Suomen ainoa toiminnallisten häiriöiden poliklinikka tutkii potilaita, joiden oireisiin ei löydy lääketieteellistä syytä – lääkärien oudot suositukset herättävät kritiikkiä

Todella kummallista miten monilla ihmisillä on taipumis tuomita toisten oireet kuvitelluiksi tai keksityiksi jos niihin ei lääkäri löydä syytä. 

Ystävällänikin oli vuosia "toiminnallisia oireita" ja niitä "hoidettiin" masennuslääkkeillä, kunnes eräs lääkäri sitten keksi tehdä testit joilla diagnosoitiin ms-tauti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan niitä Kela-lääkäreitäkin. Tosin kukaan ei tiedä, keitä he ovat, koska ovat salaisuuksia.

Monista tavallista korkeampiarvoisista lääkäreistähän löytyy harvoin yhtään mitään tietoja internetistä. Ei kasvokuvia, sosiaalisia medioita, puhelin- tai osoitetietoja, mitään. Jos facebook on, yksityisyysasetukset

vedetty tappiin ja profiilikuvana joku luontomaisema tai kuva Sveitsin alpeista. Osaavat hyvin suojella itseään, tietävät että parempi pitää matalaa profiilia.

Tiedän etenkin psykiatreja joista ei löydy mitään tietoa. Facebookissa yksityisyysasetukset tapissa, tekaistu nimi ja ei kasvokuvaa. Googlellakaan ei löydy yhtään mitään. Ihan ymmärrettävistä syistä.

Vierailija kirjoitti:

Tuon klinikan ohjeistuksissa lukee, että n. 80% toiminnallista häiriötä sairastavista on naisia, näistä suurin osa alle 35-vuotiaita ja heistä isolla osalla taustalla seksuaalinen hyväksikäyttö tai muu trauma sekä mahdollinen persoonallisuushäiriö. Että ei kannata liikaa sitä kipeetä alavatsaa tai yliliikkuvia niveliä nuoren naisen lääkärissä valitella...

Oon seksuaalirikoksen uhri ja kärsin vakavista kivuista, ja se että kivut aikoinaan laitettiin rikoksen uhriksi joutumisen piikkiin oli jopa kamalampaa kuin se itse rikos. Tavallaan rangaistaan raiskatuksi tulemisesta. Toki kipujen taustalta sitten löytyi endometrioosi, eikä kukaan voi sössöttää enää mistään toiminnallisesta häiriöstä, mutta ei kyllä pyydetty anteeksikaan. Kyllä julkisessa keskustelussa jaksetaan kauhistella ja tuomita, mutta käytännössä seksuaalirikoksen uhria ei haluta mitenkään tukea ja auttaa, päinvastoin kiusataan vain enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Siis tässähän on kyse henkilöistä, joilla on ”oireita”, joilla ei löydy syytä. Eli hoidetaan mielikuvitusoireita mielikuvitushoidolla.

Se, että oireelle ei ole löytynyt syytä voi johtua mm. siitä, ettei oiretta ole tutkittu tarpeeksi, on sivuutettu joitain mahdollisia syitä, on jätetty testejä tekemättä tai vertaamatta potilaan aiempiin tuloksiin vaikka se olisi mahdollista.

Mahdollisesti nykyään myös testaamisen ja tutkimusten kalleuden takia jätetty tekemättä.

Potilasta ei ole kuunneltu jolloin on jätetty hyödyntämättä potilaan kertomaa tietoa.

Ihmisen hermosto on herkkää ja monimutkaista aluetta ja solutason asioiden tutkiminen vaatii paljon älyä, työtä, teknologiaa ja tahtoa löytää uusia vastauksia.

Lääkärin tiedot ja taidot eivät aina riitä, he ovat vain tavallisia tyyppejä jotka ovat läpäisseet lääketieteen yliopistotutkinnon ja saaneet luvan myöntää tutkimuksia ja hoitoja ja käyttää sairaalateknologiaa.

Kyse ei ole oireiden kuvittelemisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon klinikan ohjeistuksissa lukee, että n. 80% toiminnallista häiriötä sairastavista on naisia, näistä suurin osa alle 35-vuotiaita ja heistä isolla osalla taustalla seksuaalinen hyväksikäyttö tai muu trauma sekä mahdollinen persoonallisuushäiriö. Että ei kannata liikaa sitä kipeetä alavatsaa tai yliliikkuvia niveliä nuoren naisen lääkärissä valitella...

Oon seksuaalirikoksen uhri ja kärsin vakavista kivuista, ja se että kivut aikoinaan laitettiin rikoksen uhriksi joutumisen piikkiin oli jopa kamalampaa kuin se itse rikos. Tavallaan rangaistaan raiskatuksi tulemisesta. Toki kipujen taustalta sitten löytyi endometrioosi, eikä kukaan voi sössöttää enää mistään toiminnallisesta häiriöstä, mutta ei kyllä pyydetty anteeksikaan. Kyllä julkisessa keskustelussa jaksetaan kauhistella ja tuomita, mutta käytännössä seksuaalirikoksen uhria ei haluta mitenkään tukea ja auttaa, päinvastoin kiusataan vain enemmän.

Tämä on todella ikävä esimerkki ja tällaisia on paljon. Erilaisia tapauksia joissa hoitoa ei ole annettu eikä ihmistä ole kuunneltu eikä autettu. Ennakkoluulot ovat monissa asioissa yhä 2020 esteenä.

>:( !!

Näistä pitäisi kirjoittaa enemmän sairaanhoitopiireille, eduskuntaan, valvontaviranomaisille ja potilasyhdistyksiin ja vaatia tasapuolisesti kaikille suomalaisille tutkimukset ja toimivaa hoitoa.

!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon klinikan ohjeistuksissa lukee, että n. 80% olotoiminnallista häiriötä sairastavista on naisia, näistä suurin osa alle 35-vuotiaita ja heistä isolla osalla taustalla seksuaalinen hyväksikäyttö tai muu trauma sekä mahdollinen persoonallisuushäiriö. Että ei kannata liikaa sitä kipeetä alavatsaa tai yliliikkuvia niveliä nuoren naisen lääkärissä valitella...

Oon seksuaalirikoksen uhri ja kärsin vakavista kivuista, ja se että kivut aikoinaan laitettiin rikoksen uhriksi joutumisen piikkiin oli jopa kamalampaa kuin se itse rikos. Tavallaan rangaistaan raiskatuksi tulemisesta. Toki kipujen taustalta sitten löytyi endometrioosi, eikä kukaan voi sössöttää enää mistään toiminnallisesta häiriöstä, mutta ei kyllä pyydetty anteeksikaan. Kyllä julkisessa keskustelussa jaksetaan kauhistella ja tuomita, mutta käytännössä seksuaalirikoksen uhria ei haluta mitenkään tukea ja auttaa, päinvastoin kiusataan vain enemmän.

Ei ole väliä onko traumataustaa tai vaikka ois mielenterveyden häiriökin, silti on mahdollista sairastaa myös somaattista sairautta, johon on oikeutettu saamaan hoitoa, eikä aina vaan sitä samaa leimaa otsaan, että "hysteerinen"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuon klinikan ohjeistuksissa lukee, että n. 80% toiminnallista häiriötä sairastavista on naisia, näistä suurin osa alle 35-vuotiaita ja heistä isolla osalla taustalla seksuaalinen hyväksikäyttö tai muu trauma sekä mahdollinen persoonallisuushäiriö. Että ei kannata liikaa sitä kipeetä alavatsaa tai yliliikkuvia niveliä nuoren naisen lääkärissä valitella...

Oon seksuaalirikoksen uhri ja kärsin vakavista kivuista, ja se että kivut aikoinaan laitettiin rikoksen uhriksi joutumisen piikkiin oli jopa kamalampaa kuin se itse rikos. Tavallaan rangaistaan raiskatuksi tulemisesta. Toki kipujen taustalta sitten löytyi endometrioosi, eikä kukaan voi sössöttää enää mistään toiminnallisesta häiriöstä, mutta ei kyllä pyydetty anteeksikaan. Kyllä julkisessa keskustelussa jaksetaan kauhistella ja tuomita, mutta käytännössä seksuaalirikoksen uhria ei haluta mitenkään tukea ja auttaa, päinvastoin kiusataan vain enemmän.

Kamalaa, pistää vihaksi puolestasi. Hyvä että sait lopulta oikean diagnoosin. Toivottavasti endometrioosiasi on nyt hoidettu asianmukaisesti.

On hyvä että myös psykosomaattisten oireiden mahdollisuus otetaan lääkärissä huomioon, mutta sen pitäisi olla se viimeinen asia jota harkitaan vasta sitten kun kaikki muu on tutkittu.

Tuo on totta että usein syytä ei ole löydetty siksi, että ei ole tutkittu tarpeeksi. Ihan liian usein lääkäreille riittää tutkimukseksi jopa joku perusverikoe.  Sitten kun siinä ei löydy mitään, niin väitetään potilaalle että tutkimuksissa ei löytynyt mitään vikaa että vian täytyy olla päässä. Sitten jos päädytään jopa kuvaamaan jotain, niin kuvataan mahdollisimman halvalla tavalla, sellaisella josta jo valmiiksi tiedetään ettei se kaikkea kerro. Sitten selitetään potilaalle että päässä on vika. Lisäksi on myös paljon fyysisiä sairauksia joiden diagnoisoimiseen ei edes ole olemassa mitään tutkimuksia, joissa ne näkyisi. Tällöinkin on tietty hyvä väittää että vika on potilaan päässä.

Vierailija kirjoitti:

Oon seksuaalirikoksen uhri ja kärsin vakavista kivuista, ja se että kivut aikoinaan laitettiin rikoksen uhriksi joutumisen piikkiin oli jopa kamalampaa kuin se itse rikos. Tavallaan rangaistaan raiskatuksi tulemisesta. Toki kipujen taustalta sitten löytyi endometrioosi, eikä kukaan voi sössöttää enää mistään toiminnallisesta häiriöstä, mutta ei kyllä pyydetty anteeksikaan. Kyllä julkisessa keskustelussa jaksetaan kauhistella ja tuomita, mutta käytännössä seksuaalirikoksen uhria ei haluta mitenkään tukea ja auttaa, päinvastoin kiusataan vain enemmän.

Sama täällä, samat kokemukset!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä ne oikein muuta voi tehdä jos laajoissa tutkimuksissa ei ole selvinnyt mitään heidän hoidollaan hoidettavaa vaivaa. Kuten jutussa sanottiin joitakin ovat esim. Marian "hoidot" auttaneet. En tiedä onko se plasebo vaikutusta vai ei, mutta onko sillä välitäkään jos apua saa.

Jos epäillään oikeaa sairautta, jota ei tunnisteta, niin ei siihen kuitenkaan mitään huuhaahoitoja voida määrätä vaan parempiin tutkimuksiin.

Jos taas epäillään luulosairautta, niin pitäisi potilaalle tarjota kunnollista psykiatrista apua.

Harmi vaan, että nämä menevät usein kastiin "emme tiedä, mikä potilasta vaivaa, määrätään masennuslääkettä". Tai nykyään noita uskomushoitoja...

Tämä. Kai tässä on oltava kustannustehokkuus takana, kun julkisella puolella ei nykyään ole varaa tutkia ihmistä kunnolla. Tuleehan se tietysti halvemmaksi, kun potilas itse kustantaa epätoivoissaan kaiken maailman yksisarviskurssit, joista toivoo helpotusta löytävänsä.

Maailma on täynnä harvinaissairauksia joiden diagnosoimiseen menee useampi vuosi tai jopa vuosikymmen. Sillä aikaa moni istuu psykiatrin juttusilla. Nyt sitten vissiin näillä uusilla poleilla jotka naamioidaan näyttämään muulta kuin psykiatrian polilta.

Niin tuolla siis hoidetaan niitä "sairaita", joilta ei löydy kuin "kroonisen väsymysoireyhtymän" kaltaisia mielikuvitussairauksia. Yllätys yllätys mielikuvitussairauteen ei ole todellista hoitoa olemassa. Poliklinikan tarkoitus lienee lähinnä kerätä nämä julkisen terveydenhuollon resursseja ja veronmaksajille kustannuksia kerryttävät oman elämän sankarit ja reppanat samaan paikkaan, jotta eivät juoksisi jatkuvasti eri lääkäreillä valittamassa "väsymystään" ja muita mielikuvitusoireitaan.

Vierailija kirjoitti:

Niin tuolla siis hoidetaan niitä "sairaita", joilta ei löydy kuin "kroonisen väsymysoireyhtymän" kaltaisia mielikuvitussairauksia. Yllätys yllätys mielikuvitussairauteen ei ole todellista hoitoa olemassa. Poliklinikan tarkoitus lienee lähinnä kerätä nämä julkisen terveydenhuollon resursseja ja veronmaksajille kustannuksia kerryttävät oman elämän sankarit ja reppanat samaan paikkaan, jotta eivät juoksisi jatkuvasti eri lääkäreillä valittamassa "väsymystään" ja muita mielikuvitusoireitaan.

Krooninen väsymysoireyhtymä on kyllä ihan tutkimuksissakin todettava sairaus. Kannattaa tutustua siitä tehtyihin ja tällä hetkellä käynnissä oleviin tutkimuksiin, ennen kuin leimaa sitä sairastavat mielikuvituksellisiksi reppanoiksi.

Muutenkin kannattaa muistaa, että lääketiede on kehittyvä ala eikä kaikkia sairauksia ja niiden alkuperää vielä tunneta.

Ja Heikkilän Antti sai varoituksen...alkaa näyttämään nämä Suomen terveysviranomaiset ja koko virallinen terveydenhoito lähinnä vitsiltä. Heikkilällä sentään on valtava määrä potilaita, jotka ovat saaneet erinomaisen avun. Mikään Heikkilä-fani en ole, enkä kaikesta samaa mieltä, mutta ajojahtihan häntä kohtaan on käynnissä, kun on sattunut astumaan lääketeollisuuden ja sen sätkynukkien varpaille. Tiedän itsekin kymmeniä, jotka ovat Heikkilän ohjeista saaneet apua, veljeni pääsi eroon insuliinista ja verenpainelääkkeistä jo monta vuotta sitten ja elää nyt sitä lääkkeetöntä elämää. Se on tieten aika paha juttu. Naurattaisi, ellei olisi kyse ihmisten terveydestä, jolla ei viranomaisille näytä olevan mitään merkitystä, sillä saa lääketeollisuus rahastaa mielinmäärin.

Ei mennyt kauaa kun huuhaa-ukko Heikkilä vedettiin keskusteluun.  Mielikuvitussairauksien mielikuvituslääkäri. Muuten aivan sama, mutta  tämä ortopedi esittää enemmän tietämystä ravitsemisalasta kuin omaa sitä ja siksi vaarallinen ihmisten terveydelle.

Täällä taas av-väki tietää kaiken paremmin kuin erikoislääkärit.

Fakta on että psyyke voi aiheuttaa aivan todellisia oireita, ja näissä toiminnallisissa sairauksissa on kyse siitä että mitään fyysistä vikaa ei löydy vaikka kuinka tutkittaisiin (toki seassa on virhediagnooseja), ja on todettu että potilaat hyötyvät psykiatrisesta avusta ja toimintaterapiasta. Iso ongelma on tämä potilaiden "en tartte psykiatria kyllä nämä oireet on kehoperäisiä"-asenne. Aivan kuin eivät edes haluaisi parantua kun on niin kiva olla erikoisen hankalasti sairas.

Psykosomaattiset oireet eivät ole oikeita oireita mutta niitäkin voi hoitaa kunhan potilas olisi hoitomyönteinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niin tuolla siis hoidetaan niitä "sairaita", joilta ei löydy kuin "kroonisen väsymysoireyhtymän" kaltaisia mielikuvitussairauksia. Yllätys yllätys mielikuvitussairauteen ei ole todellista hoitoa olemassa. Poliklinikan tarkoitus lienee lähinnä kerätä nämä julkisen terveydenhuollon resursseja ja veronmaksajille kustannuksia kerryttävät oman elämän sankarit ja reppanat samaan paikkaan, jotta eivät juoksisi jatkuvasti eri lääkäreillä valittamassa "väsymystään" ja muita mielikuvitusoireitaan.

Krooninen väsymysoireyhtymä on kyllä ihan tutkimuksissakin todettava sairaus. Kannattaa tutustua siitä tehtyihin ja tällä hetkellä käynnissä oleviin tutkimuksiin, ennen kuin leimaa sitä sairastavat mielikuvituksellisiksi reppanoiksi.

Muutenkin kannattaa muistaa, että lääketiede on kehittyvä ala eikä kaikkia sairauksia ja niiden alkuperää vielä tunneta.

No kerrohan lääketieteen espertti mikä on sellainen "tutkimuksissa" näkyvä löydös, jolla "krooninen väsymysoireyhtymä" todetaan? En pidätä hengitystäni vastausta odotellessa.

Vierailija kirjoitti:

Ja Heikkilän Antti sai varoituksen...alkaa näyttämään nämä Suomen terveysviranomaiset ja koko virallinen terveydenhoito lähinnä vitsiltä. Heikkilällä sentään on valtava määrä potilaita, jotka ovat saaneet erinomaisen avun. Mikään Heikkilä-fani en ole, enkä kaikesta samaa mieltä, mutta ajojahtihan häntä kohtaan on käynnissä, kun on sattunut astumaan lääketeollisuuden ja sen sätkynukkien varpaille. Tiedän itsekin kymmeniä, jotka ovat Heikkilän ohjeista saaneet apua, veljeni pääsi eroon insuliinista ja verenpainelääkkeistä jo monta vuotta sitten ja elää nyt sitä lääkkeetöntä elämää. Se on tieten aika paha juttu. Naurattaisi, ellei olisi kyse ihmisten terveydestä, jolla ei viranomaisille näytä olevan mitään merkitystä, sillä saa lääketeollisuus rahastaa mielinmäärin.

En viitsi ottaa kantaa Heikkilän asiantuntemukseen kun en ole perehtynyt siihen tarkemmin, mutta onhan tuossa pieni ristiriita, että toisille lääkäreille on näköjään ok suositella huuhaakursseja ilman että siitä tulee heille mitään seuraamuksia, ja toisille lääkäreille taas satelee varoituksia jos eivät toimi lääkärin eettisen koodiston mukaan. Eikö kaikkien lääkäreiden tulisi noudattaa samoja ohjeita ja perustaa näkemyksensä lääketieteeseen?

Luulosairaiden poliklinikka?

Vierailija kirjoitti:

Täällä taas av-väki tietää kaiken paremmin kuin erikoislääkärit.

Fakta on että psyyke voi aiheuttaa aivan todellisia oireita, ja näissä toiminnallisissa sairauksissa on kyse siitä että mitään fyysistä vikaa ei löydy vaikka kuinka tutkittaisiin (toki seassa on virhediagnooseja), ja on todettu että potilaat hyötyvät psykiatrisesta avusta ja toimintaterapiasta. Iso ongelma on tämä potilaiden "en tartte psykiatria kyllä nämä oireet on kehoperäisiä"-asenne. Aivan kuin eivät edes haluaisi parantua kun on niin kiva olla erikoisen hankalasti sairas.

Psykosomaattiset oireet eivät ole oikeita oireita mutta niitäkin voi hoitaa kunhan potilas olisi hoitomyönteinen.

Tottakai niitä voi hoitaa. Psykiatrinen apu ja toimintaterapia ovat kuitenkin vähän eri tasoista hoitoa kuin joku Nordinin itsekehittelemä vailla tutkimuspohjaa oleva kurssi, jota tuolla klinikalla nyt suositellaan.