"Teidän miltä susta tuntuu" ja paskat!!!
Miksi ihmisten täytyy hokea tuota typerää fraasia? Mua on juuri koskettanut tähän astisen elämäni pahin menetys ja kun haluan jollekin kaverille jutella niin aina saan vaan kuulla ton saman hokeman. Ei kukaan voi tietää miten pahalta MUSTA nyt tuntuu. Kukaan ei voi tietää miten paljon olen itkenyt menetystäni. Mieli on ihan musta ja usko tulevaisuuteen suunnilleen nolla.
Kommentit (9)
tiedä onko tää sen parempi, mutta itse sanon ennenmmin, että voin vaan kuvitella, miltä tuntuu.
ystävillisei käynyt sama menetys?
Jos on, voivat he ehkä aavistaa miltä sinusta tuntuu, tosin jotkut ottavat asiat kevyemmin kuin toiset, selviytyvät helpommin ja itkevät vähemmän, että sinällään,
jos vaikka sinun äitisi on kuollut ja ystäväsikin äiti on kuollut aiemmin, ei hän välttämättä ymäärää tuskaasi jos eivät olleet esim läheisiä tms kuten sinä ja äitisi.
Ihmisten yleensä vaikea kommentoida mitään, tai eihän niiden tarttiskaan kun kuunnella, mutta tulee semmonen vaistomainen reaktio että pitäis sanoa jotain, ja siksi tuo helposti voi lipsahtaa monen suusta että "tiedän tunteen" tms.
Mitä menetystä olet kokenut?
Menetin rakkaudella odotetun vauvamme. Rv oli 5+4. En jaksa uskoa, että meille suotaisiin elävä vauva. Olimme niin onnellisia ja yhtäkkiä hänet temmattiin pois. :( Olo on niin tyhjä. Itken vaan....
Ap
Se oli teidän vauva jota olitte varmasti toivoneet jo pitkään. Ehkä kaikki eivät ymmärrä sitä, miten pitkäkin odotuksen odotus voi olla takana.
Mutta älä menetä vielä toivoa....
4
Menetin rakkaudella odotetun vauvamme. Rv oli 5+4. En jaksa uskoa, että meille suotaisiin elävä vauva. Olimme niin onnellisia ja yhtäkkiä hänet temmattiin pois. :( Olo on niin tyhjä. Itken vaan....
Ap
Ensinnäkin voimia suureen suruunne. Se todellakin on ylitsepääsemätön, mutta kyllä olo helpottaa. Koskaan tosin ei unohdu kokonaan.
Sitten oma kokemukseni:
Odotimme kuusi vuotta pientä kääröä taloon. Joka sisälti kolme koeputkihedelmöitystä. Ei alkavaa raskautta (an laske näitä edes keskenmenoksi). Sen jälkeen kolme luomu keskenmenoa.
Ja nyt meillä tuhisee pieni luomu tyttövauva :)
Sehän on kaikkein riemukkainta tuollaisessa tilanteessa. Verrata lemmikkiä ikiomaan lapseen...
Parasta apua olis vain kuunnella ja ehkä auttaa käytännön asioissa.