Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miehen suku päsmäröi joka asiassa. Aivan uskomatonta sakkia.
27.02.2020 |
Mieheni on kotoisin peräkyliltä, kuten itse vitsikkäästi kertoo. Sen kyllä huomaa. En jaksa niiden lähisuvun tapaa ottaa kantaa joka asiaan. Kun mieheni veli erosi, jokaisella oli siihen mielipide. Ilman että henkilö itse pyysi, anoppi ja appi järjestivät ns. muuttotalkoot. Siellä oltiin kantamassa sohvaa pakettiautoon ja anoppi jakoi tavaroita. Sanoin hänelle, että onkohan se ihan sopivaa jakaa täällä tavaroita, kun ex-vaimo ei ollut paikalla. Anoppi totesi, että sille ei jätetä mummun vanhaa piironkia ja mitä niitä nyt oli.
Meidän asioita ohjeistetaan myös. ”Tulette joulupäivänä sitten syömään perinneruokaa”. Appi ottaa kantaa autoasioihin, asuntoasioihin, jokaiseen isompaan hankintaan. Mieheni kävi viimeksi isänsä kanssa televisio-ostoksilla. Kysyin häneltä, eikö tullut mieleen, että minä ehkä katson sitä tekkkua meidän kotona enemmän kuin isänsä. Siihen hän pahoitteli, että kun he on tottuneet tekemään omalla porukalla kaiken, niin ei aina muista, ettei tarvitsisi. Omalla porukalla pestään matotkin kesällä. Viimeksi oli neljän huushollin matot pestävänä. Koko päivä meni siinä vouhotuksessa. Kesäisin anoppi myös monesti laittaa saunaan tulet ja sen jälkeen soittaa, että tulettehan saunomaan ja pulahtamaan järveen. Minä en aina viitsi, mutta mieheni lähtee joka kerta, koska rantasauna on hänestä niin hieno keksintö.
Jollain tavalla sitä hajurakoa pitäisi saada, mutta miten? Mieheni ei anna minun komennella itseään, eikä kiristää, joten niitä on turha yrittää. Hän ei jotenkin tajua, että tuollainen vanhemmissa ja sisaruksissa roikkuminen on minusta rasittavaa.
Kommentit (320)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta extempore rantasaunaan kutsuminen tai yhteiset matonpesutalkoot kuulostavat tosi kivoilta. Mutta VAIN siinä tapauksessa että menemistä ei automaattisesti oleteta eikä kieltäytymisestä loukkaannuta. Omatkin vanhempani tekevät tuota tyyliin "hei, laitettiin juuri iso kala uuniin, tuletko syömään kolmelta?" Siihen voin vastata ei, jos on jo muita suunnitelmia tai sitten kyllä. Kumpikin vastaus otetaan ihan yhtä hyvin vastaan eikä jäädä jankuttamaan. En nyt ymmärrä miksi läheisten kesken pitäisi sopia jotain kahvitteluja yms useita päiviä etukäteen, virallisemmat menot kuten juhlat ovat tietenkin eri asia. Kyllä minulla on ystäviäkin jotka saattavat keskellä päivää laittaa "mennäänkö töiden jälkeen kahville/elokuviin?", minusta on vain mukavaa että kysyvät, vaikka aina ei tulekaan mentyä.
No ne appivanhemmathan eivät ole sen vävyn tai miniän läheisiä.
Lukiko aloituksessa että soittavat nimenomaan miniälle ja pyytävät häntä?? Vai kenties kuitenkin pojalleen?
Ei mutta se poikahan ei enää elä yksin ja ole "läheinen" vanhempiensa kanssa, vaan hänellä on OMA PERHE jolla on OMAT MENOT, joten ei se poika voi vaan ex tempore hyppiä yksiksensä tai päättää vaimonsakin puolesta asioita.
Mitä..? Tuossahan lukee että mies usein menee saunomaan ja nainen jää kotiin. Mies ei saisi tehdä mitään ilman vaimoaan??
Niin lukee. Koska se mies kutsutaan viime tipassa eikä vaimo siten tiedä etukäteen olevansa sen illan yksin.
Sen sijaan jos se kutsu esitettäisiin hyvien tapojen mukaisesti AJOISSA se vaimokin voisi suunnitella itselleen jotain tekemistä ja sopia jonkun itselleen läheisen ihmisen kanssa menosta.
HYVÄT TAVAT pitää olla avioliitossa ja sukulaistenkin kesken.
Jos mies hyväksyy tuollaisen kutsun, niin eikö syy löydy silloin miehestä, ei appivanhemmista? Eivät he ole vastuussa aikuisen ihmisen tekemisistä.
Syy on sekä appivanhemmissa että miehessä, joista kukaan ei tajua, että miehellä on nyt oma perhe ja oma koti ja että mies ei ole vanhempiensa jatke, vaan irrallinen ihminen jolla on oma elämä.
Eli vanhemmat eivät saa enää pyytää lastaan mökille kun hän on löytänyt puolison?
Ja lisää kusipäistä saivartelua.
Kyllä voivat kutsua, mutta heillä pitäisi olla KÄYTÖSTAVAT eli taju siitä, että ei sinne voi hälyttää viiden minuutin sisällä, kutsumatta puolisoa tai tajuamatta ylipäätään että se poikansa on yli 18.
KÄYTÖSTAVAT. Googleta.
Siis ihan tosissasi olet sitä mieltä että minulla ei ole käytöstapoja jos kauniina kesäiltana päätän laittaa saunan päälle ja mieleeni tulee että ”jaa.. siskoni asuu tässä aika lähellä, soitanpa hänelle että sauna on lämmin jos hän haluaa tulla myös saunomaan.” Tuo on sinusta HUONOA käytöstä?? Koska minun pitäisi ymmärtää että välttämättä hän ei pääse, niin on huonoa käytöstä edes kysyä tai ilmoittaa että laitoin saunan muuten päälle. Mitä :,D
Kysehän ei ollut siskosta, vaan vanhemmista.
Siitä että niiden vanhempien lisäksi myös se koko suku vyöryy samalla tavalla päälle.
Ja kyllä, kyllä on erittäin huonoa käytöstä kutsua joku viime tipassa ja kutsua pariskunnasta vain toinen.
Missä luki että vain mies on kutsuttu?? Nimenomaan aloituksessa luki että nainen ei van halua mennä :,D ei ole huonoa käytöstä kysyä haluaako joku tulla saunomaan kun sauna on lämmin, ei todellakaan. Suuttuminen kieltäytymisestä olisi. Sinä Olet hullu.
Viime tipassa kutsuminen on huonoa käytöstä. Sinun kannattaisi mennä nyt kirjastoon ja lainata joku hyvän käytöksen opas. Silloin voisit vähän paremmin eväin osallistua keskusteluun, kun hallitsisit edes alkeet.
Kyllä se nyt on huonoa käytöstä vain ja ainoastaan sinun päässäsi. Yritä hyväksyä tämä tosiasia.
Eri asia, jos kutstutaan vaikka häihin hääpäivän aamuna, ja hermostutaan kun kutsuttu ei pääse paikalle. Mutta läheisen ihmisen pyytäminen saunaan lyhyellä varoitusajalla on mukava tapa, ei huonoa käytöstä.
Normaalille ihmiselle puoliso ei ole omaisuutta, jonka menot täytyy muiden ihmisten ilmoittaa vaimolle/miehelle etukäteen. "Hei, saanko tämän viikon lauantaina soittaa Jormalle että ehtisikö se käymään vaikka meillä saunassa.". Ei.
/1
Suosittelen sitä hyvän käytöksen opasta. Palataan sitten asiaan.
Hyvä loppukaneetti, kun tajuaa itse puhuneensa ihan pehmoisia. :D
/1
Siinä vaiheessa kun tajuaa toisen vain jankkaavan loukkaavasti niin mitäpä siihen voi muuta neuvoa kuin että tää tietämätön hakee ensin alkeelliset tiedot, jolloin hän on paremmin varustautunut keskustelemaan itse aiheesta sen sijaan että solvaa muita.
En minä ole ketään solvannut, kuten tiedät. Ja haluaisin ehdottomasti tietää, missä etikettioppaassa sanotaan perheenjäsenen saunakutsun olevan huonoa käytöstä. :D Ole kiltti ja kerro teoksen nimi ja kirjoittaja.
/1
No lähdetään nyt ihan ekaksi siitä että se omassa kodissa asuva sisar ei ole perheenjäsen, vaan sukulainen. Kuten ne appivanhemmat on sukulaisia, ei perheenjäseniä.
Ap:n anoppi on hänen miehensä äiti. Ei sisar, vaan äiti. Perheenjäsen.
/1
Ap:n anoppi on sukulainen. Ei perheenjäsen. Tämä juuri on se ydin, joka pitää hahmottaa.
Että ne aikuiset lapset ei enää ole oman itsen jatkeita.
Tän ketjun perusteella täytyy sanoa, että vaikutat erittäin kivalta ja joustavalta ihmiseltä. Ihmisistä on varmasti ilo olla kanssasi tekemisissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta extempore rantasaunaan kutsuminen tai yhteiset matonpesutalkoot kuulostavat tosi kivoilta. Mutta VAIN siinä tapauksessa että menemistä ei automaattisesti oleteta eikä kieltäytymisestä loukkaannuta. Omatkin vanhempani tekevät tuota tyyliin "hei, laitettiin juuri iso kala uuniin, tuletko syömään kolmelta?" Siihen voin vastata ei, jos on jo muita suunnitelmia tai sitten kyllä. Kumpikin vastaus otetaan ihan yhtä hyvin vastaan eikä jäädä jankuttamaan. En nyt ymmärrä miksi läheisten kesken pitäisi sopia jotain kahvitteluja yms useita päiviä etukäteen, virallisemmat menot kuten juhlat ovat tietenkin eri asia. Kyllä minulla on ystäviäkin jotka saattavat keskellä päivää laittaa "mennäänkö töiden jälkeen kahville/elokuviin?", minusta on vain mukavaa että kysyvät, vaikka aina ei tulekaan mentyä.
No ne appivanhemmathan eivät ole sen vävyn tai miniän läheisiä.
Lukiko aloituksessa että soittavat nimenomaan miniälle ja pyytävät häntä?? Vai kenties kuitenkin pojalleen?
Ei mutta se poikahan ei enää elä yksin ja ole "läheinen" vanhempiensa kanssa, vaan hänellä on OMA PERHE jolla on OMAT MENOT, joten ei se poika voi vaan ex tempore hyppiä yksiksensä tai päättää vaimonsakin puolesta asioita.
Mitä..? Tuossahan lukee että mies usein menee saunomaan ja nainen jää kotiin. Mies ei saisi tehdä mitään ilman vaimoaan??
Niin lukee. Koska se mies kutsutaan viime tipassa eikä vaimo siten tiedä etukäteen olevansa sen illan yksin.
Sen sijaan jos se kutsu esitettäisiin hyvien tapojen mukaisesti AJOISSA se vaimokin voisi suunnitella itselleen jotain tekemistä ja sopia jonkun itselleen läheisen ihmisen kanssa menosta.
HYVÄT TAVAT pitää olla avioliitossa ja sukulaistenkin kesken.
Jos mies hyväksyy tuollaisen kutsun, niin eikö syy löydy silloin miehestä, ei appivanhemmista? Eivät he ole vastuussa aikuisen ihmisen tekemisistä.
Syy on sekä appivanhemmissa että miehessä, joista kukaan ei tajua, että miehellä on nyt oma perhe ja oma koti ja että mies ei ole vanhempiensa jatke, vaan irrallinen ihminen jolla on oma elämä.
Eli vanhemmat eivät saa enää pyytää lastaan mökille kun hän on löytänyt puolison?
Ja lisää kusipäistä saivartelua.
Kyllä voivat kutsua, mutta heillä pitäisi olla KÄYTÖSTAVAT eli taju siitä, että ei sinne voi hälyttää viiden minuutin sisällä, kutsumatta puolisoa tai tajuamatta ylipäätään että se poikansa on yli 18.
KÄYTÖSTAVAT. Googleta.
Siis ihan tosissasi olet sitä mieltä että minulla ei ole käytöstapoja jos kauniina kesäiltana päätän laittaa saunan päälle ja mieleeni tulee että ”jaa.. siskoni asuu tässä aika lähellä, soitanpa hänelle että sauna on lämmin jos hän haluaa tulla myös saunomaan.” Tuo on sinusta HUONOA käytöstä?? Koska minun pitäisi ymmärtää että välttämättä hän ei pääse, niin on huonoa käytöstä edes kysyä tai ilmoittaa että laitoin saunan muuten päälle. Mitä :,D
Kysehän ei ollut siskosta, vaan vanhemmista.
Siitä että niiden vanhempien lisäksi myös se koko suku vyöryy samalla tavalla päälle.
Ja kyllä, kyllä on erittäin huonoa käytöstä kutsua joku viime tipassa ja kutsua pariskunnasta vain toinen.
Missä luki että vain mies on kutsuttu?? Nimenomaan aloituksessa luki että nainen ei van halua mennä :,D ei ole huonoa käytöstä kysyä haluaako joku tulla saunomaan kun sauna on lämmin, ei todellakaan. Suuttuminen kieltäytymisestä olisi. Sinä Olet hullu.
Viime tipassa kutsuminen on huonoa käytöstä. Sinun kannattaisi mennä nyt kirjastoon ja lainata joku hyvän käytöksen opas. Silloin voisit vähän paremmin eväin osallistua keskusteluun, kun hallitsisit edes alkeet.
Kyllä se nyt on huonoa käytöstä vain ja ainoastaan sinun päässäsi. Yritä hyväksyä tämä tosiasia.
Eri asia, jos kutstutaan vaikka häihin hääpäivän aamuna, ja hermostutaan kun kutsuttu ei pääse paikalle. Mutta läheisen ihmisen pyytäminen saunaan lyhyellä varoitusajalla on mukava tapa, ei huonoa käytöstä.
Normaalille ihmiselle puoliso ei ole omaisuutta, jonka menot täytyy muiden ihmisten ilmoittaa vaimolle/miehelle etukäteen. "Hei, saanko tämän viikon lauantaina soittaa Jormalle että ehtisikö se käymään vaikka meillä saunassa.". Ei.
/1
Suosittelen sitä hyvän käytöksen opasta. Palataan sitten asiaan.
Hyvä loppukaneetti, kun tajuaa itse puhuneensa ihan pehmoisia. :D
/1
Siinä vaiheessa kun tajuaa toisen vain jankkaavan loukkaavasti niin mitäpä siihen voi muuta neuvoa kuin että tää tietämätön hakee ensin alkeelliset tiedot, jolloin hän on paremmin varustautunut keskustelemaan itse aiheesta sen sijaan että solvaa muita.
En minä ole ketään solvannut, kuten tiedät. Ja haluaisin ehdottomasti tietää, missä etikettioppaassa sanotaan perheenjäsenen saunakutsun olevan huonoa käytöstä. :D Ole kiltti ja kerro teoksen nimi ja kirjoittaja.
/1
No lähdetään nyt ihan ekaksi siitä että se omassa kodissa asuva sisar ei ole perheenjäsen, vaan sukulainen. Kuten ne appivanhemmat on sukulaisia, ei perheenjäseniä.
Ap:n anoppi on hänen miehensä äiti. Ei sisar, vaan äiti. Perheenjäsen.
/1
Ap:n anoppi on sukulainen. Ei perheenjäsen. Tämä juuri on se ydin, joka pitää hahmottaa.
Että ne aikuiset lapset ei enää ole oman itsen jatkeita.
Tän ketjun perusteella täytyy sanoa, että vaikutat erittäin kivalta ja joustavalta ihmiseltä. Ihmisistä on varmasti ilo olla kanssasi tekemisissä.
Olen. Minulla on järkeä ja käytöstavat. Silloin ei muilla ole ongelmia, kuten on tyhmien, tökeröiden ja rajattomien ihmisten kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän aloittajaa. Itse aion näin 5v yhdessäolon jälkeen erota, kun en saanutkaan sellaista miestä minkä luulin saaneeni. Miehelläni on ihanat vanhemmat, ja hän on heidän kanssaan sopivasti tekemisissä mutta ei liikaa, sen sijaan olen tässä vuosien saatossa huomannut että kaikki saavat pompottaa miestäni, eikä hän koskaan unohda tehdä niin kuin muut toivovat tai käskevät. Kaikki muut paitsi minä, ja me tulemme ensin. Tämän huomasin uuden vuoden päivänä, kun meidän oli tarkoitus mennä naimisiin, mutta mies ei ollut tätä muistanut, tai "muistanut". Eihän sitä varmaan muista tällaisia ei niin tärkeitä juttuja kun on niin kiire hypätä toisten pillien mukaan.
Sama täällä! Olen se, joka kirjoitti ulkomaalaisen puolisonsa suvusta. Jostain syystä mieheni on se, jonka oletetaan ratkovan kaikki ongelmat, vaikka hän asuu kauimpana. Hän hoitaa sukulaistensa virastoasioita Suomesta käsin, ja kotimaassaan ollessaan kaikki vuoden odottaneet remontit ja lisäksi sukulaisten juoksevat asiat: milloin kutsutaan kantamaan sohvaa, milloin käyttämään mummoa kaupassa. Miehellä on iso liuta suunnilleen samanikäisiä sisaruksia ja serkkuja, jotka nähdäkseni voisivat itse hoitaa remontit silloin, kun mies on Suomessa, ja joilta paikan päällä asuvina sujuisivat mainitut virastoasioinnit paremmin. Koskaan ei kysytä, onko meillä vaikka jotain yhteisiä suunnitelmia lomallamme vaan miehen oletetaan olevan jatkuvasti saatavilla.
Tässä on kyse nähdäkseni enemmän luonne- kuin kulttuurierosta, eli mies haluaa miellyttää sukuaan niin paljon, että ei ymmärrä, millaista haittaa siitä on suhteellemme. Arkinen esimerkki: Kun miehelle soitetaan, hän ei koskaan sano olevansa kiireinen, katkaise puhelua ja lupaa soittaa myöhemmin takaisin, vaan alkaa keskustella soittajan kanssa riippumatta siitä, onko soittajan asia tärkeä ja oliko hänellä ja minulla sillä hetkellä jotain kesken. Mies tekee tätä ruokapöydässä, saunassa, jopa seksin aikana! Minut on keskeytetty ja sivuutettu tällä tavalla niin usein, että en nykyään oikein jaksa edes aloittaa minkään pidemmän jutun kertomista.
Vautsi, olet täydellinen kynnysmatto. Kun seuraava vastaava kerta tulee jo tänä iltana niin jatka mitä sitten olitkaan tekemässä. Olit lähdossä kauppaan, ulos ovesta ja menoksi. Katsomassa leffaa, volyymit kaakkoon ja nautit. Käymässä syömään, menossa saunaan tms., jatka suunnitellun aikataulun mukaisesti. Olitte lähdössä leffaan/baariin mitä tahansa, lähdet omia aikojasi. Sua ei tulla huomioimaan koska itse sallit törkeän kohtelun.
En kattelis tollasta päivää kauempaa.
Vähän samanlaista meinasi olla meilläkin että miehen suku koitti seota meidän myymisiimme ja ostamisiimme varsinkin kun myimme ostamamme maatilan ja sen koneet.Varsinkin miehen veli oli ja on edelleen naama nutturassa asiasta vaikka se tapahtui jo 10 vuotta sitten.Olisi sitten ostanut itse jos oli niiden tarpeessa mutta olihan se varmaan mukavaa käydä koneita lainaamassa ilmaiseksi.
Kysehän on tuossa aloittajan tapauksessa enemmän miehestä itsestään kuin hänen vanhemmistaan.
Turha olla vihainen appivanhemmille, koska mies (jos on aikuinen) tekee itse valintansa ja päätöksensä. Kuten tässä mainittu onkin jo, ei parisuhdetta muodosteta sukulaisten kanssa, vaan sen kumppanin itsensä kanssa.
Jos tämä miehen sitoutuneisuus vanhempiinsa ei aloittajaa miellytä (ei näytä miellyttävän), siitä pitää puhua. Ja jos se puhuminen ei tuo mitään yhteistä ymmärrystä tilanteeseen, pitää tehdä johtopäätöksensä ja päästää tämä kala uimaan ja etsiä uutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla kanssa puolisona aikuinen mies, joka viettää joulut ja juhannukset äitin ja isin kanssa. Aluksi tämä oli söpöä, mutta voin kertoa että näistä ”suloissta” tavoista on tullut todella rasittava perinne. Mitään muuta ei voi jouluna/juhannuksena kuvitella, kuin vanhempiensa seura. Olenkin viettänyt lukuisia juhannuksia yksin tai ystvän seurassa, koska en halua tällaista, vuosittain jatkuvaa, traditiota itselleni. Toisinaan tapahtuvana olisi tilanne eri, mutta tämä on miltei pakonomaisuutta. Omia vanhempia minulla ei enää ole, mutten aiemmin itsekään ollut vanhemmissani näin kiinni, edes nuorempana.
treffit kirjoitti:
Ihana tuommoinen yhteinen matonpesupaiva! Meilla oli kanssa naapureitten kanssa, kun olin pieni. Sinne meni perheen naiset ja lapset, lapset auttelivat matonpesussa mutta lahinna me kai siella uitiin ja leikittiin. Jossain vaiheessa oli sitten evaiden vuoro, naiset taikoivat nyssykoistaan evasleipia ja kahvia, meille lapsille oli kaakaota.
Muistan etta nukutti aina hyvin matonpesupaivien iltoina. :)
Missäs miehet olivat, mikseivät pesseet mattoja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kysehän on tuossa aloittajan tapauksessa enemmän miehestä itsestään kuin hänen vanhemmistaan.
Turha olla vihainen appivanhemmille, koska mies (jos on aikuinen) tekee itse valintansa ja päätöksensä. Kuten tässä mainittu onkin jo, ei parisuhdetta muodosteta sukulaisten kanssa, vaan sen kumppanin itsensä kanssa.
Jos tämä miehen sitoutuneisuus vanhempiinsa ei aloittajaa miellytä (ei näytä miellyttävän), siitä pitää puhua. Ja jos se puhuminen ei tuo mitään yhteistä ymmärrystä tilanteeseen, pitää tehdä johtopäätöksensä ja päästää tämä kala uimaan ja etsiä uutta.
A. Kukas sen miehen on kasvattanut ja tuohon käytökseen yllyttää ja sen mahdollistaa?
B. Appivanhempien kuuluisi olla "vanhoja ja viisaita" ja ajatella lapsensa etua - eli tajuta, ettei noin kutsuta tai tungeta tai tyrkytetä tai ylitellä rajoja. Normaalisti vanhempi tajuaa paikkansa jo teinin kanssa.
Juokse ja lujaa! Tuo teidän kuvio kuulostaa kovin tutulta. Meillä kävi niin, että ex-avomiehen vanhemmat halusivat myös vaikuttaa kaikkiin valintoihin. Kun tämä exäni halusi armeijan jälkeen lähteä vuodeksi töihin Helsinkiin, hänet puhuttiin ympäri, että ei kannata ja kallista on asuminen, koko palkka menee siihen. Niinpä hän ei lähtenyt, enkä sitten minäkään. Olisin saanut siirrettyä opiskelupaikan Helsinkiin, mikä harmittaa nyt jälkikäteen.
Kun mentiin kihloihin, saatiin yllätyksenä lahjaksi kesämökki! Olivat ostaneet kesämökkinaapurinsa ikivanhan tönön meille. Aavistin jo, että tuskin saadaan olla ikinä siellä rauhassa, eikä saatukaan. Kun tuli perjantai ja saavuttiin kesämökin pihaan, sieltähän se ehtoisa anopintekele jo rynnisti kutsumaan syömään tai kahville tai mitä vaan.
Appivanhemmat olettivat, että tämä ex-kihlattuni haluaa kunnostaa sitä meidän lahjaksi saamaa mökkiä yhdessä heidän kanssa. Siellä ne sahasivat lautoja ja hakkasivat halkoja. Minä en touhuun osallistunut. Aamuisin monesti anoppi tuli koputtamaan ovelle ja pyytämään aamupalalle. Jos joskus sanoin, ettei vielä jaksa nousta, niin jo oli suu nurin päin ja kettuilivat koko loppupäivän, mikä nuorisoa niin on yöllä valvottanut, kun aamulla maataan puolille päivin. Sekin oli ällöttävää.
Minä olin 25, kun tein stopin sille mökkitouhulle. Se alkoi jostain sellaisesta mitättömästä, kun Ex-anopintekele oli istuttanut kukat meidän mökin pihalle ja menin sanomaan, että olisin ihan itse voinut istuttaa kukkia, jos olisin halunnut, mutta minusta luonnonkaunis piha on parempi. Hän loukkaantui siitä niin, että kävi kaivamassa ne rehut pois ja vei heidän mökille, jonne muuten tässä vaiheessa oli suora näköyhteys meidän pihalta, kun kihlattuni isä oli karsinut puut pois välistä. Tai no ei kaikkia puita, mutta muutama mänty siinä enää oli välissä. Minä aloin olla jo niin täynnä koko mökkiä, että se pantiin myyntiin.
Myöhemmin syksyllä meillä tuli exän kanssa riitaa lasten hankinnasta noin ylipäätään. Se kärjistyi siihen, että minä tahallani olin exäni mielestä riidoissa hänen vanhempiensa kanssa ja sen takia meillä ei tule olemaan ketään lapsenvahtia, jos lapsia hankitaan. Myönnettäköön, että oma äitini on alkoholisti, mutta lapsia hän on aina rakastanut, ja varmasti olisi halunnut olla avuksi. Exäni asenne häntä kohtaan oli minusta inhottava. Omat vanhempansa olivat aivan hirveitä.
Niin me erosimme, koska ei tullut sopua. Mökki jäi hänelle, ei tarvinnut myydä vieraalle, mikä olisi varmaan saanut hänen vanhempansa raiteiltaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juokse ja lujaa! Tuo teidän kuvio kuulostaa kovin tutulta. Meillä kävi niin, että ex-avomiehen vanhemmat halusivat myös vaikuttaa kaikkiin valintoihin. Kun tämä exäni halusi armeijan jälkeen lähteä vuodeksi töihin Helsinkiin, hänet puhuttiin ympäri, että ei kannata ja kallista on asuminen, koko palkka menee siihen. Niinpä hän ei lähtenyt, enkä sitten minäkään. Olisin saanut siirrettyä opiskelupaikan Helsinkiin, mikä harmittaa nyt jälkikäteen.
Kun mentiin kihloihin, saatiin yllätyksenä lahjaksi kesämökki! Olivat ostaneet kesämökkinaapurinsa ikivanhan tönön meille. Aavistin jo, että tuskin saadaan olla ikinä siellä rauhassa, eikä saatukaan. Kun tuli perjantai ja saavuttiin kesämökin pihaan, sieltähän se ehtoisa anopintekele jo rynnisti kutsumaan syömään tai kahville tai mitä vaan.
Appivanhemmat olettivat, että tämä ex-kihlattuni haluaa kunnostaa sitä meidän lahjaksi saamaa mökkiä yhdessä heidän kanssa. Siellä ne sahasivat lautoja ja hakkasivat halkoja. Minä en touhuun osallistunut. Aamuisin monesti anoppi tuli koputtamaan ovelle ja pyytämään aamupalalle. Jos joskus sanoin, ettei vielä jaksa nousta, niin jo oli suu nurin päin ja kettuilivat koko loppupäivän, mikä nuorisoa niin on yöllä valvottanut, kun aamulla maataan puolille päivin. Sekin oli ällöttävää.
Minä olin 25, kun tein stopin sille mökkitouhulle. Se alkoi jostain sellaisesta mitättömästä, kun Ex-anopintekele oli istuttanut kukat meidän mökin pihalle ja menin sanomaan, että olisin ihan itse voinut istuttaa kukkia, jos olisin halunnut, mutta minusta luonnonkaunis piha on parempi. Hän loukkaantui siitä niin, että kävi kaivamassa ne rehut pois ja vei heidän mökille, jonne muuten tässä vaiheessa oli suora näköyhteys meidän pihalta, kun kihlattuni isä oli karsinut puut pois välistä. Tai no ei kaikkia puita, mutta muutama mänty siinä enää oli välissä. Minä aloin olla jo niin täynnä koko mökkiä, että se pantiin myyntiin.
Myöhemmin syksyllä meillä tuli exän kanssa riitaa lasten hankinnasta noin ylipäätään. Se kärjistyi siihen, että minä tahallani olin exäni mielestä riidoissa hänen vanhempiensa kanssa ja sen takia meillä ei tule olemaan ketään lapsenvahtia, jos lapsia hankitaan. Myönnettäköön, että oma äitini on alkoholisti, mutta lapsia hän on aina rakastanut, ja varmasti olisi halunnut olla avuksi. Exäni asenne häntä kohtaan oli minusta inhottava. Omat vanhempansa olivat aivan hirveitä.
Niin me erosimme, koska ei tullut sopua. Mökki jäi hänelle, ei tarvinnut myydä vieraalle, mikä olisi varmaan saanut hänen vanhempansa raiteiltaan.
Minun anoppini kyttäsi jopa sen että oliko meillä makuuhuoneessa valo päällä vai ei. Hirveä saarna kun yhtenä yönä en saanut unta ja luin. Sähkö on kallista ja lukeminen turhaa jne!
Saunaan ei saanut mennä kahden ja koko ajan kytättiin että varmasti noustaan viideltä ja tehdään "hyödyllistä".
Sitten ihmeteltiin kun ei käyty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta extempore rantasaunaan kutsuminen tai yhteiset matonpesutalkoot kuulostavat tosi kivoilta. Mutta VAIN siinä tapauksessa että menemistä ei automaattisesti oleteta eikä kieltäytymisestä loukkaannuta. Omatkin vanhempani tekevät tuota tyyliin "hei, laitettiin juuri iso kala uuniin, tuletko syömään kolmelta?" Siihen voin vastata ei, jos on jo muita suunnitelmia tai sitten kyllä. Kumpikin vastaus otetaan ihan yhtä hyvin vastaan eikä jäädä jankuttamaan. En nyt ymmärrä miksi läheisten kesken pitäisi sopia jotain kahvitteluja yms useita päiviä etukäteen, virallisemmat menot kuten juhlat ovat tietenkin eri asia. Kyllä minulla on ystäviäkin jotka saattavat keskellä päivää laittaa "mennäänkö töiden jälkeen kahville/elokuviin?", minusta on vain mukavaa että kysyvät, vaikka aina ei tulekaan mentyä.
No ne appivanhemmathan eivät ole sen vävyn tai miniän läheisiä.
Lukiko aloituksessa että soittavat nimenomaan miniälle ja pyytävät häntä?? Vai kenties kuitenkin pojalleen?
Ei mutta se poikahan ei enää elä yksin ja ole "läheinen" vanhempiensa kanssa, vaan hänellä on OMA PERHE jolla on OMAT MENOT, joten ei se poika voi vaan ex tempore hyppiä yksiksensä tai päättää vaimonsakin puolesta asioita.
Mitä..? Tuossahan lukee että mies usein menee saunomaan ja nainen jää kotiin. Mies ei saisi tehdä mitään ilman vaimoaan??
Niin lukee. Koska se mies kutsutaan viime tipassa eikä vaimo siten tiedä etukäteen olevansa sen illan yksin.
Sen sijaan jos se kutsu esitettäisiin hyvien tapojen mukaisesti AJOISSA se vaimokin voisi suunnitella itselleen jotain tekemistä ja sopia jonkun itselleen läheisen ihmisen kanssa menosta.
HYVÄT TAVAT pitää olla avioliitossa ja sukulaistenkin kesken.
Jos mies hyväksyy tuollaisen kutsun, niin eikö syy löydy silloin miehestä, ei appivanhemmista? Eivät he ole vastuussa aikuisen ihmisen tekemisistä.
Syy on sekä appivanhemmissa että miehessä, joista kukaan ei tajua, että miehellä on nyt oma perhe ja oma koti ja että mies ei ole vanhempiensa jatke, vaan irrallinen ihminen jolla on oma elämä.
Eli vanhemmat eivät saa enää pyytää lastaan mökille kun hän on löytänyt puolison?
Ja lisää kusipäistä saivartelua.
Kyllä voivat kutsua, mutta heillä pitäisi olla KÄYTÖSTAVAT eli taju siitä, että ei sinne voi hälyttää viiden minuutin sisällä, kutsumatta puolisoa tai tajuamatta ylipäätään että se poikansa on yli 18.
KÄYTÖSTAVAT. Googleta.
Siis ihan tosissasi olet sitä mieltä että minulla ei ole käytöstapoja jos kauniina kesäiltana päätän laittaa saunan päälle ja mieleeni tulee että ”jaa.. siskoni asuu tässä aika lähellä, soitanpa hänelle että sauna on lämmin jos hän haluaa tulla myös saunomaan.” Tuo on sinusta HUONOA käytöstä?? Koska minun pitäisi ymmärtää että välttämättä hän ei pääse, niin on huonoa käytöstä edes kysyä tai ilmoittaa että laitoin saunan muuten päälle. Mitä :,D
Kysehän ei ollut siskosta, vaan vanhemmista.
Siitä että niiden vanhempien lisäksi myös se koko suku vyöryy samalla tavalla päälle.
Ja kyllä, kyllä on erittäin huonoa käytöstä kutsua joku viime tipassa ja kutsua pariskunnasta vain toinen.
Missä luki että vain mies on kutsuttu?? Nimenomaan aloituksessa luki että nainen ei van halua mennä :,D ei ole huonoa käytöstä kysyä haluaako joku tulla saunomaan kun sauna on lämmin, ei todellakaan. Suuttuminen kieltäytymisestä olisi. Sinä Olet hullu.
Viime tipassa kutsuminen on huonoa käytöstä. Sinun kannattaisi mennä nyt kirjastoon ja lainata joku hyvän käytöksen opas. Silloin voisit vähän paremmin eväin osallistua keskusteluun, kun hallitsisit edes alkeet.
Kyllä se nyt on huonoa käytöstä vain ja ainoastaan sinun päässäsi. Yritä hyväksyä tämä tosiasia.
Eri asia, jos kutstutaan vaikka häihin hääpäivän aamuna, ja hermostutaan kun kutsuttu ei pääse paikalle. Mutta läheisen ihmisen pyytäminen saunaan lyhyellä varoitusajalla on mukava tapa, ei huonoa käytöstä.
Normaalille ihmiselle puoliso ei ole omaisuutta, jonka menot täytyy muiden ihmisten ilmoittaa vaimolle/miehelle etukäteen. "Hei, saanko tämän viikon lauantaina soittaa Jormalle että ehtisikö se käymään vaikka meillä saunassa.". Ei.
/1
Suosittelen sitä hyvän käytöksen opasta. Palataan sitten asiaan.
Hyvä loppukaneetti, kun tajuaa itse puhuneensa ihan pehmoisia. :D
/1
Siinä vaiheessa kun tajuaa toisen vain jankkaavan loukkaavasti niin mitäpä siihen voi muuta neuvoa kuin että tää tietämätön hakee ensin alkeelliset tiedot, jolloin hän on paremmin varustautunut keskustelemaan itse aiheesta sen sijaan että solvaa muita.
En minä ole ketään solvannut, kuten tiedät. Ja haluaisin ehdottomasti tietää, missä etikettioppaassa sanotaan perheenjäsenen saunakutsun olevan huonoa käytöstä. :D Ole kiltti ja kerro teoksen nimi ja kirjoittaja.
/1
No lähdetään nyt ihan ekaksi siitä että se omassa kodissa asuva sisar ei ole perheenjäsen, vaan sukulainen. Kuten ne appivanhemmat on sukulaisia, ei perheenjäseniä.
Ap:n anoppi on hänen miehensä äiti. Ei sisar, vaan äiti. Perheenjäsen.
/1
Ap:n anoppi on sukulainen. Ei perheenjäsen. Tämä juuri on se ydin, joka pitää hahmottaa.
Että ne aikuiset lapset ei enää ole oman itsen jatkeita.
Ap:n anoppi on miehen äiti. Edelleen. Se ei muutu vaikka uutta vaimoketta kuinka ahdistaisi. Mistään oman itsen jatkeista en tiedä mitään, enkä haluakaan tietää.
Ei mulla ainakaan välit omiin vanhempiin katkennut tai edes viilenneet kun aloin seurustella mieheni kanssa. Eikä hänen välinsä omiin vanhempiinsa. Perhettä ollaan edelleen, ja saunakutsu ei tarkoita mitään sairaita oman itsen jatke-kuvioita.
/1
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sinusta on siis väärin, että miehesi suku päsmäröi miehesi elämää, mutta sinusta olisi oikein, että sinä päsmäröisit miehesi elämää? missä välissä unohtui miehen oma tahto vapaa-aikansa viettämiseen ja elämästään nauttimiseen?
eikö olisi parempi,että antaisi miehesi itsensä valita mitä hän tekee ja missä? pidät vain huolta, että kerrot sitä ennen miehellesi mitä sinä toivoisit häneltä esimerkiksi yhteisen vapaa-aikanne suhteen ja minkä verran kahdenkeskistä aikaa tahtoisit miehesi kanssa viettää, jotta miehesi voisi itse sitten sumplia tasavertaisen ajankäytön kaikkiin haluamiinsa suuntiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysehän on tuossa aloittajan tapauksessa enemmän miehestä itsestään kuin hänen vanhemmistaan.
Turha olla vihainen appivanhemmille, koska mies (jos on aikuinen) tekee itse valintansa ja päätöksensä. Kuten tässä mainittu onkin jo, ei parisuhdetta muodosteta sukulaisten kanssa, vaan sen kumppanin itsensä kanssa.
Jos tämä miehen sitoutuneisuus vanhempiinsa ei aloittajaa miellytä (ei näytä miellyttävän), siitä pitää puhua. Ja jos se puhuminen ei tuo mitään yhteistä ymmärrystä tilanteeseen, pitää tehdä johtopäätöksensä ja päästää tämä kala uimaan ja etsiä uutta.
A. Kukas sen miehen on kasvattanut ja tuohon käytökseen yllyttää ja sen mahdollistaa?
B. Appivanhempien kuuluisi olla "vanhoja ja viisaita" ja ajatella lapsensa etua - eli tajuta, ettei noin kutsuta tai tungeta tai tyrkytetä tai ylitellä rajoja. Normaalisti vanhempi tajuaa paikkansa jo teinin kanssa.
A. Kukas sen miehen on sitten valinnut huusholliinsa asumaan ja omaksi kumppanikseen.
B. Meidän kaikkien kuuluisi olla sitä ja tätä. Ihmisiä ollaan kumminkin kaikki, eikä täydellistä ole vielä löytynyt. Normaalisti aikuinen rupeaa tajuamaan paikkansa aikuisena parisuhdekumppanina vaikka taustaperhe olisi mitä. Jos se ei ole onnistunut uutta kumppania miellyttävällä tavalla, niin voi voi.
Jos otat tyypin, otat koko paketin, mitä hän on. Jos hän ei pysty kasvamaan siihen suuntaan mihin sinä haluat, niin se on niin. Ainoastaan itseäsi voit muuttaa, et toista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän aloittajaa. Itse aion näin 5v yhdessäolon jälkeen erota, kun en saanutkaan sellaista miestä minkä luulin saaneeni. Miehelläni on ihanat vanhemmat, ja hän on heidän kanssaan sopivasti tekemisissä mutta ei liikaa, sen sijaan olen tässä vuosien saatossa huomannut että kaikki saavat pompottaa miestäni, eikä hän koskaan unohda tehdä niin kuin muut toivovat tai käskevät. Kaikki muut paitsi minä, ja me tulemme ensin. Tämän huomasin uuden vuoden päivänä, kun meidän oli tarkoitus mennä naimisiin, mutta mies ei ollut tätä muistanut, tai "muistanut". Eihän sitä varmaan muista tällaisia ei niin tärkeitä juttuja kun on niin kiire hypätä toisten pillien mukaan.
Sama täällä! Olen se, joka kirjoitti ulkomaalaisen puolisonsa suvusta. Jostain syystä mieheni on se, jonka oletetaan ratkovan kaikki ongelmat, vaikka hän asuu kauimpana. Hän hoitaa sukulaistensa virastoasioita Suomesta käsin, ja kotimaassaan ollessaan kaikki vuoden odottaneet remontit ja lisäksi sukulaisten juoksevat asiat: milloin kutsutaan kantamaan sohvaa, milloin käyttämään mummoa kaupassa. Miehellä on iso liuta suunnilleen samanikäisiä sisaruksia ja serkkuja, jotka nähdäkseni voisivat itse hoitaa remontit silloin, kun mies on Suomessa, ja joilta paikan päällä asuvina sujuisivat mainitut virastoasioinnit paremmin. Koskaan ei kysytä, onko meillä vaikka jotain yhteisiä suunnitelmia lomallamme vaan miehen oletetaan olevan jatkuvasti saatavilla.
Tässä on kyse nähdäkseni enemmän luonne- kuin kulttuurierosta, eli mies haluaa miellyttää sukuaan niin paljon, että ei ymmärrä, millaista haittaa siitä on suhteellemme. Arkinen esimerkki: Kun miehelle soitetaan, hän ei koskaan sano olevansa kiireinen, katkaise puhelua ja lupaa soittaa myöhemmin takaisin, vaan alkaa keskustella soittajan kanssa riippumatta siitä, onko soittajan asia tärkeä ja oliko hänellä ja minulla sillä hetkellä jotain kesken. Mies tekee tätä ruokapöydässä, saunassa, jopa seksin aikana! Minut on keskeytetty ja sivuutettu tällä tavalla niin usein, että en nykyään oikein jaksa edes aloittaa minkään pidemmän jutun kertomista.
Vautsi, olet täydellinen kynnysmatto. Kun seuraava vastaava kerta tulee jo tänä iltana niin jatka mitä sitten olitkaan tekemässä. Olit lähdossä kauppaan, ulos ovesta ja menoksi. Katsomassa leffaa, volyymit kaakkoon ja nautit. Käymässä syömään, menossa saunaan tms., jatka suunnitellun aikataulun mukaisesti. Olitte lähdössä leffaan/baariin mitä tahansa, lähdet omia aikojasi. Sua ei tulla huomioimaan koska itse sallit törkeän kohtelun.
En kattelis tollasta päivää kauempaa.
Missä kohtaa sanoin, että minä keskeyttäisin omat puuhani miehen puhelun vuoksi? Totta kai jatkan esimerkiksi saunomista tai elokuvan katsomista, vaikka mies lähtisikin hoitamaan puhelua.
Minusta kuulostaa ihan kivalta, mutta ehkä jos oma suku tekisi noin, vieraassa suvussa en itsekään osaisi olla rennosti. Mutta mitä se haittaa jos mies välillä saunoo ja puuhailee niiden kanssa?
Selittäkää mulle oikeasti mikä tuommosessa kutsussa on tökeröä? Soittaa mun kaveritki monesti mulle, että tuunko extempore saunomaan. Ap laittoi, että mies haluaa mennä eikä niin, että kutsusta ei voi kieltäytyä. Selittäkää mistä kutsun esittäjä voi tietää, että ei voi kutsua? Millon tiedän voinko kysyä jotakin ihmistä johonkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta extempore rantasaunaan kutsuminen tai yhteiset matonpesutalkoot kuulostavat tosi kivoilta. Mutta VAIN siinä tapauksessa että menemistä ei automaattisesti oleteta eikä kieltäytymisestä loukkaannuta. Omatkin vanhempani tekevät tuota tyyliin "hei, laitettiin juuri iso kala uuniin, tuletko syömään kolmelta?" Siihen voin vastata ei, jos on jo muita suunnitelmia tai sitten kyllä. Kumpikin vastaus otetaan ihan yhtä hyvin vastaan eikä jäädä jankuttamaan. En nyt ymmärrä miksi läheisten kesken pitäisi sopia jotain kahvitteluja yms useita päiviä etukäteen, virallisemmat menot kuten juhlat ovat tietenkin eri asia. Kyllä minulla on ystäviäkin jotka saattavat keskellä päivää laittaa "mennäänkö töiden jälkeen kahville/elokuviin?", minusta on vain mukavaa että kysyvät, vaikka aina ei tulekaan mentyä.
No ne appivanhemmathan eivät ole sen vävyn tai miniän läheisiä.
Lukiko aloituksessa että soittavat nimenomaan miniälle ja pyytävät häntä?? Vai kenties kuitenkin pojalleen?
Ei mutta se poikahan ei enää elä yksin ja ole "läheinen" vanhempiensa kanssa, vaan hänellä on OMA PERHE jolla on OMAT MENOT, joten ei se poika voi vaan ex tempore hyppiä yksiksensä tai päättää vaimonsakin puolesta asioita.
Mitä..? Tuossahan lukee että mies usein menee saunomaan ja nainen jää kotiin. Mies ei saisi tehdä mitään ilman vaimoaan??
Niin lukee. Koska se mies kutsutaan viime tipassa eikä vaimo siten tiedä etukäteen olevansa sen illan yksin.
Sen sijaan jos se kutsu esitettäisiin hyvien tapojen mukaisesti AJOISSA se vaimokin voisi suunnitella itselleen jotain tekemistä ja sopia jonkun itselleen läheisen ihmisen kanssa menosta.
HYVÄT TAVAT pitää olla avioliitossa ja sukulaistenkin kesken.
Jos mies hyväksyy tuollaisen kutsun, niin eikö syy löydy silloin miehestä, ei appivanhemmista? Eivät he ole vastuussa aikuisen ihmisen tekemisistä.
Syy on sekä appivanhemmissa että miehessä, joista kukaan ei tajua, että miehellä on nyt oma perhe ja oma koti ja että mies ei ole vanhempiensa jatke, vaan irrallinen ihminen jolla on oma elämä.
Eli vanhemmat eivät saa enää pyytää lastaan mökille kun hän on löytänyt puolison?
Ja lisää kusipäistä saivartelua.
Kyllä voivat kutsua, mutta heillä pitäisi olla KÄYTÖSTAVAT eli taju siitä, että ei sinne voi hälyttää viiden minuutin sisällä, kutsumatta puolisoa tai tajuamatta ylipäätään että se poikansa on yli 18.
KÄYTÖSTAVAT. Googleta.
Siis ihan tosissasi olet sitä mieltä että minulla ei ole käytöstapoja jos kauniina kesäiltana päätän laittaa saunan päälle ja mieleeni tulee että ”jaa.. siskoni asuu tässä aika lähellä, soitanpa hänelle että sauna on lämmin jos hän haluaa tulla myös saunomaan.” Tuo on sinusta HUONOA käytöstä?? Koska minun pitäisi ymmärtää että välttämättä hän ei pääse, niin on huonoa käytöstä edes kysyä tai ilmoittaa että laitoin saunan muuten päälle. Mitä :,D
Mulla on just semmoinen liian kietoutunut perhe ja voin sanoa että noissa "tulkaa tänne"-jutuissa onkin kyse siitä, että jokin asia on päätetty puolestasi. Kutsujaa ei kiinnosta saunotko yleensä ja vaikka olisit sanonut ettet sauno, painostetaan että "mutta kun teitä VARTEN lämmitettiin".
Esimerkki (meidän perheestä):
-Maistatko tätä rahkaa? Erikoinen maku, löysin tarjouksesta.
-En.
-Maistappa nyt.
-EN maista.
-Maista.
-Ei ole nälkä. Olen aivan täynnä.
-No miks piti mennä syömään? Vähän maistat.
-En halua maistaa!!
-Tosi hyvää.
-Ei kiinnosta.
-Sua ei kiinnosta mikään.
-No ei kiinnostakaan.
-Sinua varten ostin.
-Kuka käski ostaa? Siinä on sitäpaitsi varmaan laktoosia, eikö?
-En minä tiedä.
-Noniin sitten en ota!
-Ei kai se nyt haittaa jos vähän.
-Ei.
-On se kumma.
:D Tätä vääntöä käydäänkin sitten kaikesta. Aika moni asia perustellaan, mutta kun me ollaan jo täällä/sua varten/se ja sekin tulee jne.
Esim. Mulle ostetaan jotain mistä en pidä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta extempore rantasaunaan kutsuminen tai yhteiset matonpesutalkoot kuulostavat tosi kivoilta. Mutta VAIN siinä tapauksessa että menemistä ei automaattisesti oleteta eikä kieltäytymisestä loukkaannuta. Omatkin vanhempani tekevät tuota tyyliin "hei, laitettiin juuri iso kala uuniin, tuletko syömään kolmelta?" Siihen voin vastata ei, jos on jo muita suunnitelmia tai sitten kyllä. Kumpikin vastaus otetaan ihan yhtä hyvin vastaan eikä jäädä jankuttamaan. En nyt ymmärrä miksi läheisten kesken pitäisi sopia jotain kahvitteluja yms useita päiviä etukäteen, virallisemmat menot kuten juhlat ovat tietenkin eri asia. Kyllä minulla on ystäviäkin jotka saattavat keskellä päivää laittaa "mennäänkö töiden jälkeen kahville/elokuviin?", minusta on vain mukavaa että kysyvät, vaikka aina ei tulekaan mentyä.
No ne appivanhemmathan eivät ole sen vävyn tai miniän läheisiä.
Lukiko aloituksessa että soittavat nimenomaan miniälle ja pyytävät häntä?? Vai kenties kuitenkin pojalleen?
Ei mutta se poikahan ei enää elä yksin ja ole "läheinen" vanhempiensa kanssa, vaan hänellä on OMA PERHE jolla on OMAT MENOT, joten ei se poika voi vaan ex tempore hyppiä yksiksensä tai päättää vaimonsakin puolesta asioita.
Mitä..? Tuossahan lukee että mies usein menee saunomaan ja nainen jää kotiin. Mies ei saisi tehdä mitään ilman vaimoaan??
Niin lukee. Koska se mies kutsutaan viime tipassa eikä vaimo siten tiedä etukäteen olevansa sen illan yksin.
Sen sijaan jos se kutsu esitettäisiin hyvien tapojen mukaisesti AJOISSA se vaimokin voisi suunnitella itselleen jotain tekemistä ja sopia jonkun itselleen läheisen ihmisen kanssa menosta.
HYVÄT TAVAT pitää olla avioliitossa ja sukulaistenkin kesken.
Jos mies hyväksyy tuollaisen kutsun, niin eikö syy löydy silloin miehestä, ei appivanhemmista? Eivät he ole vastuussa aikuisen ihmisen tekemisistä.
Syy on sekä appivanhemmissa että miehessä, joista kukaan ei tajua, että miehellä on nyt oma perhe ja oma koti ja että mies ei ole vanhempiensa jatke, vaan irrallinen ihminen jolla on oma elämä.
Eli vanhemmat eivät saa enää pyytää lastaan mökille kun hän on löytänyt puolison?
Ja lisää kusipäistä saivartelua.
Kyllä voivat kutsua, mutta heillä pitäisi olla KÄYTÖSTAVAT eli taju siitä, että ei sinne voi hälyttää viiden minuutin sisällä, kutsumatta puolisoa tai tajuamatta ylipäätään että se poikansa on yli 18.
KÄYTÖSTAVAT. Googleta.
Siis ihan tosissasi olet sitä mieltä että minulla ei ole käytöstapoja jos kauniina kesäiltana päätän laittaa saunan päälle ja mieleeni tulee että ”jaa.. siskoni asuu tässä aika lähellä, soitanpa hänelle että sauna on lämmin jos hän haluaa tulla myös saunomaan.” Tuo on sinusta HUONOA käytöstä?? Koska minun pitäisi ymmärtää että välttämättä hän ei pääse, niin on huonoa käytöstä edes kysyä tai ilmoittaa että laitoin saunan muuten päälle. Mitä :,D
Kysehän ei ollut siskosta, vaan vanhemmista.
Siitä että niiden vanhempien lisäksi myös se koko suku vyöryy samalla tavalla päälle.
Ja kyllä, kyllä on erittäin huonoa käytöstä kutsua joku viime tipassa ja kutsua pariskunnasta vain toinen.
Missä luki että vain mies on kutsuttu?? Nimenomaan aloituksessa luki että nainen ei van halua mennä :,D ei ole huonoa käytöstä kysyä haluaako joku tulla saunomaan kun sauna on lämmin, ei todellakaan. Suuttuminen kieltäytymisestä olisi. Sinä Olet hullu.
Viime tipassa kutsuminen on huonoa käytöstä. Sinun kannattaisi mennä nyt kirjastoon ja lainata joku hyvän käytöksen opas. Silloin voisit vähän paremmin eväin osallistua keskusteluun, kun hallitsisit edes alkeet.
Kyllä se nyt on huonoa käytöstä vain ja ainoastaan sinun päässäsi. Yritä hyväksyä tämä tosiasia.
Eri asia, jos kutstutaan vaikka häihin hääpäivän aamuna, ja hermostutaan kun kutsuttu ei pääse paikalle. Mutta läheisen ihmisen pyytäminen saunaan lyhyellä varoitusajalla on mukava tapa, ei huonoa käytöstä.
Normaalille ihmiselle puoliso ei ole omaisuutta, jonka menot täytyy muiden ihmisten ilmoittaa vaimolle/miehelle etukäteen. "Hei, saanko tämän viikon lauantaina soittaa Jormalle että ehtisikö se käymään vaikka meillä saunassa.". Ei.
/1
Suosittelen sitä hyvän käytöksen opasta. Palataan sitten asiaan.
Hyvä loppukaneetti, kun tajuaa itse puhuneensa ihan pehmoisia. :D
/1
Siinä vaiheessa kun tajuaa toisen vain jankkaavan loukkaavasti niin mitäpä siihen voi muuta neuvoa kuin että tää tietämätön hakee ensin alkeelliset tiedot, jolloin hän on paremmin varustautunut keskustelemaan itse aiheesta sen sijaan että solvaa muita.
En minä ole ketään solvannut, kuten tiedät. Ja haluaisin ehdottomasti tietää, missä etikettioppaassa sanotaan perheenjäsenen saunakutsun olevan huonoa käytöstä. :D Ole kiltti ja kerro teoksen nimi ja kirjoittaja.
/1
No lähdetään nyt ihan ekaksi siitä että se omassa kodissa asuva sisar ei ole perheenjäsen, vaan sukulainen. Kuten ne appivanhemmat on sukulaisia, ei perheenjäseniä.
Ap:n anoppi on hänen miehensä äiti. Ei sisar, vaan äiti. Perheenjäsen.
/1
Ap:n anoppi on sukulainen. Ei perheenjäsen. Tämä juuri on se ydin, joka pitää hahmottaa.
Että ne aikuiset lapset ei enää ole oman itsen jatkeita.
Ap:n anoppi on miehen äiti. Edelleen. Se ei muutu vaikka uutta vaimoketta kuinka ahdistaisi. Mistään oman itsen jatkeista en tiedä mitään, enkä haluakaan tietää.
Ei mulla ainakaan välit omiin vanhempiin katkennut tai edes viilenneet kun aloin seurustella mieheni kanssa. Eikä hänen välinsä omiin vanhempiinsa. Perhettä ollaan edelleen, ja saunakutsu ei tarkoita mitään sairaita oman itsen jatke-kuvioita.
/1
On mutta hän ei ole poikansa perheen jäsen, vaan sukulainen. Ja sukulaisten kanssa pitää osata käyttäytyä, normaalien sivistyneiden käytöstapojen mukaisesti. Käsittää rajat, olla kohtelias ja tajuta paikkansa.
Olisi mielenkiintoista nähdä kyllä joku kysely siitä, kuinka moni nainen on kiinteästi yhteydessä omaan äitiinsä ja isäänsä versus kuinka moni mies omaan äitiinsä ja isäänsä. Mutu-tuntumani on, että naiset eivät edes tajua, kuinka paljon heidän äitinsä ja isänsä, siskonsa ja joskus kaverinsakin vaikuttavat hänen perheensä elämään, ja kuinka se vain on hyväksyttyä; sen sijaan miehen taustaperheen vaikuttaminen ja läsnäolo on ihan saatanasta, väärin ja epäreilua.
Alue: Aihe vapaa
Ap:n anoppi on sukulainen. Ei perheenjäsen. Tämä juuri on se ydin, joka pitää hahmottaa.
Että ne aikuiset lapset ei enää ole oman itsen jatkeita.