Lapsuuden ruokatraumat: mikä ruoka puistattaa sinua vielä aikuisiässä?
Itsellä puurot on pahin. Hyvänä kakkosena tulee vähän jo lämmenneet juomat esim. maito ja mehu. Mun on pakko juoda kaikki juomat nykyään jääkylmänä kun lapsena joutui usein juomaan pöydässä seisseitä huoneenlämpöisiä juomia. 😩
Kommentit (27)
Kanaviillokki ja tilliliha.
Kanaviillokki tosiaan kuin keltaista limaa, tilliliha puolestaan oli harmaata limaa. Yök.
Pinaattikeitto on kauheaa, en pystynyt sitä syömään koulussa, tuli muuten oksennus. Samaten kesäkeitto, ei yhtä kauheaa kuin pinaattikeitto, mutta ei sitä mielellään syö. Näitä tarjottiin paljon 80-luvulla.
Sinappi, se haju ja ulkonäkö on niin karsea. Pystyn syömään sitä jos se ei ole näkyvissä (esim. jossain hampurilaisessa), mutta en voisi kuvitellakaan laittavani sinappia vaikkapa grillimakkaran päälle.
Silli. Pistettiin kerran ruokapöydässä väkisin syömään liemessä uitettua silliä koska "pitää olla kohtelias" meinasin yökätä. Olin tosin teini mutta silti jäit traumat ja nyt sen limaisen kalan ajatteleminenkin puistattaa.
Meillä oli joskus joku teemapäivä ja meidät pakotettiin syömään etanoita. Oksennus nousi kurkkuun monta kertaa, mutta kaikki piti syödä. Sairastuin vielä samana iltana oksennustautiin ja jouduin kokonaan niitä limapaakkuja ylös. Vielä tänä päivänä nousee oksennus kurkkuun jos haistan jossain ravintolassa etanoita valmistettavan.
Vierailija kirjoitti:
Olen aika hyvin päässyt kaikesta yli, mutta keltainen Jaffa tuo edelleen mieleen lapsuuden oksennustaudit. En ollut tottunut hiilihapotettuihin juomiin ollenkaan. Ne tuntuivat suussa jotenkin inhottavalta, mutta erityisen kauheaa oli sen pirun Jaffan oksentaminen. Sitä kuitenkin piti aina juoda yrjötaudissa.
Löytyy tästä kohtalotoveri. Keltainen jaffa maistui vielä vanhempana, mutta noin 5 vuotta sitten niin olin ensimmäistä kertaa aikuisiällä oksennustaudissa ja kyseistä juomaa juonut edellisenä iltana. Mitähän sitä oksensi seuraavan päivän joten jaffa ollut siitä lähtien boikotissa. Lapsena oli kanssa monta vuotta Domino-keksit boikotissa silloisen mahataudin vuoksi. Ne tosin menee taas.
Haahkakeitto. Piti pureskella varovasti ettei haulit rikkoneet hampaita...
(Aidin silloinen miesystava oli kova metsastamaan.)
Tekisi tosin mieli nyt aikuisena maistaa uudelleen, ilman hauleja. Haahkaa siis. Se maistui lapsena aivan kuvottavalle, semmoiselle riistaiselle ja maksaiselle, mutta nyt kun on maku kehittynyt niin veikkaan, etta voisi oikealla tavalla valmistettuna olla jopa herkullista.