Tunnetko yhtään ikisinkkua?

ikisinkku 59N

Minä, olen yli 40-vuotias nainen ja olen seurustellut viimeksi 19 vuotta sitten. Sekin suhde oli muutaman kuukauden pituinen. En ole löytänyt ketään sopivaa.

Luulin että tunsin. 34v mies jolla ei ollut koskaan ollut tyttöystävää, mutta niin sekin vaan löysi viime vuoden lopulla naisen.

Vierailija kirjoitti:

Minä, 25 v. nainen, koskaan en ole seurustellut. Hirveän aktiivisesti en ole etsinyt kumppania, mutta en nyt treffeistä kieltäydykään.

No noilla spekseillä en vielä ikisinkun "leimaa" sinulle antaisi.

Täällä vanhapiika hei. Lasken sellaiseksi itseni, koska en ole koskaan 'seurustellut', siis styylannut. Ei ole ollut vain minun juttuni. Seksi on hoitunut muutaman luotettavan nusukaverin ja joskus satunnaisten kanssa.

Olen myös 15-vuotiaasta asti asunut yksinäni muutamaa ulkomaankommenusvuotta lukuunottamatta (ajoittain kimppakämppä kollegan kanssa) ja hoitanut oman talouteni ja muutkin asiat yksin. En kaipaa ketään ukkoa siihen sohlaamaan  - mutta täytyy painottaa, että minulle ei ole koskaan tapahtunut 50 -vuotisen elämäni aikana mitään kovin pahaa, ymmärrän toki sen, että jos olisi pahoja vaikeuksia, niin silloin saattaisi kaivata tukea ja toista ihmistä jakamaan vastoinkäymiset. Tosin tajuan myös senkin, että se jakaminen ja myötäeläminen on suurimmalle osalle ihmisiä ihan haihattelua, vaikka heillä olisikin parisuhde tai jopa kaksi. AIka yksin tuntuu silti moni olevan vaikeuksiensa kanssa.

Ei nyt ihan ikisinkku, mutta tämänhetkinen ihastukseni on tietääkseni seurustellut vain kerran elämässään, ja kyseessä on 48-vuotias mies. Minun mielestäni hän on suunnattoman puoleensavetävä, mutta kun ei ole naistennaurattajatyyppiä vaan pikemminkin vähän varautunut eikä juuri tee aloitteita niin ei kai niitä suhteita sitten kovin usein synny. Kovasti yritän kyllä vakuuttaa häntä siitä että olen tässä ja pidän hänestä, mutta vähän saa patistella että hei, nyt mennään lasilliselle jne. Eipä siinä, aloitteiden tekeminen on minulle ihan luontevaa.

Ihan oikea ikisinkku on sitten isotätini, kahdeksaakymppiä hipova uskis. Sitä sukupolvea, jota ei kyllä kutsuta ikisinkuksi vaan vanhaksipiiaksi.

Minä. Ikä 57, sinkkuna 30 vuotta. Ihanaa asua yksin, omassa kodikkaassa asunnossa. Olin nuorena liian ujo, en kehdannut lähestyä miehiä, vaikka olin kaunis . Huono itsetunto. Jos joku lähestyi, en osannut jutella mitään. Tein vain töitä, maksoin asuntolainaa ja olin aina yksin. Nyt liian vanha ja ruma tapaamaan ketään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juu 31v mies. Haluaisi naisystävän, mutta ei koskaan onnistu. En tiedä missä mättää, kun kaveri on ihan fiksu, hyvin käyttäytyvä ja sosiaalisilta taidoiltaan normaali.

Nykypäivänä tällaiset ominaisuudet ei enää riitä. Noilla ominaisuuksilla saa vain "vaikutat mukavalta mutta.."-kaveripakit.

Pitää olla komeutta, pituutta, korkeaa statusta ja itsevarman dominoivaa auktoriteettiluonnetta että saa naisen tuntemaan "kipinöitä" ja "sukkien pyörimistä jaloissa" ja "salamaniskuja aina kosketettaessa".

Hv. Olin valmis "tyytymään" elämäntapatyöttömään, lapsia haluamattomaan lyhyeen miekkoseen mutta lopulta sain rukkaset.

En koe että vaatimukseni ovat tapissa mutta silti jäin yksin.

Tunnistan sinut täältä useammasta ketjusta, vieläkö on haku päällä?

up

Mä oon ikisinkku, syitä:

- liian ruma

- pitkäaikaistyötön (12v)

- köyhä

- 0 ystävää

- 0 harrastusta

- en kato telkkaria enkä seuraa ainuttakaan sarjaa

- en kuuntele musaa ollenkaan

- en oo somessa

- sisäänpäinkääntynyt

- epäsosiaalinen

- ujo

- tyhmä

- en oo koskaan seukannu

- kerran käynyt treffeillä

- poikuus tallella

- mul ei oo mitään hajua mist ihmiset on kiinnostunu tai mistä ihmisille pitäis jutella

- istun pimeessä asunnossa säästäen sähköä

- en halua jutella kellekkään

- en halua mun asuntoon yhtään ketään

- viihdyn yksin paremmin kuin ihmismassassa

- mua ei kiinnosta yhtään mikään

- tylsä

- käytän samoja vaatteita 2vko putkeen, mitä järkeä heittää vaatteet pyykkin päivän jälkeen? (bokserit vaihdan päivittäin tosin)

- pukeudun tylsästi

- nuuka, en halua käyttää rahaa mihinkään turhaan

- hiukset vedän aina siiliksi, vihaan "trendi" hiuksia

- en ole deittipalstoilla, enkä ole menossa

Oiskohan tuossa tarpeeksi syitä miksi olen ikisinkku omasta tahdosta, mies 35v.

Täällä!

Nainen, 26v, lähihoitaja, osa-aikatöissä (tosin kohta alkaa vakityöt :D)

Tänne asti olen ollut sinkku osin omasta tahdostani, piti opetella elämään itsekseen ja opiskella ammatteja (juu, monikossa). Olisin voinut ehkä aloittaa parisuhteen, mutta ei tullut ketään sopivaa vastaan. Joillain treffeillä olen käynyt.

Nyt alkaisi olla oma elämä sillä mallilla että tähän sopisi toinenkin, mutta kattoo nyt miten pitkään tää sinkkuelämä vielä jatkuu. Henkisesti olen valmis elämään vanhana piikana vaikka lopun ikää jos ei sopivaa löydy. Kriteerit ole koskaan olleet kovin kummoiset; ei voi kauhalla vaatia kun on lusikalla annettu :D

Olin vuodenvaihteeseen saakka ikisinkku. Nyt suhteessa :D 

Täytin 29 v. ilman että olin koskaan seurustellut kenenkään kanssa. Neitsyt. Deiteillä käynyt kyllä ehkä 30 kpl. Syy todennäköisesti se, että kehityin myöhään ja vasta n 23 v. koin olevani valmis parisuhteeseen. Ja sitten olen myös kranttu.