Oletko ikinä kieltäytynyt treffikutsusta mitä olet katunut myöhemmin?
Kommentit (27)
Vierailija kirjoitti:
Ennemminkin olen liian monesti mennyt treffeille, joiden en ymmärtänyt olevan treffit ennen kuin miehet tekivät aloitteen fyysiseen läheisyyteen.
Miten tämä on edes mahdollista?
Olen katunut kaikkia tapaamisia joihin olen suostunut, koska ne kaikki olivat valetta ja pilkkaa. Istuin yksin kahvilassa odottamassa miehiä jotka eivät koskaan saapuneet.
Hyvä kysymys. Itse asiassa aivan näin ei ole koskaan tapahtunut. Yhden ihmisen kanssa hänen ehdottamansa tapaaminen ei koskaan toteutunut, koska hän ei enää palannut asiaan ja lähtikin yksin yhdelle matkalle. Olimme kyllä muuten pitkään hyviä ystäviä ja välillemme kehittyi tunteita. Tutustuimme hyvin nuorina emmekä olleet vielä kypsiä varsinaiseen suhteeseen. Jos en olisi yhtäkkiä alkanut seurustella toisen kanssa (lopulta tuhoisin seurauksin), olisimme varmaan vieläkin yhdessä. Erosin siitä seuraavasta lyhyestä suhteesta ja myöhemmin löysin nykyisen mieheni.
Nuoruuden rakkauden kanssa meillä oli hieno ystävyys, mutta paljon myöhemmin ilmeni, että emme olisi kuitenkaan sopineet toisillemme. Yhdistävistä asioista huolimatta kasvoimme lopulta hyvin eri suuntiin.
Vastaus kysymykseen on siis, etten ole koskaan jättänyt menemättä treffeille, jotka olisivat voineet muuttaa elämäni suunnan. Sen sijaan olisin voinut jättää jotkut treffit väliin, joista oli ikäviä seurauksia. Toisaalta, ilman tällaisia käänteitä en ehkä olisi tutustunut mieheeni. Olen onnellinen näin.
Muutamat toteutuneet treffit ovat kyllä kaduttaneet ankarasti, mutta päinvastoin ei ole koskaan tapahtunut. Hassua kyllä, mutta parempi näin!
Ei ole koskaan ollut tällaista tilannetta.
En ole koskaan kieltäytynyt treffikutsusta.
Epäilen että jätät nyt jotain olennaista kertomatta. Yleensä nuo nimitykset eivät synny tyhjästä.