Elätkö onnellista elämää vaikka syöt masennuslääkkeitä ??

Olen syönyt jo vuoden

Nyt ei kiinnosta kuin syöminen.

Kyllä. Miksi kysyt?

Siksi kysyn kun itse olen syönyt vajaan kuukauden ja pelkään etten parane tästä, on syvää masennusta vaikka kaikki on kuitenkin hyvin.

Elän. Masennuslääkkeillä toistuva masennukseni on pysynyt poissa nyt 7 vuotta. Koska minulla on ollut kolme jaksoa käytän lääkitystä loppuikäni. Mielellään.

Saanko kysyä mitä lääkkeitä syöt ? Ja missä ajassa sait niistä apua?

Kyllä. Olen syönyt masennuslääkkeitä nyt kymmenen vuotta. Edeltäneet 3 vuotta (2006-2009) menivät masennuksen kourissa. Masennuslääkkeiden syömisen aikana olen saanut opintoni päätökseen, olen voinut olla täysipainosesti isä lapsillemme, tehdä työtä josta nautin sekä nauttia ystävien, läheisten ja rakkaan puolisoni seurasta. 

M39

Riippuu masennuslääkkeen laadusta ja määrästä, plus muista psyykelääkkeistä. Liika määrää turruttaa, lisää ruokahalua, väsyttää ja saa aivotoiminnan hidastumaan liikaa. Sopiva määrä voi joskus jeesata, turruttaa sopivasti, jos aiemmin on niin sanotusti tuntenut liikaa. Elämä on jatkuvaa muutosta ja tuntuu, että myös lääkkeen vaikutus muuttuu, sillä aivot varmaan sopeutuu.

Vierailija kirjoitti:

Saanko kysyä mitä lääkkeitä syöt ? Ja missä ajassa sait niistä apua?

Mulla menee venlafaxin 75mg. Aikaisemmin ollut cipralex 10 mg, mutta se ei jotenkin enää auttanut. Useampi viikko meni aloituksesta siihen, että aloin pikkuhiljaa kokea hoitovaikutusta. Aloitusoireena mulla ahdistus lisääntyi 😣

Voimia ja jaksamista masentuneille t. Se 7 vuotta oireettomuudesta nauttinut

Ehkä yritän vielä jatkaa jos olo siitä sit helpottuisi. Vajaa kuukausi ei taida olla kovin pitkä aika...

Masennusta ollut vuosia, oikea lääke löytyi 6 vuotta sitten. Koko ajan olen menossa parempaan suuntaan. :) Psykiatrin kanssa ollaan puhuttu, että kohta voisi miettiä jopa annoksen vähentämistäkin.

Kyllä elän

Elän jokseenkin siedettävää elämää ilman, joten pysyn ilman, kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä yritän vielä jatkaa jos olo siitä sit helpottuisi. Vajaa kuukausi ei taida olla kovin pitkä aika...

Vajaa kuukausi on tosiaankin lyhyt aika. Lähiviikkoina ehkä huomaat jotain vaikutusta, jos siis annos on tarpeeksi suuri, mutta siihen että tapahtuu jotain selkeää edistystä voi mennä vielä parikin kuukautta. Masennuksen hoito ei ole mikään antibioottikuuri, vaan se vie aikaa.

Ensimmäisen kuukauden aikana masennuslääkkeestä yleensä ilmenee ainoastaan haittavsikutukset. Suosittelen siis jatkamaan lääkitystä vielä jokusen tovin. Tsemppiä sinulle!

Olen käyttänyt masennuslääkkeitä vaihtelevasti nyt yli kymmenen vuoden ajan - välillä lopettanut hyvän jakson kestettyä pidempään ja masennus on sen jälkeen hiljalleen uusiutunut. Aikaisemmin käytin Sepramia, mutta jossain kohtaa siitä tuntui menevän vaste. Nykyään syön Cymbaltaa, joka on toiminut hyvin itselleni. Ensimmäinen kuukausi tai pari oli yhtä helsvettiä haittavaikutuksien kanssa, mutta sen jälkeen hyötyvaste ilmeni ja haittavaikutukset hävisivät. Olen käynyt myös pari vuotta kognitiivisessa psykoterapiassa. Depression uusiutumisen vuoksi voi olla, että syön masennuslääkkeitä lopun ikääni, mutta mielummin se kuin jatkuva alakulo.

Olen onnellinen, ollut jo pidemmän aikaa. Joskus ajattelin, että olisi parempi olla kuollut, mutta tämän kymmenen vuoden aikana olen löytänyt itselleni elämänkumppanin, opiskellut samalta alalta ammattitutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon, ollut töissä ja elänyt muutenkin tasapainoista elämää. Hetkittäin on ollut rankkaa, mutta viimeisestä oireilujaksostakin on jo joitakin vuosia aikaa. Nyt uskallan jo suunnitella kumppanini kanssa perheenlisäystä, kun olen päässyt monista sukupolvien yli kantaneesta haitallisesta ajatusmallista enkä ole siirtämässä niitä eteenpäin omille jälkeläisilleni. Raskaussuunnitelmat edellyttää toki lääkitykseni vaihtamista tai lopettamista, mutta sen arviointiin meillä on onneksi ammattilaisia, jotka tietävät asioista enemmän ja voivat auttaa.

Olen nyt syönyt kolme vuotta lääkkeitä ja täytyy sanoa että elämänlaatu on parantunut lääkityksellä todella paljon. Olisi pitänyt aloittaa lääkitys jo aikaisemminkin, mutta pelkäsin sivuoireita. Ihan turhaan, koska en ole niitä saanut. Ei lääkitys yksin mikään autuaaksi tekevä tietysti ole, mutta todella hyvä tuki kyllä.

En. Ahdistaa, niin että puristaa rintaa, vatsaan sattuu ja hikoiluttaa.

Tekisi mieli tappaa itseni, mutta kuolemakin pelottaa.

Sertralinia käyttänyt useita vuosia.

N26

Elän ihan hyvää elämää

Kylläpä mä kait olen.

Ennen ajattelin ja oli kaikkia turhia tunteita. Seksiäkin halusin.

Nämä kaikki olleet historiaa jo kymmenen vuotta.

Olen todella onnellinen!