Miksi te pehmennätte sanomisianne joka paikassa?
Luin tuota ketjua, kummat ovat helpompia, tytöt vai pojat.
”Itse ajattelen, että pohjat, mutta voihan se olla toisin...”.
Toisaalla kysyttiin, millä saksilla hiuksia leikataan. Kampaaja vastasi ”hintavammat paremmat, mutta kukin tyylillään...”.
Mitä ihmettä tämä selittely on? Jokaisella on oikeus milipiteeseensä. Ei sitä tarvitse selitellä ”älkää nyt suuttuko, kun olen tätä mieltä...”.
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Kritisoin tässä vain toisten ihmisten miellyttämistä, eli itseilmaisua siten, että minusta tykätään senkin jälkeen, kun sanon mustikan olevan parempaa kuin mansikan tai sanonnkannattavani kuolemantuomiota tai minusta Lada on riittävän laadukas auto.
Vaikea tuohon on sanoa mitään.
Siis poistin tuon yläosan viestistäsi.
Ajattelin että kuolemantuomio on aika provosoiva tuossa välissä, mutta toisaalta olen joskus parikymppisenä kannattanut kuolemantuomiota ja nykyään en.
Kuitenkin saattaisin jakaa kuolemantuomion lapsieni väärintekijälle :D
Että odottelen enemmän tilannetta ja toimin vasta sitten.
En voi sanoa onko lada hyvä auto, kun en ole ajanut autoja koskaan. Todennäköisesti jos ajaisin ladalla ensimmäisen kerran niin pitäisin siitä, mutta vaikea sanoa vielä.
Mustikoiden ja mansikoiden vaihtelu on parasta. Pelkkä mustikka voi olla toki hyvää jäätelön kanssa, mutta mansikka lettujen kanssa.
Tästä syystä en enää nykyään keskustele ihmisten kanssa mielellään.
Mulla on tosiaan tullut ongelmaksi se etten osaa päättää asioita ja en enää halua mitään. Joskus huomaan haluavani seksiä ja joskus on nälkä.
Että vähän tilanteen mukaan mennään.
Kyseessä ei välttämättä ole mikään toisen miellyttäminen. Jos haluat oikeasti vastauksen henkilöltä jota epäilet miellyttäjäksi niin vie hänet ladan äärelle ja laita ajamaan :D
Minusta se on ihan normaalia kohteliaisuutta, olen itse asiassa tehnyt aikanaan graduni aiheesta. Toki kiertelyä ja kaartelua voi olla liikaa niin, ettei kuulija enää ymmärrä tai ainakin kyllästyy, mutta normaaliin kanssakäymiseen kuuluu kohteliaisuus. Jos joku sanoo vaikkapa "Minusta pojat ovat tyttöjä helpompia, mutta joku voi ajatella toisinkin" tms. niin kyllä minulle ainakin on ihan selvää, mitä mieltä puhuja on. Samalla selviää sekin, ettei hän lyttää toisten mielipiteitä, mikä antaa hänestä mukavan vaikutelman. Tietysti kohteliaisuus ei sovi joka paikkaan, jos on selvitettävä asiat nopeasti ja tarkasti. Enemmän minua häiritsee epäkohteliaisuus kuin kohteliaisuus :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita rumaa kielenkäyttöä. Enkä tarkoita haukkumista tai muiden tuomitsemista. Vaan ihan oman mielipiteen sanomista.
Jos sinun mielestäsi pojat ovat helpompia kuin tytöt (tai toiste päin), niin sano se. Jokainen täysijärkinen ymmärtää, että ihmiset ovat yksilöitä, mutta ei se silti poista sinun mielipidettäsi asiasta. Eikä sinun tarvitse anteeksipyydellä, että olet tätä mieltä.
Eihän "jokainen täysjärkinen" ymmärrä, mitä juuri se henkilö tarkoittaa, joka lausuu yleistyksen. Ihmiset eivät voi tietää miten merkittävä yleistämäsi ero juuri sinun mielestäsi on. Jos haluaa tulla ymmärretyksi, kannattaa tosiaan sanoa mitä tarkoittaa. Yleistys ei ole sama asia kuin mielipiteen suora ilmaisu, vaan usein se pikemminkin vääristää sen mielipiteen.
Jos minun tapani on yksinkertaistaa ja yleistää asioita, niin se on _minun_ mielipiteeni. Ei sillä ole merkitystä, onko mielipiteeni ”oikein”tai ”väärin”
.Aloitin tämän ketjun, koska itse olin nuorena kamala miellyttäjä. Yritin aina ilmaista itseäni niin, että kukaan ei suutu minulle. Olin oikea joo joo-mies. Siksi tämä pehmentäminen särähtää korvaan.
Pitkä tie piti kulkea, että oppi tämän: minulla on oikeus ajatuksiini, minulla on oikeus tunteisiini, minulla on oikeus mielipiteeseeni. Samoin on sinulla.
Mitä se oikeus mielipiteeseen käytännössä tarkoittaa - miten se siis toteutuu? Kun kaikilla on ihan samanlainen oikeus kuin sinullakin, niin miten muut vievät sinulta mitään oikeuksia, vaikka olisivat eri mieltä kuin sinä ja sanovat sne? Jos joku sanoo sinulle, että olet väärässä (koska on sitä mieltä), niin sekö on sitä oikeuden viemistä? Miten käytännössä sinulle pitäisi "antaa" oikeus olla vaikka väärässäkin - eikö sinulle saisi kertoa, että olet väärässä, vai mitä tarkoitat?
Oi, en tarkoita tuota. Kirjoitin tuon, koska minusta tuntuu, että pehmentäjät ajattelevat, ettei heillä ole oikeutta sanoa mielipidettään. Ja siksi he pehmentävät.
(Tuon pitää riittää sinulle. Kirjoitin ”minusta tuntuu, että”. Se on minun tunteeni. Jos olisin (vieläkin) pehmentäjä, niin kirjoittaisin perään lauseen: ”en tietenkään tiedä sitä, ajattelevatko pehmentäjät näin”)
En tiedä olenko pehmentäjä, mutta ei musta ainakaan tunnu, että minulla ei ole oikeutta sanoa mielipidettäni. Mutta yritän sanoa sen tavalla, joka tuo esiin mitä oikeasti tarkoitan, ja joskus se ehkä vaatii jotain, minkä joku voi tulkita pehmentämiseksi. Mutta kyse on vain siitä, että haluaa tulla tulkituksi mahdollisimman oikein. Jos sen sijaan sanoo mielipiteensä kärjistäen töksäyttämällä, niin se voidaan ymmärtää väärin, se saattaa kuulostaa muita lyttäävältä ja silloin muista voi tuntua, että he eivät ole vapaita kertomaan mielipidettään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita rumaa kielenkäyttöä. Enkä tarkoita haukkumista tai muiden tuomitsemista. Vaan ihan oman mielipiteen sanomista.
Jos sinun mielestäsi pojat ovat helpompia kuin tytöt (tai toiste päin), niin sano se. Jokainen täysijärkinen ymmärtää, että ihmiset ovat yksilöitä, mutta ei se silti poista sinun mielipidettäsi asiasta. Eikä sinun tarvitse anteeksipyydellä, että olet tätä mieltä.
Eihän "jokainen täysjärkinen" ymmärrä, mitä juuri se henkilö tarkoittaa, joka lausuu yleistyksen. Ihmiset eivät voi tietää miten merkittävä yleistämäsi ero juuri sinun mielestäsi on. Jos haluaa tulla ymmärretyksi, kannattaa tosiaan sanoa mitä tarkoittaa. Yleistys ei ole sama asia kuin mielipiteen suora ilmaisu, vaan usein se pikemminkin vääristää sen mielipiteen.
Jos minun tapani on yksinkertaistaa ja yleistää asioita, niin se on _minun_ mielipiteeni. Ei sillä ole merkitystä, onko mielipiteeni ”oikein”tai ”väärin”
.Aloitin tämän ketjun, koska itse olin nuorena kamala miellyttäjä. Yritin aina ilmaista itseäni niin, että kukaan ei suutu minulle. Olin oikea joo joo-mies. Siksi tämä pehmentäminen särähtää korvaan.
Pitkä tie piti kulkea, että oppi tämän: minulla on oikeus ajatuksiini, minulla on oikeus tunteisiini, minulla on oikeus mielipiteeseeni. Samoin on sinulla.
Mitä se oikeus mielipiteeseen käytännössä tarkoittaa - miten se siis toteutuu? Kun kaikilla on ihan samanlainen oikeus kuin sinullakin, niin miten muut vievät sinulta mitään oikeuksia, vaikka olisivat eri mieltä kuin sinä ja sanovat sne? Jos joku sanoo sinulle, että olet väärässä (koska on sitä mieltä), niin sekö on sitä oikeuden viemistä? Miten käytännössä sinulle pitäisi "antaa" oikeus olla vaikka väärässäkin - eikö sinulle saisi kertoa, että olet väärässä, vai mitä tarkoitat?
Oi, en tarkoita tuota. Kirjoitin tuon, koska minusta tuntuu, että pehmentäjät ajattelevat, ettei heillä ole oikeutta sanoa mielipidettään. Ja siksi he pehmentävät.
(Tuon pitää riittää sinulle. Kirjoitin ”minusta tuntuu, että”. Se on minun tunteeni. Jos olisin (vieläkin) pehmentäjä, niin kirjoittaisin perään lauseen: ”en tietenkään tiedä sitä, ajattelevatko pehmentäjät näin”)
En tiedä olenko pehmentäjä, mutta ei musta ainakaan tunnu, että minulla ei ole oikeutta sanoa mielipidettäni. Mutta yritän sanoa sen tavalla, joka tuo esiin mitä oikeasti tarkoitan, ja joskus se ehkä vaatii jotain, minkä joku voi tulkita pehmentämiseksi. Mutta kyse on vain siitä, että haluaa tulla tulkituksi mahdollisimman oikein. Jos sen sijaan sanoo mielipiteensä kärjistäen töksäyttämällä, niin se voidaan ymmärtää väärin, se saattaa kuulostaa muita lyttäävältä ja silloin muista voi tuntua, että he eivät ole vapaita kertomaan mielipidettään.
Minä erotan mielipiteen sanomisen ja töksähtelyn seuraasti:
”Pojat ovat helpompia kuin tytöt” vs ”minun mielestäni pojat ovat helpompia”.
En ymmärrä, mitä lyttäävää tuossa on?
Ihmiset eivät kuvittele tietävänsä kaikkea, mihin ottavat kantaa? Eivät halua, että joku vastaa vihaisesti vastaesimerkillä?
Esim. kova väite: "Pojat ovat helpompia kasvattaa." ja vihainen vastaesimerkki: "Sinä et tiedä mitään! Minun ADHD-poikaani oli todella vaikea kasvattaa!"
Parempi kirjoittaa vaikka näin: "Kokemukseni mukaan poikia on helpompi kasvattaa. Toisaalta yksilöitähän lapset ovat."
Mielestäni on parempi kommentissaan tuoda esille se, jos ei ole varma asiasta. Itse en kyllä koskaan ole kirjoittanut: "Älkää nyt suuttuko, kun olen tätä mieltä..."
Ilman lieventelyjä vastaan silloin, kun olen täysin varma asiasta, esim. "Mur haaminen on väärin.", "Kaikki ihmiset ovat mittaamattoman arvokkaita." tms.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita rumaa kielenkäyttöä. Enkä tarkoita haukkumista tai muiden tuomitsemista. Vaan ihan oman mielipiteen sanomista.
Jos sinun mielestäsi pojat ovat helpompia kuin tytöt (tai toiste päin), niin sano se. Jokainen täysijärkinen ymmärtää, että ihmiset ovat yksilöitä, mutta ei se silti poista sinun mielipidettäsi asiasta. Eikä sinun tarvitse anteeksipyydellä, että olet tätä mieltä.
Eihän "jokainen täysjärkinen" ymmärrä, mitä juuri se henkilö tarkoittaa, joka lausuu yleistyksen. Ihmiset eivät voi tietää miten merkittävä yleistämäsi ero juuri sinun mielestäsi on. Jos haluaa tulla ymmärretyksi, kannattaa tosiaan sanoa mitä tarkoittaa. Yleistys ei ole sama asia kuin mielipiteen suora ilmaisu, vaan usein se pikemminkin vääristää sen mielipiteen.
Jos minun tapani on yksinkertaistaa ja yleistää asioita, niin se on _minun_ mielipiteeni. Ei sillä ole merkitystä, onko mielipiteeni ”oikein”tai ”väärin”
.Aloitin tämän ketjun, koska itse olin nuorena kamala miellyttäjä. Yritin aina ilmaista itseäni niin, että kukaan ei suutu minulle. Olin oikea joo joo-mies. Siksi tämä pehmentäminen särähtää korvaan.
Pitkä tie piti kulkea, että oppi tämän: minulla on oikeus ajatuksiini, minulla on oikeus tunteisiini, minulla on oikeus mielipiteeseeni. Samoin on sinulla.
Mitä se oikeus mielipiteeseen käytännössä tarkoittaa - miten se siis toteutuu? Kun kaikilla on ihan samanlainen oikeus kuin sinullakin, niin miten muut vievät sinulta mitään oikeuksia, vaikka olisivat eri mieltä kuin sinä ja sanovat sne? Jos joku sanoo sinulle, että olet väärässä (koska on sitä mieltä), niin sekö on sitä oikeuden viemistä? Miten käytännössä sinulle pitäisi "antaa" oikeus olla vaikka väärässäkin - eikö sinulle saisi kertoa, että olet väärässä, vai mitä tarkoitat?
Oi, en tarkoita tuota. Kirjoitin tuon, koska minusta tuntuu, että pehmentäjät ajattelevat, ettei heillä ole oikeutta sanoa mielipidettään. Ja siksi he pehmentävät.
(Tuon pitää riittää sinulle. Kirjoitin ”minusta tuntuu, että”. Se on minun tunteeni. Jos olisin (vieläkin) pehmentäjä, niin kirjoittaisin perään lauseen: ”en tietenkään tiedä sitä, ajattelevatko pehmentäjät näin”)
En tiedä olenko pehmentäjä, mutta ei musta ainakaan tunnu, että minulla ei ole oikeutta sanoa mielipidettäni. Mutta yritän sanoa sen tavalla, joka tuo esiin mitä oikeasti tarkoitan, ja joskus se ehkä vaatii jotain, minkä joku voi tulkita pehmentämiseksi. Mutta kyse on vain siitä, että haluaa tulla tulkituksi mahdollisimman oikein. Jos sen sijaan sanoo mielipiteensä kärjistäen töksäyttämällä, niin se voidaan ymmärtää väärin, se saattaa kuulostaa muita lyttäävältä ja silloin muista voi tuntua, että he eivät ole vapaita kertomaan mielipidettään.
Minä erotan mielipiteen sanomisen ja töksähtelyn seuraasti:
”Pojat ovat helpompia kuin tytöt” vs ”minun mielestäni pojat ovat helpompia”.En ymmärrä, mitä lyttäävää tuossa on?
Joskus on lyttäävää julistaa omaa mielipidettä niin kuin faktaa. Riippuu miten paljon ja millä sävyllä sitä tekee. Jos joku on yli-itsevarma oman mielipiteensä kanssa, muut voivat aavistella, että heihin suhtaudutaan negatiivisesti, jos he kertovat olevansa eri mieltä. Tai että on olemassa välien kylmentymisen mahdollisuus. Koska halutaan säilyttää hyvä ilmapiiri, saatetaan olla mieluummin hiljaa kuin kertoa oma mielipide.
Jos taas mielipiteet ilmaistaan pehmeästi (jättäen vähän rakoa muillekin), säilyy mielipiteen ilmaisemista rohkaiseva ilmapiiri paremmin.
En saa oikein otetta sinun ajatuksestasi. Asioissa on monta puolta. "Tytöt on helpomia kasvattaa kuin pojat". Hmm. Onko näin? Ehkä kyse ei ole pojista vaan minusta? Sanon kasvattamiseksi sitä että saan omat toiveeni helpommin läpi tyttöjen kanssa kuin poikien kanssa. Tästä kai osittain juontuu ajatus "Pojat on poikia".
Että ei se asian monipuolinen ajatteleminen ole mikään myönnytys mihinkään suuntaan vaan osoittaa jotain muuta.
Yksinkertainen ihminen päätyy yksinkertaiseen vastauksen kyllä ja ei tyyliin.
Vierailija kirjoitti:
En saa oikein otetta sinun ajatuksestasi. Asioissa on monta puolta. "Tytöt on helpomia kasvattaa kuin pojat". Hmm. Onko näin? Ehkä kyse ei ole pojista vaan minusta? Sanon kasvattamiseksi sitä että saan omat toiveeni helpommin läpi tyttöjen kanssa kuin poikien kanssa. Tästä kai osittain juontuu ajatus "Pojat on poikia".
Että ei se asian monipuolinen ajatteleminen ole mikään myönnytys mihinkään suuntaan vaan osoittaa jotain muuta.
Yksinkertainen ihminen päätyy yksinkertaiseen vastauksen kyllä ja ei tyyliin.
toisaalta helpolla pääsee kun sanoo vain joo tai ei, jos epäilee että toinen on yksinkertainen.
Sellaiselle voi jopa olla mieliksi, kun ovat arvaamattomia. Elämä on kyllä arvaamaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita rumaa kielenkäyttöä. Enkä tarkoita haukkumista tai muiden tuomitsemista. Vaan ihan oman mielipiteen sanomista.
Jos sinun mielestäsi pojat ovat helpompia kuin tytöt (tai toiste päin), niin sano se. Jokainen täysijärkinen ymmärtää, että ihmiset ovat yksilöitä, mutta ei se silti poista sinun mielipidettäsi asiasta. Eikä sinun tarvitse anteeksipyydellä, että olet tätä mieltä.
Eihän "jokainen täysjärkinen" ymmärrä, mitä juuri se henkilö tarkoittaa, joka lausuu yleistyksen. Ihmiset eivät voi tietää miten merkittävä yleistämäsi ero juuri sinun mielestäsi on. Jos haluaa tulla ymmärretyksi, kannattaa tosiaan sanoa mitä tarkoittaa. Yleistys ei ole sama asia kuin mielipiteen suora ilmaisu, vaan usein se pikemminkin vääristää sen mielipiteen.
Jos minun tapani on yksinkertaistaa ja yleistää asioita, niin se on _minun_ mielipiteeni. Ei sillä ole merkitystä, onko mielipiteeni ”oikein”tai ”väärin”
.Aloitin tämän ketjun, koska itse olin nuorena kamala miellyttäjä. Yritin aina ilmaista itseäni niin, että kukaan ei suutu minulle. Olin oikea joo joo-mies. Siksi tämä pehmentäminen särähtää korvaan.
Pitkä tie piti kulkea, että oppi tämän: minulla on oikeus ajatuksiini, minulla on oikeus tunteisiini, minulla on oikeus mielipiteeseeni. Samoin on sinulla.
Mitä se oikeus mielipiteeseen käytännössä tarkoittaa - miten se siis toteutuu? Kun kaikilla on ihan samanlainen oikeus kuin sinullakin, niin miten muut vievät sinulta mitään oikeuksia, vaikka olisivat eri mieltä kuin sinä ja sanovat sne? Jos joku sanoo sinulle, että olet väärässä (koska on sitä mieltä), niin sekö on sitä oikeuden viemistä? Miten käytännössä sinulle pitäisi "antaa" oikeus olla vaikka väärässäkin - eikö sinulle saisi kertoa, että olet väärässä, vai mitä tarkoitat?
Oi, en tarkoita tuota. Kirjoitin tuon, koska minusta tuntuu, että pehmentäjät ajattelevat, ettei heillä ole oikeutta sanoa mielipidettään. Ja siksi he pehmentävät.
(Tuon pitää riittää sinulle. Kirjoitin ”minusta tuntuu, että”. Se on minun tunteeni. Jos olisin (vieläkin) pehmentäjä, niin kirjoittaisin perään lauseen: ”en tietenkään tiedä sitä, ajattelevatko pehmentäjät näin”)
En tiedä olenko pehmentäjä, mutta ei musta ainakaan tunnu, että minulla ei ole oikeutta sanoa mielipidettäni. Mutta yritän sanoa sen tavalla, joka tuo esiin mitä oikeasti tarkoitan, ja joskus se ehkä vaatii jotain, minkä joku voi tulkita pehmentämiseksi. Mutta kyse on vain siitä, että haluaa tulla tulkituksi mahdollisimman oikein. Jos sen sijaan sanoo mielipiteensä kärjistäen töksäyttämällä, niin se voidaan ymmärtää väärin, se saattaa kuulostaa muita lyttäävältä ja silloin muista voi tuntua, että he eivät ole vapaita kertomaan mielipidettään.
Minä erotan mielipiteen sanomisen ja töksähtelyn seuraasti:
”Pojat ovat helpompia kuin tytöt” vs ”minun mielestäni pojat ovat helpompia”.En ymmärrä, mitä lyttäävää tuossa on?
Joskus on lyttäävää julistaa omaa mielipidettä niin kuin faktaa. Riippuu miten paljon ja millä sävyllä sitä tekee. Jos joku on yli-itsevarma oman mielipiteensä kanssa, muut voivat aavistella, että heihin suhtaudutaan negatiivisesti, jos he kertovat olevansa eri mieltä. Tai että on olemassa välien kylmentymisen mahdollisuus. Koska halutaan säilyttää hyvä ilmapiiri, saatetaan olla mieluummin hiljaa kuin kertoa oma mielipide.
Jos taas mielipiteet ilmaistaan pehmeästi (jättäen vähän rakoa muillekin), säilyy mielipiteen ilmaisemista rohkaiseva ilmapiiri paremmin.
Kyllä netissä pitää pystyä sanomaan mielipiteensä suoraan mitään muuta ajattelematta. On eri asia ihmisten kesken kasvotusten. Silloin pitäisi sanoa asiansa pehmeämmin, ainakin kun ei vielä tunne vastapuolen luonnetta.
Netissä anonyymien nimimerkkien kesken ei voi toista loukata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa oikein otetta sinun ajatuksestasi. Asioissa on monta puolta. "Tytöt on helpomia kasvattaa kuin pojat". Hmm. Onko näin? Ehkä kyse ei ole pojista vaan minusta? Sanon kasvattamiseksi sitä että saan omat toiveeni helpommin läpi tyttöjen kanssa kuin poikien kanssa. Tästä kai osittain juontuu ajatus "Pojat on poikia".
Että ei se asian monipuolinen ajatteleminen ole mikään myönnytys mihinkään suuntaan vaan osoittaa jotain muuta.
Yksinkertainen ihminen päätyy yksinkertaiseen vastauksen kyllä ja ei tyyliin.
toisaalta helpolla pääsee kun sanoo vain joo tai ei, jos epäilee että toinen on yksinkertainen.
Sellaiselle voi jopa olla mieliksi, kun ovat arvaamattomia. Elämä on kyllä arvaamaton.
Tietysti jos on kasvotusten, niin on eri pelisäännöt.
Netissä on ihan sama kuinka arvaamaton vastapuoli on. Joskus tulee oikein mieleen että "herkkiksiä" pitäisi oikein kouluttaa, sietämään sentään hiukan enemmän.
Vierailija kirjoitti:
En saa oikein otetta sinun ajatuksestasi. Asioissa on monta puolta. "Tytöt on helpomia kasvattaa kuin pojat". Hmm. Onko näin? Ehkä kyse ei ole pojista vaan minusta? Sanon kasvattamiseksi sitä että saan omat toiveeni helpommin läpi tyttöjen kanssa kuin poikien kanssa. Tästä kai osittain juontuu ajatus "Pojat on poikia".
Että ei se asian monipuolinen ajatteleminen ole mikään myönnytys mihinkään suuntaan vaan osoittaa jotain muuta.
Yksinkertainen ihminen päätyy yksinkertaiseen vastauksen kyllä ja ei tyyliin.
Jos haluat pohdiskella tilannetta, niin se on eri asia. Pehmentämisen puolelle tuo pohdiskelu menee, kun lisäät loppuun ”en ole kasvatuspsykologi, joten en oikeastaan tiedä, mitkä kaikki asiat vaikuttavat kasvattamiseen, mutta ihan näin maalaisjärjellä ajattelen näin”.
Tämä on taas selittelyä. Se ei, että pohdit asiaa monipuolisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En tarkoita rumaa kielenkäyttöä. Enkä tarkoita haukkumista tai muiden tuomitsemista. Vaan ihan oman mielipiteen sanomista.
Jos sinun mielestäsi pojat ovat helpompia kuin tytöt (tai toiste päin), niin sano se. Jokainen täysijärkinen ymmärtää, että ihmiset ovat yksilöitä, mutta ei se silti poista sinun mielipidettäsi asiasta. Eikä sinun tarvitse anteeksipyydellä, että olet tätä mieltä.
Eihän "jokainen täysjärkinen" ymmärrä, mitä juuri se henkilö tarkoittaa, joka lausuu yleistyksen. Ihmiset eivät voi tietää miten merkittävä yleistämäsi ero juuri sinun mielestäsi on. Jos haluaa tulla ymmärretyksi, kannattaa tosiaan sanoa mitä tarkoittaa. Yleistys ei ole sama asia kuin mielipiteen suora ilmaisu, vaan usein se pikemminkin vääristää sen mielipiteen.
Jos minun tapani on yksinkertaistaa ja yleistää asioita, niin se on _minun_ mielipiteeni. Ei sillä ole merkitystä, onko mielipiteeni ”oikein”tai ”väärin”
.Aloitin tämän ketjun, koska itse olin nuorena kamala miellyttäjä. Yritin aina ilmaista itseäni niin, että kukaan ei suutu minulle. Olin oikea joo joo-mies. Siksi tämä pehmentäminen särähtää korvaan.
Pitkä tie piti kulkea, että oppi tämän: minulla on oikeus ajatuksiini, minulla on oikeus tunteisiini, minulla on oikeus mielipiteeseeni. Samoin on sinulla.
Mitä se oikeus mielipiteeseen käytännössä tarkoittaa - miten se siis toteutuu? Kun kaikilla on ihan samanlainen oikeus kuin sinullakin, niin miten muut vievät sinulta mitään oikeuksia, vaikka olisivat eri mieltä kuin sinä ja sanovat sne? Jos joku sanoo sinulle, että olet väärässä (koska on sitä mieltä), niin sekö on sitä oikeuden viemistä? Miten käytännössä sinulle pitäisi "antaa" oikeus olla vaikka väärässäkin - eikö sinulle saisi kertoa, että olet väärässä, vai mitä tarkoitat?
Oi, en tarkoita tuota. Kirjoitin tuon, koska minusta tuntuu, että pehmentäjät ajattelevat, ettei heillä ole oikeutta sanoa mielipidettään. Ja siksi he pehmentävät.
(Tuon pitää riittää sinulle. Kirjoitin ”minusta tuntuu, että”. Se on minun tunteeni. Jos olisin (vieläkin) pehmentäjä, niin kirjoittaisin perään lauseen: ”en tietenkään tiedä sitä, ajattelevatko pehmentäjät näin”)
En tiedä olenko pehmentäjä, mutta ei musta ainakaan tunnu, että minulla ei ole oikeutta sanoa mielipidettäni. Mutta yritän sanoa sen tavalla, joka tuo esiin mitä oikeasti tarkoitan, ja joskus se ehkä vaatii jotain, minkä joku voi tulkita pehmentämiseksi. Mutta kyse on vain siitä, että haluaa tulla tulkituksi mahdollisimman oikein. Jos sen sijaan sanoo mielipiteensä kärjistäen töksäyttämällä, niin se voidaan ymmärtää väärin, se saattaa kuulostaa muita lyttäävältä ja silloin muista voi tuntua, että he eivät ole vapaita kertomaan mielipidettään.
Minä erotan mielipiteen sanomisen ja töksähtelyn seuraasti:
”Pojat ovat helpompia kuin tytöt” vs ”minun mielestäni pojat ovat helpompia”.En ymmärrä, mitä lyttäävää tuossa on?
Joskus on lyttäävää julistaa omaa mielipidettä niin kuin faktaa. Riippuu miten paljon ja millä sävyllä sitä tekee. Jos joku on yli-itsevarma oman mielipiteensä kanssa, muut voivat aavistella, että heihin suhtaudutaan negatiivisesti, jos he kertovat olevansa eri mieltä. Tai että on olemassa välien kylmentymisen mahdollisuus. Koska halutaan säilyttää hyvä ilmapiiri, saatetaan olla mieluummin hiljaa kuin kertoa oma mielipide.
Jos taas mielipiteet ilmaistaan pehmeästi (jättäen vähän rakoa muillekin), säilyy mielipiteen ilmaisemista rohkaiseva ilmapiiri paremmin.
Kyllä netissä pitää pystyä sanomaan mielipiteensä suoraan mitään muuta ajattelematta. On eri asia ihmisten kesken kasvotusten. Silloin pitäisi sanoa asiansa pehmeämmin, ainakin kun ei vielä tunne vastapuolen luonnetta.
Netissä anonyymien nimimerkkien kesken ei voi toista loukata.
Trollaatko? TIetysti netissä voi loukata - vaikka et välittäisikään mikäli teet niin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En saa oikein otetta sinun ajatuksestasi. Asioissa on monta puolta. "Tytöt on helpomia kasvattaa kuin pojat". Hmm. Onko näin? Ehkä kyse ei ole pojista vaan minusta? Sanon kasvattamiseksi sitä että saan omat toiveeni helpommin läpi tyttöjen kanssa kuin poikien kanssa. Tästä kai osittain juontuu ajatus "Pojat on poikia".
Että ei se asian monipuolinen ajatteleminen ole mikään myönnytys mihinkään suuntaan vaan osoittaa jotain muuta.
Yksinkertainen ihminen päätyy yksinkertaiseen vastauksen kyllä ja ei tyyliin.
Jos haluat pohdiskella tilannetta, niin se on eri asia. Pehmentämisen puolelle tuo pohdiskelu menee, kun lisäät loppuun ”en ole kasvatuspsykologi, joten en oikeastaan tiedä, mitkä kaikki asiat vaikuttavat kasvattamiseen, mutta ihan näin maalaisjärjellä ajattelen näin”.
Tämä on taas selittelyä. Se ei, että pohdit asiaa monipuolisesti.
On hyvä ettei esiinny asiantuntijana, jos ei sellainen ole.
No kato kaikki ei ole audimiehiä.