiten tällaisia, joten kauneus toisessa naisessa on yleensä vaan positiivista, koska kauniit naiset on usein haluamani miestyypin perään, mutta miehistä näkee että ulkonäkö ei riitä kun päässä lyö tyhjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on samaa vikaa, lähipiirissä on yksi erityisen kaunis ihminen, jota näen tahtomattani. Hänellä tuntuu olevan muutenkin elämä hyvin mallillaan ja on hyvin nuorikin vielä. Tavallaan se kateuden tunne kumpuaa siitä mitä itsellä ei sen ikäisenä vielä ollut eikä tule koskaan olemaan - nuoruuden huolettomuus yhdistettynä kauniiseen ulkokuoreen ja mukavaan elämään. Toki ei toisesta voi kaikkea tietää, mutta pääsääntöisesti uskon, että hällä on ollut helppo elämä verrattuna omaani, johon on kuulunut sairautta ja mielenterveysongelmia. Katkeruus ja kateus syntyy siitä, että toisella on jotain mitä ei itse pysty koskaan saamaan. Vaikka toisaalta näen omassa osassasi paljon hyvääkin. Koen elämän paljon syvemmin kuin moni muu.
En nyt tiedä onko tästä apua mutta kerron kuitenkin.
Olen varmaan ihan kaunis mutta muuten tylsä ja hiljainen tyyppi. Minun on vaikea tutustua ihmisiin ja avata itseäni. Kauneudesta minulle jää käteen jotain iskuyrityksiä, pari ilmaista drinkkiä ja kivoja kommentteja ulkonäöstäni. Lähipiirissäni on ihmisiä, jotka eivät ole yleisten kauneus-standardien mitoissa ehkä kauniita, mutta heillä on laaja ystäväpiiri ja heidät tunnetaan hyvinä tyyppeinä. Niin että jos ap olet minulle kateellinen niin suotta sen teet. Ole ennemminkin kateellinen niille, joilla on hyvä luonne kuin niille, joilla on kaunis ulkokuori.
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä onko tästä apua mutta kerron kuitenkin.
Olen varmaan ihan kaunis mutta muuten tylsä ja hiljainen tyyppi. Minun on vaikea tutustua ihmisiin ja avata itseäni. Kauneudesta minulle jää käteen jotain iskuyrityksiä, pari ilmaista drinkkiä ja kivoja kommentteja ulkonäöstäni. Lähipiirissäni on ihmisiä, jotka eivät ole yleisten kauneus-standardien mitoissa ehkä kauniita, mutta heillä on laaja ystäväpiiri ja heidät tunnetaan hyvinä tyyppeinä. Niin että jos ap olet minulle kateellinen niin suotta sen teet. Ole ennemminkin kateellinen niille, joilla on hyvä luonne kuin niille, joilla on kaunis ulkokuori.
Ei nyt pahalla mutta jotenkin ärsyttää tälläiset kommentit. Luonne ja hyvänä tyyppinä olon voi opetella. Kauneutta ei voi, joten kyllä se ottaa päähän jos sitä ei tarpeeksi ole vaikka kuinka kirjoittaisit ettei se mitään tuo. Kauneutta voi myös käyttää hyväkseen joten kyllä siitä jää käteen jotakin.
Vierailija kirjoitti:
Mun miesmaku on sellainen, joka tykkää tietystä personallisuustyypistä naisissa. Se persoonallisuustyyppi on harvoin kaunis (lue: laittautunut ja itseään korostava), oikeastaan kauniit ovat vähiten tällaisia, joten kauneus toisessa naisessa on yleensä vaan positiivista, koska kauniit naiset on usein haluamani miestyypin perään, mutta miehistä näkee että ulkonäkö ei riitä kun päässä lyö tyhjää.
Minusta tällainen ihmisten lokerointi jos itsessään tarkoittaa että päässä lyö tyhjää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi te edes haluaisitte sellaista miestä jolle ulkonäkö on se ykkösjuttu 🤮 vai valkkaatteko itsekin vain ne kumppaninne pelkän ulkonäön perusteella :s hyvin usein todella kauniit ihmiset ovat liiankin tietoisia ulkonäöstään eikä päässä liiku muuta kuin silmät.. kyllä he varmaan saavat kenet tahansa, mutta kuinka pitkiä nämä suhteet sitten ovat onkin eri juttu :s
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä onko tästä apua mutta kerron kuitenkin.
Olen varmaan ihan kaunis mutta muuten tylsä ja hiljainen tyyppi. Minun on vaikea tutustua ihmisiin ja avata itseäni. Kauneudesta minulle jää käteen jotain iskuyrityksiä, pari ilmaista drinkkiä ja kivoja kommentteja ulkonäöstäni. Lähipiirissäni on ihmisiä, jotka eivät ole yleisten kauneus-standardien mitoissa ehkä kauniita, mutta heillä on laaja ystäväpiiri ja heidät tunnetaan hyvinä tyyppeinä. Niin että jos ap olet minulle kateellinen niin suotta sen teet. Ole ennemminkin kateellinen niille, joilla on hyvä luonne kuin niille, joilla on kaunis ulkokuori.
Kuten niin moni, haeskelet asioita ulkopuolelta, vaukka sinulla on sisälläsi vaikka mitä, kunhan opit sieltä ammentamaan. Persoonallisuudella on rajattomat mahdollisuudet, ulkokuori on vain pintaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä onko tästä apua mutta kerron kuitenkin.
Olen varmaan ihan kaunis mutta muuten tylsä ja hiljainen tyyppi. Minun on vaikea tutustua ihmisiin ja avata itseäni. Kauneudesta minulle jää käteen jotain iskuyrityksiä, pari ilmaista drinkkiä ja kivoja kommentteja ulkonäöstäni. Lähipiirissäni on ihmisiä, jotka eivät ole yleisten kauneus-standardien mitoissa ehkä kauniita, mutta heillä on laaja ystäväpiiri ja heidät tunnetaan hyvinä tyyppeinä. Niin että jos ap olet minulle kateellinen niin suotta sen teet. Ole ennemminkin kateellinen niille, joilla on hyvä luonne kuin niille, joilla on kaunis ulkokuori.Ei nyt pahalla mutta jotenkin ärsyttää tälläiset kommentit. Luonne ja hyvänä tyyppinä olon voi opetella. Kauneutta ei voi, joten kyllä se ottaa päähän jos sitä ei tarpeeksi ole vaikka kuinka kirjoittaisit ettei se mitään tuo. Kauneutta voi myös käyttää hyväkseen joten kyllä siitä jää käteen jotakin.
Miten hyvän luonteen voi oikein opetella? Ei kai kukaan hyviä ihmissuhteita saa niin että opettelee joksikin muuksi? Rauhallisesta ei saa rämäpäätä vaikka kuinka opiskelisi eikä sosiaalisesta epäsosiaalista. Miten voisi siis opiskella olemaan hyvä ja avoin tyyppi jos oma luonne ei siihen taivu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija9 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä onko tästä apua mutta kerron kuitenkin.
Olen varmaan ihan kaunis mutta muuten tylsä ja hiljainen tyyppi. Minun on vaikea tutustua ihmisiin ja avata itseäni. Kauneudesta minulle jää käteen jotain iskuyrityksiä, pari ilmaista drinkkiä ja kivoja kommentteja ulkonäöstäni. Lähipiirissäni on ihmisiä, jotka eivät ole yleisten kauneus-standardien mitoissa ehkä kauniita, mutta heillä on laaja ystäväpiiri ja heidät tunnetaan hyvinä tyyppeinä. Niin että jos ap olet minulle kateellinen niin suotta sen teet. Ole ennemminkin kateellinen niille, joilla on hyvä luonne kuin niille, joilla on kaunis ulkokuori.Ei nyt pahalla mutta jotenkin ärsyttää tälläiset kommentit. Luonne ja hyvänä tyyppinä olon voi opetella. Kauneutta ei voi, joten kyllä se ottaa päähän jos sitä ei tarpeeksi ole vaikka kuinka kirjoittaisit ettei se mitään tuo. Kauneutta voi myös käyttää hyväkseen joten kyllä siitä jää käteen jotakin.
Miten hyvän luonteen voi oikein opetella? Ei kai kukaan hyviä ihmissuhteita saa niin että opettelee joksikin muuksi? Rauhallisesta ei saa rämäpäätä vaikka kuinka opiskelisi eikä sosiaalisesta epäsosiaalista. Miten voisi siis opiskella olemaan hyvä ja avoin tyyppi jos oma luonne ei siihen taivu?
En ole tuo jolta kysyt mutta vastaan kuitenkin: olisin mieluummin kaunis ja tylsä kuin ruma ja tylsä. Kaunis ihminen saa paljon anteeksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä onko tästä apua mutta kerron kuitenkin.
Olen varmaan ihan kaunis mutta muuten tylsä ja hiljainen tyyppi. Minun on vaikea tutustua ihmisiin ja avata itseäni. Kauneudesta minulle jää käteen jotain iskuyrityksiä, pari ilmaista drinkkiä ja kivoja kommentteja ulkonäöstäni. Lähipiirissäni on ihmisiä, jotka eivät ole yleisten kauneus-standardien mitoissa ehkä kauniita, mutta heillä on laaja ystäväpiiri ja heidät tunnetaan hyvinä tyyppeinä. Niin että jos ap olet minulle kateellinen niin suotta sen teet. Ole ennemminkin kateellinen niille, joilla on hyvä luonne kuin niille, joilla on kaunis ulkokuori.Ei nyt pahalla mutta jotenkin ärsyttää tälläiset kommentit. Luonne ja hyvänä tyyppinä olon voi opetella. Kauneutta ei voi, joten kyllä se ottaa päähän jos sitä ei tarpeeksi ole vaikka kuinka kirjoittaisit ettei se mitään tuo. Kauneutta voi myös käyttää hyväkseen joten kyllä siitä jää käteen jotakin.
Miten hyvän luonteen voi oikein opetella? Ei kai kukaan hyviä ihmissuhteita saa niin että opettelee joksikin muuksi? Rauhallisesta ei saa rämäpäätä vaikka kuinka opiskelisi eikä sosiaalisesta epäsosiaalista. Miten voisi siis opiskella olemaan hyvä ja avoin tyyppi jos oma luonne ei siihen taivu?
Käyttäytymällä eri tavalla. Niinkuin näyttelisit, otat itsellesi eri roolin. Kysyt itseltäsi miten sellainen ihminen käyttäytyisi joka haluaisit olla ja sitten alat vetää sitä roolia. Ennen pitkää se on uusi sinä. Pitää päästää irti siitä vanhasta itsensä määritelmästä.
Varmasti kirjojakin kirjoitettu aiheesta.
Ap on säälittävä. Miksi sinua pitäisi hoitaa, jos vastaan tulee kaunis nainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla sama. Ex-mies lopulta myönsi että ei vaan viehäty minusta ulkoisesti tarpeeksi ja suhde loppui. Raastaa ajatella että kauniimmat saavat kokea aidon rakkauden ja hyväksynnän ja että mies varmaan rakastaisi ja haluaisi sitä kauniimpaa naista.
Ei vaan mäntti ei viehättynyt juuri susta. Ja jos se oli se ulkonäkö et menettänyt mitään. Ensimmäinen mahdollisuus on todennäköisempi, mutta kumpikin win-win sulle. Mitä teet pinnallisella ja lapsellisella miehellä?
Vierailija kirjoitti:
Minulla on samaa vikaa, lähipiirissä on yksi erityisen kaunis ihminen, jota näen tahtomattani. Hänellä tuntuu olevan muutenkin elämä hyvin mallillaan ja on hyvin nuorikin vielä. Tavallaan se kateuden tunne kumpuaa siitä mitä itsellä ei sen ikäisenä vielä ollut eikä tule koskaan olemaan - nuoruuden huolettomuus yhdistettynä kauniiseen ulkokuoreen ja mukavaan elämään. Toki ei toisesta voi kaikkea tietää, mutta pääsääntöisesti uskon, että hällä on ollut helppo elämä verrattuna omaani, johon on kuulunut sairautta ja mielenterveysongelmia. Katkeruus ja kateus syntyy siitä, että toisella on jotain mitä ei itse pysty koskaan saamaan. Vaikka toisaalta näen omassa osassasi paljon hyvääkin. Koen elämän paljon syvemmin kuin moni muu.
Kuin minun näppikseltä! Omassa lähipiirissä on varmasti ulkokuoreltaan maailman kaunein nainen. Syntyi varakkaaseen perheeseen, jossa ei ollut koskaan mitään taloudellisia ongelmia, sairauksia tai vanhempien parisuhdeongelmaa. Oli koulussa huippusuosittu, pääsi ensiyrittämällä opiskelemaan erikoista alaa , työllistyi kesken opintojen ja on nyt ko. firmassa pomo. Puolisokin on komea ja rikas, heillä on kauniit lapset, upea näköala-asunto ja useita sijoitusasuntoja. Ikää tällä naisella on vasta 30 vuotta eli saman ikäinen kanssani.
Oma elämäni, no, on mennyt aivan päinvastaista rataa ja mitä luultavammin mut määrätään mielenterveysongelmien takia eläkkeelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En nyt tiedä onko tästä apua mutta kerron kuitenkin.
Olen varmaan ihan kaunis mutta muuten tylsä ja hiljainen tyyppi. Minun on vaikea tutustua ihmisiin ja avata itseäni. Kauneudesta minulle jää käteen jotain iskuyrityksiä, pari ilmaista drinkkiä ja kivoja kommentteja ulkonäöstäni. Lähipiirissäni on ihmisiä, jotka eivät ole yleisten kauneus-standardien mitoissa ehkä kauniita, mutta heillä on laaja ystäväpiiri ja heidät tunnetaan hyvinä tyyppeinä. Niin että jos ap olet minulle kateellinen niin suotta sen teet. Ole ennemminkin kateellinen niille, joilla on hyvä luonne kuin niille, joilla on kaunis ulkokuori.Ei nyt pahalla mutta jotenkin ärsyttää tälläiset kommentit. Luonne ja hyvänä tyyppinä olon voi opetella. Kauneutta ei voi, joten kyllä se ottaa päähän jos sitä ei tarpeeksi ole vaikka kuinka kirjoittaisit ettei se mitään tuo. Kauneutta voi myös käyttää hyväkseen joten kyllä siitä jää käteen jotakin.
Miten hyvän luonteen voi oikein opetella? Ei kai kukaan hyviä ihmissuhteita saa niin että opettelee joksikin muuksi? Rauhallisesta ei saa rämäpäätä vaikka kuinka opiskelisi eikä sosiaalisesta epäsosiaalista. Miten voisi siis opiskella olemaan hyvä ja avoin tyyppi jos oma luonne ei siihen taivu?
Sama jos on ollut avoin ja elämänmyönteinen ja luottamus ihmisiin ja yhteiskuntaan on ollut myös kova on raakaa menettää turvallisuudentunne ja lähteä rakentamaan minää ihan alusta. Ei koske seuran löytämistä missään mielessä kun kyllä sitä halutessaan löytää, mutta sitä alkaa välttää ihmiskontakteja. Hermo pinnassa koko ajan, väsyttää, odottaa vain uusia vastoinkäymisiä. Mielessä pyörii sanottu ja koettu paha.
Järjettömän naurettavaa tämä ihmisten pinnallisuus. Ihan kuin elämässä ei olisi mitään muuta. Onneksi on vielä edes joitakin kanssaeläjiä, joissa on muutakin sisältöä kuin ulkonäkö. Nää ilmapäät sopii hyvin yhteen niitten miesten kanssa, joita ei naisessa kiinnosta mikään muu kuin ulkonäkö ja antelias haara.
Tunnen sellaisen kateuden piston sydämessäni ja jos toinen nainen on vielä viehättäväkin... tulee tunne että pakko olla tuossa jotain huonoakin. Alemmuuskompleksi on sietämätön.
Ulkonäkö on valtaa. Varsinkin naisilla. Ulkonäöllä saa paljon ja saa paljon anteeksi. Kun näyttää paremmalta, saa parempaa kohtelua ja miehet kiinnostuvat siitä mitä on sisäpuolellakin helpommin. Ihmiset myös hyvin usein projesoivat miellyttävän ulkokuoren myös sisäpuolelle- hyvännäköiset ovat usein muita suositumpia ja pidetympiä, vaikka luonne ei olisi kummoinen. Tottakai sellaisesta ominaisuudesta voi olla kateellinen, mutta onneksi elämässä on muitakin keinoja pärjätä.
Vierailija kirjoitti:
Ja kun näen jonkun kauniin, niin kuvittelen sen haluamani ihmisen sellaisen kanssa. Ap
Siinähän kuvittelet. Erotatko toden ja kuvitelmat, vai menevätkö jo sekaisin?
Kuule, ihan sama miltä näytät, kun olet noin rajalla.
Minulla sama. Ex-mies lopulta myönsi että ei vaan viehäty minusta ulkoisesti tarpeeksi ja suhde loppui. Raastaa ajatella että kauniimmat saavat kokea aidon rakkauden ja hyväksynnän ja että mies varmaan rakastaisi ja haluaisi sitä kauniimpaa naista.