Näin yliopiston ruokalassa yksin istuvan naisen ja päätin lähestyä häntä
Istuin hänen kanssaan samaan pöytään mutta sen jälkeen menin lukkoon enkä uskaltanut sanoa mitään :(
Kommentit (32)
Vierailija kirjoitti:
Mulle on jääny traumat näistä yliopiston ruokalassa iskemään tulevista randomeista. Kaksi tällaista kokenut ja sekin on ollut liikaa. Molemmat juttelivat todella hämäriä juttuja ja utelivat henkilökohtaisuuksia. Helkkarin vaivaannuttavaa.
Ruokalassa olen syömässä, en etsimässä parisuhdetta.
Tylsimys. Miksei elämään voi suhtautua pienenä seikkailuna? Nyt olet noitakin kokemuksia viisaampi. Mitä merkitystä tällä kaikella on 100 vuoden kuluttua? Eletään ja iloitaan!
Vierailija kirjoitti:
Mulle on jääny traumat näistä yliopiston ruokalassa iskemään tulevista randomeista. Kaksi tällaista kokenut ja sekin on ollut liikaa. Molemmat juttelivat todella hämäriä juttuja ja utelivat henkilökohtaisuuksia. Helkkarin vaivaannuttavaa.
Ruokalassa olen syömässä, en etsimässä parisuhdetta.
Niin. Taitaa olla niin, että viehättäviä naisia yritetään joka tapauksessa iskeä missä vain ja yliopiston ruokala vain on yksi paikka lisää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on jääny traumat näistä yliopiston ruokalassa iskemään tulevista randomeista. Kaksi tällaista kokenut ja sekin on ollut liikaa. Molemmat juttelivat todella hämäriä juttuja ja utelivat henkilökohtaisuuksia. Helkkarin vaivaannuttavaa.
Ruokalassa olen syömässä, en etsimässä parisuhdetta.
Huomasit varmaan että kukaan ei neuvonut iskemään vaan keskustelemaan. Vai luuletko sinä että kaikki ovat iskemässä sinua jotka puhuvat sinulle?
1. Ehkä sellainen ihminen ei kaipaa enää huomiota, joka saa sitä muutenkin usein?
2. Jos huomio tulee siitä, että on kaunis nainen, ei välttämättä halua lietsoa sitä, toinen innostuu vain lisää. Eli vaikka sinällään keskusteleminen olisikin ok, tietää, että se johtaa siihen, että toinen haluaa enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on jääny traumat näistä yliopiston ruokalassa iskemään tulevista randomeista. Kaksi tällaista kokenut ja sekin on ollut liikaa. Molemmat juttelivat todella hämäriä juttuja ja utelivat henkilökohtaisuuksia. Helkkarin vaivaannuttavaa.
Ruokalassa olen syömässä, en etsimässä parisuhdetta.
Huomasit varmaan että kukaan ei neuvonut iskemään vaan keskustelemaan. Vai luuletko sinä että kaikki ovat iskemässä sinua jotka puhuvat sinulle?
Pelkkää keskustelua en tietenkään tulkitse iskemiseksi mutta nämä molemmat siis kysyivät numeroa/kahville keskustelun väliin/päätteeksi. Tästä voisi ehkä tulkita. Oletin että ap:nkin idea oli lähestyä naista siinä mielessä, toki saatoin olla väärässä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulle on jääny traumat näistä yliopiston ruokalassa iskemään tulevista randomeista. Kaksi tällaista kokenut ja sekin on ollut liikaa. Molemmat juttelivat todella hämäriä juttuja ja utelivat henkilökohtaisuuksia. Helkkarin vaivaannuttavaa.
Ruokalassa olen syömässä, en etsimässä parisuhdetta.
Tylsimys. Miksei elämään voi suhtautua pienenä seikkailuna? Nyt olet noitakin kokemuksia viisaampi. Mitä merkitystä tällä kaikella on 100 vuoden kuluttua? Eletään ja iloitaan!
No en kyllä kokenut viisastuneeni yhtään. Tai no ehkä sen verran, ettei kannata syödä yliopiston ruokalassa.
Hohhoijaa... Ensin tulee ketju, jossa nainen ihmettelee, kun mies istui hänen viereensä yliopiston kahvilassa eikä sanonut sanaakaan. No nyt tuli sitten "miehen" vastine asiaan. Jooba joo! Tosissaan ketjun ottaneet varmastikin jo odottavat, milloin "pariskunta" ilmoittaa kesähäistään...
Ymmärrän tilanteen...
Ruokala oli tyhjä, paitsi se yksi nainen. Menit sitten siihen kahden istuttavaan pöytään.
Puhumatta mitään...
Hyvä ettet sanonut mitään! Vältit #metoo -skandaalin. Nykyisin aloitteen teko on naisten velvollisuus koska ovat itse niin halunneet ja jos eivät tee aloitetta niin sitten ollaan kaikki ilman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit sanonut moi ja kysynyt saako istua seuraksi vai onko paikka varattu. Ihan normikeskustelua eikä yhtään tungettelevaa. Sitten olisit voinut odottaa avaako nainen keskustelun. Jatkossa olisit voinut moikata muuallakin.
Kyllä nämä tällaiset keskustelut on ainakin mun aikana laskettavissa yhden käden sormilla vuosien ajalta. Yliopistolla ihmiset ei vain harrasta small talkia, ei ala höpöttelemään. Ja vika tuskin on noissa yrittäjissä.
No minulle on kyllä tultu juttelemaan yliopiston kirjastossa ja luennon aikana lähetettiin lappu, jossa kyseltiin syömään. On myös juostu perään, kun iltaluennolta kotiin kävelin. Ja Vappuhan on sitten ihan oma casensä.
Ok.
Itse monet kerrat sanonut vaikka jotain vierustoverille luennolla, vierustoveri ei alkanut juttelemaan kummemmin. Samassa pöydässä istunut myöskään ei ole alkanut juttelemaan suunnilleen koskaan. Kirjastossa kukaan ei koskaan sanonut minulle mitään. Ei myöskään kuntosalilla (siis yliopiston) lukuunottamatta näitä "onko tämä vapaa" jne.
Yliopistolla tutuiksi jäivät vain ekana vuonna tavatut ihmiset, silloin siinä porukassa juteltiin, koska oli pieni laitos.
Minusta yliopistolla opiskelu oli todella yksinäistä.
Olen tavallisen näköinen nainen.
Työpaikalla tutustun ihmisiin normaalisti, siis ihan juttelemalla.
Tämä varmaan riippuu siitäkin mitä alaa ollaan opiskelemassa. Omalla kampuksella naisia ja miehiä oli suunnilleen 50-50. Kyllä siellä kaikki puhui toistensa kanssa varsinkin jos oltiin oltu samoilla luennoilla tai samoissa labroissa tai harjoitustöissä. Pikkuhiljaa omasta tutor-ryhmästä se tuttavapiiri rupesi laajentumaan. Fuksivuonna näin ensi kertaa mieheni. Myöhemmin osuttiin samoihin laskareihin ja alettiin seurustelemaan.
Ei saakeli, syitä miksi en syö ruokalassa.
Joko siinä on luokkamme kanalauma puhumassa enemmänkin kuin syömässä tai jos joskus tuurilla pääseekin luikertelemaan salaa yksin paikalle niin joku fantasioi kontaktin ottamisesta. :D
Nimim. Haluan vain syödä rauhassa.
Minä olen istunut yksin syömässä yliopiston kahvilassa. Samaan pöytään hieman minuun nähden viistosi istui ujonoloinen reppana mies. Katsoi toistuvasti minua ja arvasin , että kohta alkaa tehdä juttua. Itse ajattelin, että toivottavasti ei ala aloitteitaan siinä tekemään ja olin niin torjuvan näköinen kuin suinkin. Viimein hän rohkaistui kysymään, että saako loput mun voinapista. Koskaan ei voi tietää mitkä ne juttelijan motiivit on.
Huomasit varmaan että kukaan ei neuvonut iskemään vaan keskustelemaan. Vai luuletko sinä että kaikki ovat iskemässä sinua jotka puhuvat sinulle?