Ongelmana tunteen vuotaminen yli äyräiden
Olen viime aikoina huomannut, että ollessani muiden ihmisten seurassa, tuttujen tai tuntemattomien, meinaan alkaa itkemään. En saa otetta siitä, mikä minussa näin valtavaa surua aiheuttaa. Tuntuu vain, että tunteet ikään kuin pulppuavat yli äyräidensä muiden seurassa. Mitä tälle voi tehdä muuta kuin yrittää miettiä, mistä tämä pohjaton suru tulee? Onko kenelläkään ollut koskaan vastaavaa?
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Vaihdevuodet?
Olen 35, eikä suvussani ole varhaisia vaihdevuosia läpikäyneitä.
-ap
Joskus kun alkaa elämässä pysähtymään enemmän, tuntuu siltä, että vanhat tukahdetut tunteet (joiden alkuperää ei saa selville aina), ryöpsähtää ulos. Omassa tapauksessani lopetin mielialalääkkeet 6kk sitten ja vieläkin tunteet ottavat usein vallan. Itken usein, tuntuu kuin suru tulisi syvältä sielusta asti. Välillä nauran silloin kun ei ns saisi nauraa. Tunnereaktiot sekaisin yhä..
Eikö surun tunne siis liity välttämättä mitenkään puheenaiheeseen tai siihen, miten ne muut käyttäytyvät?
Ehkä koet ettet tule ymmärretyksi?
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Faith kirjoitti:
Eikö surun tunne siis liity välttämättä mitenkään puheenaiheeseen tai siihen, miten ne muut käyttäytyvät?
Ehkä koet ettet tule ymmärretyksi?
Anteeksi, mutta voisitko kertoa näkemyksesi New Age "uskonnosta"?
Suru ei liity millään tavalla keskustelun aiheeseen. En ole myöskään käyttänyt mielialalääkkeitä.
Erityisen kuormittunutkaan en tällä hetkellä mielestäni ole, pari kolme vuotta sitten olin kylläkin voimieni äärirajoilla. Toki elämässä on asioita tälläkin hetkellä, jotka harmittavan ja aiheuttavat turhautumista, mutta en usko, että nekään aiheuttaisi tällaista tunteen hyökkäilyä.
Näissä tilanteissa en mielestäni edes pikaisestikaan ajattele elämäni synkkiä tai raskaita aikoja, mikäli niissä nyt vielä on jotain käsiteltävää, pintaan puskee vain pelkkä tunne, pelkkä suru. En voi käsittää.
-ap
Vaihdevuodet?