Uutiset: Olen ruma liikun vain pimeällä
Uutisen mukaan keho positiivisuus tai muuten vain positiivisen ajattelu ei välttämättä auta huonon itsetunnon kohottamiseen. Onko näin että jos tunnut itsesi rumaksi on todella vaikeaa mennä yleisille paikoille? Minulla tulee joskus paniikki kohtauksia koska tuntuu että kaikki katsovat kuinka ruma olen. Olen käynyt tämän takia myös psykiatrilla ja siellä kehotettiin vain harjoittelemaan menemistä ihmis joukkoon. Tosi outoa koska ei se auta mitään kun maailma on oikeasti sellainen paikka missä arvostellaan muita ja katsotaan päästä varpaisiin. Ymmärtäisin asian jos kuvittelisin mutta se on kylmä fakta että olit sitten ruma tai et niin sinua arvostellaan aina jollain tapaa.
Kommentit (24)
noita-akka-ukko-mikälie kirjoitti:
Kuule. Mä oon kanssa susiruma mutta. Olen kääntänyt ajatuksen näinpäin,meni kyllä kauan,mutta...se ongelma on HEIDÄN päässään,ei mun! Mitä se kellekään kuuluu minkä näköinen olen,ihan oma asia. JOS ei ole parempaa ajateltavaa niin antaa palaa,siinäpähän miettii! Mitä se mulle kuuluu mitä ihmiset ajattelevat.
Kokeiles,toimisko sulla.
Kiitos vinkistä ja joo tottahan se on että pitäisi ajatella juurikin tuolla tavalla mut ei sekään ole aina niin helppoa.
Olen pahoillani puolestasi, mutta ihmettelen, miten vältät työssä käynnin?
Vierailija kirjoitti:
Olen pahoillani puolestasi, mutta ihmettelen, miten vältät työssä käynnin?
no siis menen töihin autolle eli en näe ihmisiä ja sitten meidän työpaikka on tosi pieni että vain 3 työntekijää joiden kanssa olen tietysti hyvissä väleissä. Luojan kiitos että on tälläinen työympäristö.
Harva oikeasti tuijottaa, koska useimmat ihmiset ovat kiinnostuneita vain ja ainoastaan itsestään.
Ihmiset arvostavat eri asioita, joten sinun mielestäsi ruma on jonkun toisen mielestä normaali ja kolmannen mielestä kaunis.
Mielestäni kauneimpia ihmisiä ovat tummaihoiset tai tummaihoisen ja vaaleaihoisen lapset ja joku toinen on toista mieltä, mutta entä sitten? Jokaisella on oma tapansa ajatella.
t. 158-senttinen vitivalkoinen N :)
On näin. Minusta tuntuu välillä inhottavalta liikkua valoisalla paikoissa, joissa on paljon ihmisiä, sillä näytän aivan kamalalta. Pahimpia ovat sateiset tai tuuliset säät, jolloin näytän vielä normaalia räjähtäneemmältä. Vaikka tiedän hyvin että ihmiset keskittyvät yleensä vain omaan menemiseensä eivätkä toisten naamoihin, tämä ei paljoa auta asiaa. Pimeällä liikkuminen on mukavampaa, voi piiloutua sinne pimeään.
Oot rakas ja arvokas ja ainutlaatuinen. Sinulla on oikeus olla olemassa, olitpa millainen tahansa.
Minäkin inhoan liikkua ulkona etenkin valoisaan aikaan ja yksin. Toisaalta liikun silloin kuitenkin. Silloin vaan pidän mielessä tiiviimmin sen paikan minne olen menossa ja mitä teen siellä, esim. kauppaan mennessä mietin matkalla, mitä otan miltäkin hyllyltä jne. Sellainen päämäärätietoisuus vie tilanteesta vähän ahdistusta pois. :D Näitäkin ahdistuksen muotoja on vaikka kuinka monia. Joitain pelottaa puhua luokassa tai ryhmässä, syödä muiden katsellessa, pitää esitelmää jne. ja joitain sitten ahdistaa tällainen...
En varsinaisesti koe itseäni erityisen rumaksi tai huonoitsetuntoiseksi, mutta vähän kömpelöksi kyllä, tuntuu usein kuin kroppa olisi eri paria mieleni kanssa, enkä siksi jostain syystä tykkää tulla katselluksi etäältä.
Kroppani kuitenkin on mun, toimii hyvin ja on melko terve, joten hyvinhän se mua palvelee. Pitäisi enemmän kaiketi olla kiitollinen liikkumiskyvystä kuin kuvitella miltä tämä kohellus ulospäin näyttää. ;)
Minulla vähän sama juttu... Minulla on koulukiusaamistaustaa ja olen ikään kuin tottunut siihen, että minua arvostellaan, haukutaan, naureskellaan jne. Oikeasti en edes ole mikään ruma ihminen ja kroppani on ihan hyvä, mutta se ajatus siitä, että lähden vaikka valosaan aikaan lenkille puistattaa... Ajattelen, että ihmiset ajaa autoilla ohi ja katsoo ja nauraa minkälainen olen jne.
Tiedän, että ihmiset arvostelee toisia ja jos on jotenkin normaalista poikkeava, niin joku ääliö kokee oikeudekseen huomauttaa näistä asioista.
noita-akka-ukko-mikälie kirjoitti:
Kuule. Mä oon kanssa susiruma mutta. Olen kääntänyt ajatuksen näinpäin,meni kyllä kauan,mutta...se ongelma on HEIDÄN päässään,ei mun! Mitä se kellekään kuuluu minkä näköinen olen,ihan oma asia. JOS ei ole parempaa ajateltavaa niin antaa palaa,siinäpähän miettii! Mitä se mulle kuuluu mitä ihmiset ajattelevat.
Kokeiles,toimisko sulla.
Kyllä se on sun vastuulla se ulkonaliikkuminen, ei meidän muiden kaupunkilaisten. Jos minulla on koronavirustartunta niin en kai minäkään lähde manskulle dallailemaaan ruuhka-aikaan. Joku vastuu pitää olla myös toisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista.
Se on oikeasti järkyttävää miten ihan aikuiset ihmisetkin viitsii nähdä vaivaa toisten ulkonäöstä. Tiedän +30v. ihmisiä, jotka läskittelevät ja naureskelevat toisia. Esimerkiksi viime kesänä istahdin mieheni kavereiden pöytään erään baarin terassilla ja se ohi kulkevien naisten arvostelu, haukkuminen ja naureskelu oli niin mautonta ja hirveää! Moni varmasti kuulikin mitä heistä puhuttiin ja kääntyivät jopa katsomaan. Ei vaan mene jakeluun tuollainen käytös yhtään.
Aloittajalla on pari aivan tarpeetonta ajatusta, jotka haittaavat hänen elämäänsä.
Ensinnäkin hän pelkää ihan turhaan, että ihmiset olisivat kiinnostuneet hänen ulkonäöstään ja olemuksestaan. Eivät ole. Aikuisilla ihmisillä on omat asiansa mietittävinä, eikä niihin kuulu sille irvailu, millaisia hiihtäjiä kaduilla kulkee.
Toisekseenkin jos joku joskus sattuu kommentoimaan toisen ulkonäköä tai muita ominaisuuksia, oman junttimaisuutensa hän sillä paljastaa, ja sen voi kuitata vastaamalla, että se ei kyllä ole alkuunkaan hänen asiansa.
Ei omaa liikkumistaan kannata rajoittaa sillä perusteella, että mitä muut ajattelevat. Niin kuin ei oikeastaan mitään muutakaan elämässä. Ajatelkoon mitä ajattelevat, jos ketä minun elämäni kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Kroppani kuitenkin on mun, toimii hyvin ja on melko terve, joten hyvinhän se mua palvelee.
Tuo EI pidä paikkansa. Kroppasi EI ole sinun.
Kehosi on tasan tarkkaan Pyhän Hengen luoma.
Ihminen ei omista yhtään mitään.
Kannattaa ottaa yhteyttä mielenterveysalan ihmisiin.
Vierailija kirjoitti:
Se on oikeasti järkyttävää miten ihan aikuiset ihmisetkin viitsii nähdä vaivaa toisten ulkonäöstä. Tiedän +30v. ihmisiä, jotka läskittelevät ja naureskelevat toisia. Esimerkiksi viime kesänä istahdin mieheni kavereiden pöytään erään baarin terassilla ja se ohi kulkevien naisten arvostelu, haukkuminen ja naureskelu oli niin mautonta ja hirveää! Moni varmasti kuulikin mitä heistä puhuttiin ja kääntyivät jopa katsomaan. Ei vaan mene jakeluun tuollainen käytös yhtään.
No, jos maailmassa on idiootteja juntteja, tarvitseeko sinun heidän puheistaan välittää? Tiedät kai, ettei maailmassa voi kaikkia miellyttää. Kukaan. Aina löytyy vaikka joku Jenni Vartiaisen vihaaja. Tai eräskin tuttavani, joka avautui, että häntä ärsyttää Matti Apunen. No eipä siihen voi paljoa muuta sanoa, kuin että voi voi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kroppani kuitenkin on mun, toimii hyvin ja on melko terve, joten hyvinhän se mua palvelee.
Tuo EI pidä paikkansa. Kroppasi EI ole sinun.
Kehosi on tasan tarkkaan Pyhän Hengen luoma.
Ihminen ei omista yhtään mitään.
Okei. Vai niin.
Vierailija kirjoitti:
Se on oikeasti järkyttävää miten ihan aikuiset ihmisetkin viitsii nähdä vaivaa toisten ulkonäöstä. Tiedän +30v. ihmisiä, jotka läskittelevät ja naureskelevat toisia. Esimerkiksi viime kesänä istahdin mieheni kavereiden pöytään erään baarin terassilla ja se ohi kulkevien naisten arvostelu, haukkuminen ja naureskelu oli niin mautonta ja hirveää! Moni varmasti kuulikin mitä heistä puhuttiin ja kääntyivät jopa katsomaan. Ei vaan mene jakeluun tuollainen käytös yhtään.
Surkuhupaisinta on, että äänekkäimmät kommentoijat ovat lähes poikkeuksetta niitä rumimpia ja lihavimpia miehiä.
Heillä ei ilmeisesti ole peilejä kotonaan. :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kroppani kuitenkin on mun, toimii hyvin ja on melko terve, joten hyvinhän se mua palvelee.
Tuo EI pidä paikkansa. Kroppasi EI ole sinun.
Kehosi on tasan tarkkaan Pyhän Hengen luoma.
Ihminen ei omista yhtään mitään.
Mielenkiintoinen tulkinta. Kiitos sen jakamisesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kroppani kuitenkin on mun, toimii hyvi7n ja on melko terve, joten hyvinhän se mua palvelee.
Tuo EI pidä paikkansa. Kroppasi EI ole sinun.
Kehosi on tasan tarkkaan Pyhän Hengen luoma.
Ihminen ei omista yhtään mitään.
Miksi sitten miehet luulevat omistavansa naisen kropan, kerro toki jos luulet tuntevasi pyhän hengen?
Kuule. Mä oon kanssa susiruma mutta. Olen kääntänyt ajatuksen näinpäin,meni kyllä kauan,mutta...se ongelma on HEIDÄN päässään,ei mun! Mitä se kellekään kuuluu minkä näköinen olen,ihan oma asia. JOS ei ole parempaa ajateltavaa niin antaa palaa,siinäpähän miettii! Mitä se mulle kuuluu mitä ihmiset ajattelevat.
Kokeiles,toimisko sulla.