Miehen mielestä minun pitäisi aina pyytää häntä jos haluan että hän tekee jotain.

Lappu seinälle viikkojärjestyksestä ja mitkä sen hommat on (minä päivänä vie muksut, mitkä osa-alueet siivoaa kämpässä jne.). Ongelma ratkennut.

Vierailija kirjoitti:

Minä teen tarkkuudeltaan vastaavia listoja pikkukoululaiselle. Kuka helvetti haluaa olla seitsemänvuotiaan tasolla olevan miehen vaimo?

Me tehdään koko perheelle ja kaikille näkyville että talon säännöt ja vastuut ei jää epäselväksi kenellekään. Ja muksutkaan ei pistä hanttiin kun huomaavat mikä määrä hommia vanhemmilla on. Pienestä pitäen ovat keittiössä apulaisina kokkaamassa, nurmikkoja leikkaamassa tai kauppareissulla auttamassa.

Niillä lapuilla se kuri ja järjestys pysyy perheen sisällä helpoiten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No miten hänen pitäisi tietää mitä sinä haluat, telepaattisesti?

Ja jos haluat että hän ottaisi jonkun rutiinin imurointiin yms niin pitäisikö hänen sekin tietää telepaattisesti vai kykenisitkö sanomaan sen ääneen?

No miksei mies sitten automaattisesti tee kaikkea ja pyytää vaan jos haluaa että nainen joskus jossain auttaa?

Koska miehen logiikalla apua pyydetään kun tarvitaan, olettamatta että avuntarve tiedetään ympärillä telepatian voimalla.

”Apua pyydetään kun tarvitaan” eli lapset ja koti on yksin naisen ja mies on vaan kylässä, vai miten ne arkijutut ja siivoukset ei kuulu miehelle vai siis mitä..? Kuka miestä pyytää pesemään vessan kun hän asuu yksin??

Minulla oli aiemmin sama ongelma. Perheeseeni kuuluu lisäkseni mies ja teini-ikäinen tytär. Kyllästyin olemaan kodin projektipäällikkö, kun esimerkiksi viikkosiivouksesta piti joka kerta käydä kauheaa vääntöä. Sekä mies että tytär kumpikin yritti valita tehtävälistan helpoimmat työt ja luistaa siivouksesta milloin milläkin tekosyyllä. Jouduin kuuntelemaan valitusta ja muuttamaan päivän suunnitelmiani, kun en vaikkapa toisen perheenjäsenen imuroinnin kanssa vetkuttelun vuoksi päässyt aloittamaan moppaamista.

Sanoin, että en ole mikään työnjohtaja eikä minulla ole muita perheenjäseniä suurempaa velvollisuutta vastata kotitöistä. Ilmoitin, että tästedes siivoamme vuoroviikoin enkä aio kuunnella tarpeetonta rutinaa. Aluksi systeemistä valitettiin, mutta kun perustelin, miksi aikaisempi tapa jakaa tehtävät ei toiminut, on ollut helpompaa. Sanoin myös, että voimme vaihtaa systeemiä, jos joku muu kehittää paremman. Toistaiseksi ei ole ehdotettu mitään. Siivousvuorojen lisäksi meillä on kiertävät astianpesukoneen tyhjennysvuorot. Stressini on vähentynyt merkittävästi. Jos joku on aikeissa aloittaa napinan, ilmoitan, että en aio kuunnella, ja tarvittaessa siirryn toiseen huoneeseen.

Tykkään muuten siitä kuinka tuolle yksinkertaiselle ratkaisulle eli sovitut säännöt ylös johonkin seinälle on niin hirveästi alapeukuttajia. Näemmä jotkut täällä ehdottomasti haluaa jankuttaa, nalkuttaa ja kieriä jälkeenpäin itsesäälissä siitä kun "kaikki pitää tehdä itte".

Jos sovitut säännöt siivoamisista ja työvuoroista toimivat työpaikalla ja kimppakämpissä niin voisiko arvon alapeukuttajat selittää yksityiskohtaisesti että miksi se ei toimisi myös perheiden sisällä? Toimii vallan mainiosti meillä eikä kukaan perheestä kehtaa laistaa hommista kun kaikki muut samantien huomaavat kenen vastuulla se yksi osa-alue oli.

Näissä tapauksissa on aina myös mahdollista, että taustalla onkin ADHD. En muuten mainitsisi koko asiaa, mutta miehen siskosta ja vanhemmista kertomasi antaa vähän lisäaihetta epäilylle. ADHD on vahvasti perinnöllinen, ja monet ADHD-vanhemmat reagoivat lastensa vaikeuksiin kuvaamallasi tavalla. ADHD on etenkin hoitamattomana hirveä taakka parisuhteille, se näkyy nimenomaan kyvyttömyytenä hoitaa omia vastuita yhteisessä elämässä, voimakkaina hallitsemattomina tunteina ja yliherkkyytenä kritiikille. Hirveän todennäköistä tämä ei ole, mutta diagnosoimaton aikuisiän ADHD on yleisempi kuin luullaan. Ihan riippumatta siitä yritätkö jatkaa hänen kanssaan vai et, jos miehelläsi on ADHD hänen olisi tärkeää saada ainakin diagnoosi.

Oli käytöksen syy mikä tahansa, muutoksen mahdollisuutta ei varmasti ole ilman että suhtaudutte asiaan vakavasti ja työstätte sitä tosissanne ja pitkäjänteisesti (te, mutta enimmäkseen mies). Tarvitsette siihen tueksi parisuhdeterapeutin tai muun pätevän puolueettoman avustajan. Et voi olla vastuussa tästäkin miehen puolesta, ja yksin hän ei sitä tee. Siispä tarvitaan ulkopuolista apua.

Et onneksi tarvitse miehen suostumusta erotaksesi.

Vierailija kirjoitti:

Tykkään muuten siitä kuinka tuolle yksinkertaiselle ratkaisulle eli sovitut säännöt ylös johonkin seinälle on niin hirveästi alapeukuttajia. Näemmä jotkut täällä ehdottomasti haluaa jankuttaa, nalkuttaa ja kieriä jälkeenpäin itsesäälissä siitä kun "kaikki pitää tehdä itte".

Jos sovitut säännöt siivoamisista ja työvuoroista toimivat työpaikalla ja kimppakämpissä niin voisiko arvon alapeukuttajat selittää yksityiskohtaisesti että miksi se ei toimisi myös perheiden sisällä? Toimii vallan mainiosti meillä eikä kukaan perheestä kehtaa laistaa hommista kun kaikki muut samantien huomaavat kenen vastuulla se yksi osa-alue oli.

Voin kertoa sulle miksi on alapeukutettu. Usein ihmisten pitkäkestoiset ja vaikeat ongelmat ei ole ratkaistavissa yksinkertaisesti. Usein kun yksinkertaisia, ITSESTÄÄNSELVIÄ ratkaisuja ehdotetaan, ne eivät ole mikään uusi idea ongelman kanssa eläville. On käsittämätöntä omahyväisyyttä ja toisten aliarviointia olettaa, että ihminen joka päivittäin asian kanssa ei olisi ikinä tullut ajatelleeksi ja kokeilleeksi jotain sellaista, mikä kaltaisellesi nerolle välähtää ensi sekuntien aikana asiasta kuultuasi. Totta kai tuollaiseen alentuvuuteen suhtaudutaan sinä mikä se onkin, törkeänä loukkauksena.

Työpaikoilla ja kimppakämpissä ei toimi samat ihmissuhteiden dynamiikat ja säännönmukaisuudet kuin perheessä tai parisuhteessa ja jos tämä pitäisi vielä erikseen yksityiskohtaisesti perustella niin ongelma on kokonaan sinussa. Sitä paitsi myös sekä työpaikoilla että kimppakämpissä esiintyy säännöllisesti niitä, jotka eivät syystä tai toisesta pysty hoitamaan sovittuja vastuitaan ja joiden kanssa ollaan sitten samaan tapaan neuvottomia kuin ap.

Me olemme toisella kierroksella. Tapasimme toisemme 45 v. Muistan miehen alkuaikoina sanoneen minulle kaksi asiaa

- jos haluat jotain, niin pyydä

- muista, että minä olen mies. Tarvitsen yksinkertaiset ja selkeät ohjeet.

Mies on siis älykäs, mutta kertonee paljon miehen ajattelunrakenteesta. Ja kun hän näitä asioita korosti, niin kertoo myös siitä, mitä hän on saanut kuulla aikaisemmissa parisuhteissaan.

Teet valmiiksi jääkaapin oveen viikko aikataulun, milloin on mitäkin ja tähtitarralla merkkaat, kun velvollisuus on tehty.

No ei mies voi lukea kenenkään ajatuksia. Varmaan hän siivoaa kun itse katsoo sen tarpeelliseksi, mutta teillä on luultavasti eri rajat sen suhteet paljonko esim. pölyä saa olla ennen kuin pitää hakea imuri.

Vierailija kirjoitti:

Näissä tapauksissa on aina myös mahdollista, että taustalla onkin ADHD. En muuten mainitsisi koko asiaa, mutta miehen siskosta ja vanhemmista kertomasi antaa vähän lisäaihetta epäilylle. ADHD on vahvasti perinnöllinen, ja monet ADHD-vanhemmat reagoivat lastensa vaikeuksiin kuvaamallasi tavalla. ADHD on etenkin hoitamattomana hirveä taakka parisuhteille, se näkyy nimenomaan kyvyttömyytenä hoitaa omia vastuita yhteisessä elämässä, voimakkaina hallitsemattomina tunteina ja yliherkkyytenä kritiikille. Hirveän todennäköistä tämä ei ole, mutta diagnosoimaton aikuisiän ADHD on yleisempi kuin luullaan. Ihan riippumatta siitä yritätkö jatkaa hänen kanssaan vai et, jos miehelläsi on ADHD hänen olisi tärkeää saada ainakin diagnoosi.

Oli käytöksen syy mikä tahansa, muutoksen mahdollisuutta ei varmasti ole ilman että suhtaudutte asiaan vakavasti ja työstätte sitä tosissanne ja pitkäjänteisesti (te, mutta enimmäkseen mies). Tarvitsette siihen tueksi parisuhdeterapeutin tai muun pätevän puolueettoman avustajan. Et voi olla vastuussa tästäkin miehen puolesta, ja yksin hän ei sitä tee. Siispä tarvitaan ulkopuolista apua.

Et onneksi tarvitse miehen suostumusta erotaksesi.

Tätä olen myös miettinyt. Ja miehellekin puhunut asiasta, mutta ei ota sitä ollenkaan tosissaan. Kuten ei myöskään sitä kun sanon olevani väsynyt olemaan vastuussa kaikesta. Esittää kuin ei ymmärtäisi ollenkaan mistä puhun. ”Enkö muka tee mitään? Justhan imuroin koko talon.” Ja sitten loukkaantuu. Niin kyllä imuroit, kun olin sitä ennen viikon ajan pyytänyt imuroimaan ja silloinkin pari huonetta jäi imuroimatta ”en voinut imuroida kun lasten lelut oli lattialla”?? Ja sitten asia vaan jäi. Kaikki vaan jää. Yhtäkään asiaa ei voi tehdä kunnolla loppuun asti, mutta silti minun pitäisi vaan kärsivällisesti aina uudelleen pyytää ”voisitko imuroida vielä nuo loputkin huoneet, oli kuitenkin sinun imurointivuoro...” Eli missään nimessä en saa suuttua, tapahtui mitä vaan, koska se on aina kamalampaa kuin se mitä mies on tehnyt. Mitäs nyt tuollaisesta suuttumaan, kun kaksi huonetta on imuroimatta... Ja minä olen taas se paha ilkeä vaimo ja motkottaa joka asiasta, vaikka voisin ihan yhtä hyvin nätisti pyytää. T. Ap

Vierailija kirjoitti:

Me olemme toisella kierroksella. Tapasimme toisemme 45 v. Muistan miehen alkuaikoina sanoneen minulle kaksi asiaa

- jos haluat jotain, niin pyydä

- muista, että minä olen mies. Tarvitsen yksinkertaiset ja selkeät ohjeet.

Mies on siis älykäs, mutta kertonee paljon miehen ajattelunrakenteesta. Ja kun hän näitä asioita korosti, niin kertoo myös siitä, mitä hän on saanut kuulla aikaisemmissa parisuhteissaan.

Eli 45v mies on yhtä kuin joku kehitysvammainen? Ei ymmärrä että joskus pitää siivota tai käydä kaupassa jos ei ole vaimo käskemässä?

Vierailija kirjoitti:

No ei mies voi lukea kenenkään ajatuksia. Varmaan hän siivoaa kun itse katsoo sen tarpeelliseksi, mutta teillä on luultavasti eri rajat sen suhteet paljonko esim. pölyä saa olla ennen kuin pitää hakea imuri.

Meilläpä heitetään kommentteja: tää kaappi on sekasin, se pitäs käydä läpi. - ovi kiinni ja sohvalle.

-hyi tää vessa on taas likanen. Vessasta pois ja sohvalle.

-taas on jotain likaa keittiön lattialla. Ja eikun sohvalle.

-multa pitäs pestä yks paita. - > sohvalle.

Minä imuroin, pesen lattiat, pyyhin pölyt, pesen pyykit, vessat, saunan, suihkun, kaivot, ikkunat, silitän verhot, raivasin ullakot, etsin lasten kesä/talvivaatteet, käyn lasten vaatekaapit läpi, vaihdan lakanat, pesen matot yms.

Vinkkiä kyllä tulee, ettei tarvitse edes olla ajatusten lukija.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mies voi lukea kenenkään ajatuksia. Varmaan hän siivoaa kun itse katsoo sen tarpeelliseksi, mutta teillä on luultavasti eri rajat sen suhteet paljonko esim. pölyä saa olla ennen kuin pitää hakea imuri.

Meilläpä heitetään kommentteja: tää kaappi on sekasin, se pitäs käydä läpi. - ovi kiinni ja sohvalle.

-hyi tää vessa on taas likanen. Vessasta pois ja sohvalle.

-taas on jotain likaa keittiön lattialla. Ja eikun sohvalle.

-multa pitäs pestä yks paita. - > sohvalle.

Minä imuroin, pesen lattiat, pyyhin pölyt, pesen pyykit, vessat, saunan, suihkun, kaivot, ikkunat, silitän verhot, raivasin ullakot, etsin lasten kesä/talvivaatteet, käyn lasten vaatekaapit läpi, vaihdan lakanat, pesen matot yms.

Vinkkiä kyllä tulee, ettei tarvitse edes olla ajatusten lukija.

Miksi olet tämän miehen kanssa? Onko hän aivan ilmiömäinen sängyssä? Loistava hieroja? Erityisen hyvä keskustelija? Todella hauska? Todella rikas? Vai mitä?

Olen itse nainen, enkä ymmärrä yhtään kaltaisiasi naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ei mies voi lukea kenenkään ajatuksia. Varmaan hän siivoaa kun itse katsoo sen tarpeelliseksi, mutta teillä on luultavasti eri rajat sen suhteet paljonko esim. pölyä saa olla ennen kuin pitää hakea imuri.

Meilläpä heitetään kommentteja: tää kaappi on sekasin, se pitäs käydä läpi. - ovi kiinni ja sohvalle.

-hyi tää vessa on taas likanen. Vessasta pois ja sohvalle.

-taas on jotain likaa keittiön lattialla. Ja eikun sohvalle.

-multa pitäs pestä yks paita. - > sohvalle.

Minä imuroin, pesen lattiat, pyyhin pölyt, pesen pyykit, vessat, saunan, suihkun, kaivot, ikkunat, silitän verhot, raivasin ullakot, etsin lasten kesä/talvivaatteet, käyn lasten vaatekaapit läpi, vaihdan lakanat, pesen matot yms.

Vinkkiä kyllä tulee, ettei tarvitse edes olla ajatusten lukija.

Mieshän alistaa sinua ja sinä alistut. Ymmärrän että se voi olla helpompaa kuin jatkuva riitely. Mutta kaikki alistaminen on henkistä väkivaltaa. Sitä kannattaa miettiä miksi haluaa jatkaa väkivallasta huolimatta.

Vierailija kirjoitti:

No ei mies voi lukea kenenkään ajatuksia. Varmaan hän siivoaa kun itse katsoo sen tarpeelliseksi, mutta teillä on luultavasti eri rajat sen suhteet paljonko esim. pölyä saa olla ennen kuin pitää hakea imuri.

Tässä oli siivouksen lisäksi kyse myös esimerkiksi lastenhoidosta. Lapsista huolehtiminen ei ole asia, jonka suhteen voisi kauheasti mennä oman mielen mukaan. Nälkäinen lapsi on ruokittava silloin, kun tällä on nälkä eikä esimerkiksi seuraavana päivänä. Pienten lasten ei voi turvallisuussyistäkään antaa olla yksin hereillä talossa, vaan jommankumman vanhemmista on noustava katsomaan lapsen perään.

Mieshän ihan tahallaan jää vetkuttelemaan sänkyyn, vaikka tietää lapsen heränneen, koska tietää, että äiti lopulta nousee huolehtimaan lapsesta. Jos mies olisi yksin lapsen kanssa, hän varmaan pääsisi sängystä ylös. Voi olla, että siivouksen suhteen miehellä onkin eri standardit, mutta mitä tulee lastenhoitoon, on mies yksinkertaisesti itsekäs ja laiska opportunisti.

Sama juttu täällä. Mies ei tajua miten rasittavaa on joutua ohjeistamaan kaikessa. Aina sanoo, että senkus pyydät niin hän tekee kyllä. No, eikö itse voi katsoa, että kaupasta tarvii maitoa, pyykkikone täytyy pistää pyörimään, makkarin lattia täytyy pestä jne.... miksi aina pitää sanoa? :I

ja mies sanoo, että ei häntä niin haittaa, niin ei viitsi esim. siivota....

Vierailija kirjoitti:

Me olemme toisella kierroksella. Tapasimme toisemme 45 v. Muistan miehen alkuaikoina sanoneen minulle kaksi asiaa

- jos haluat jotain, niin pyydä

- muista, että minä olen mies. Tarvitsen yksinkertaiset ja selkeät ohjeet.

Mies on siis älykäs, mutta kertonee paljon miehen ajattelunrakenteesta. Ja kun hän näitä asioita korosti, niin kertoo myös siitä, mitä hän on saanut kuulla aikaisemmissa parisuhteissaan.

Eli mies edelleen haluaa ulkoistaa vastuun parisuhteesta ja yhteisistä asioista naiselle. Mun on ihan hirveän vaikea ymmärtää, että mies, joka helposti kasaa tietokoneen ja on aikanaan sitä opetellut käyttämään, ei vain kertakaikkiaan ilman kädestä kiinni pitämistä osaa laittaa pyykinpesukonetta päälle. Vai onko se nappuloiden vähyys mikä häiritsee suoritusta? Ja miten voi olla, että aikuinen mies ei ole oppinut, että ruoka ei lennä kaupasta kotiin jne. Miten selkeät ohjeet mies näihin oikein tarvitsee?

Vierailija kirjoitti:

Sama juttu täällä. Mies ei tajua miten rasittavaa on joutua ohjeistamaan kaikessa. Aina sanoo, että senkus pyydät niin hän tekee kyllä. No, eikö itse voi katsoa, että kaupasta tarvii maitoa, pyykkikone täytyy pistää pyörimään, makkarin lattia täytyy pestä jne.... miksi aina pitää sanoa? :I

ja mies sanoo, että ei häntä niin haittaa, niin ei viitsi esim. siivota....

Lisätään vielä, että kun sitten käy kaupassa ja kieltäydyn tekemästä ostoslistaa (suunnittelemasta viikon ruokalistaa) niin mies tuo jauhelihaa, makaronia, leipää ja päällisiä. :D Ei muuta syötäiskään kun nistipataa.

Ei kuulemma jaksa miettiä mitään erikoista. Itse tykkään kyllä laittaa ruokaa mutta olisi kiva jos mieskin tekisi joskus jotain. Jotain muuta kuin makaronimössöä....

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Me olemme toisella kierroksella. Tapasimme toisemme 45 v. Muistan miehen alkuaikoina sanoneen minulle kaksi asiaa

- jos haluat jotain, niin pyydä

- muista, että minä olen mies. Tarvitsen yksinkertaiset ja selkeät ohjeet.

Mies on siis älykäs, mutta kertonee paljon miehen ajattelunrakenteesta. Ja kun hän näitä asioita korosti, niin kertoo myös siitä, mitä hän on saanut kuulla aikaisemmissa parisuhteissaan.

Eli mies edelleen haluaa ulkoistaa vastuun parisuhteesta ja yhteisistä asioista naiselle. Mun on ihan hirveän vaikea ymmärtää, että mies, joka helposti kasaa tietokoneen ja on aikanaan sitä opetellut käyttämään, ei vain kertakaikkiaan ilman kädestä kiinni pitämistä osaa laittaa pyykinpesukonetta päälle. Vai onko se nappuloiden vähyys mikä häiritsee suoritusta? Ja miten voi olla, että aikuinen mies ei ole oppinut, että ruoka ei lennä kaupasta kotiin jne. Miten selkeät ohjeet mies näihin oikein tarvitsee?

Lähinnä ongelma on se että mies ei tee mitään jos ei ole pakko.