Miten jotkut KEHTAAVAT ruuhkabussissa tms istua käytävänpuoleiselle penkille blokatakseen viereisen paikan jotta voivat istua ilman vierustoveria??!

Birgit kirjoitti:

Minä kysyn ääneen, että onko rouvalla tosiaan kahden penkin levyinen takapuoli. Se on joka kerran tepsinyt ja kummasti on naama punottanut noloudesta.

Sanon voi ei toki ja nousen kyllä.

Odotan, että istut ikkunapaikalle ja sitten runttaan takamukseni penkkiin ja leveät kyynärpääni koko leveydeltä niin, että puolet omista lihoistasi jää mankelin alle.

Enkä yritäkään keriä itseäni kokoon, kun keskipakoisvoima mutkassa runttaa sinut itseni ja ikkunan väliin rusinaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tämä puolityhjässä linjurissa harmita, verenpaineet nousee täydessä autossa. Kävin julkisilla töissä reilun vuoden verran, aamuisin auto niin täyteen ammuttu että jengiä seisoo keskikäytävällä. Siinä usein joku vatipää istuu aloittajan kuvailemalla tavalla, sanoin ihan suoraan että voitko siirtyä et pääsee istumaan. Jos olis jotain mutissut vastaan niin olisin varmaan antanut nyrkkiä.

Tiedätkö, hänen ei tarvitse siirtyä ikkunapaikalle. Tilaa tulee toki antaa tulijalle. Jos väkivaltaiset ajatukset vaivaavat, hae apua ennen kuin joudut vaikeuksiin.

Ihan kiltisti siirtyivät ja kyllä hänen tarvitsee siirtyä, voi toki siirtyä myös seisomaan siihen käytävälle.

Olen pienikokoinen ihminen ja viereeni istui tosi usein ihan valtavan ylipainoisia isoja ihmisiä, siis niin että oikeasti likistyin sinne seinää vasten. Ihan ymmärrettävää että etsivät sen pienimmän ihmisen jonka viereen menevät, mutta en vaan kestänyt enää. Päästän ohi jos huomaan että joku silmäilee vieressäni olevaa ikkunapaikkaa, mutta en istu sinne enää itse. Ahdistun liikaa siellä puristuksissa.

Saan istua kyllä ihan missä tahansa haluan. Voi sitten pyytää että pääsiskö istumaan jos haluaa, en välttämättä joka sekunti näe onko bussin jokainen istuin täynnä. En tykkää istua ikkunan vieressä, teen kyllä tilaa sille joka sinne haluaa. Suuta auki hyvät ihmiset. Itse myös huudan jos bussi on täynnä että seisovat ihmiset tiivistäis takaosassa, jos ei meinaa bussiin mahtua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla oli rintasyöpä ja sytostaattihoitojen seurauksena sain aivan hirveät vaihdevuodet ja kuumat aallot. Bussissa ikkunan vieressä paahtaa patterit kuumana, siksi en siihen istu. Muutenkin riisun ja puen takkia ees taas sillä välillä iskee kylmät aallot. Viereeni kuitenkin päästän helposti jos takin kanssa venkslaaminen ei häiritse.

Kuljin hoidoissa julkisilla ja itseäni puolestaan hämmästyttää ihmisten itsekkyys. Sairaille ei anneta paikkaa ja heitä tönitään. Minustakin varmasti sytojen aikaan huomasi että voin pahoin, olin kaljukin mutta silti terveet nuoret ihmiset varasivat invapaikat.

Nyt kun olen paremmassa kunnossa niin jopa seison mielelläni, istukoon ne joita heikottaa. Annan mielelläni paikan esim. vanhuksille.

Kaikki sairaudet eivät kyllä näy päälle ja myös nuoret voivat olla sairaita. Mistä siis tiedät ko. nuorten olleen terveitä?

Ainakin olivat terveempiä kuin minä pahoinvoinnissani ja veriarvot päin mäntyä, tai kaverini joka liikkuu keppien avulla tai rollaattorilla kulkeva ukki. Tosi vauhdikkaasti myös jaksavat kävellä tönien meitä heikompia, taidat olla itse samanlainen. Ruuhka-aikana ja muulloinkin invapaikat täyttyy, en millään usko että kaikilla heillä on vakavampi sairaus kuin syöpä. 

Sen olen huomannut että meitä syöpäläisiä on helppo kiusata ja ilkeillä. Enpä taida tästä lähtien antaa tilaa kuin muille sairaille, kun minua ei huomioida eikä auteta hädässä niin eipä tee mieli tehdä mitään muiden eteen. Mun puolesta saatte vaikka jäädä kyydistä pois.

Koska patteri paahtaa usein täysillä ikkunan vieressä. (miksi??)

Tulee huono olo ja oksettaa. Pitäisi riisua kaikki päällysvaatteet. Todella kätevää ruuhkabussissa. Eikä ole syöpääkään.

Ikkunan viereen saa tulla istumaan jos saa suunsa auki.

Näitä pellejä on joka päivä bussissa. Joku kerta huomautan siitä ja pyydän tekemään tilaa.

Vierailija kirjoitti:

Istuisin, mutta riskinä on, että saan käsilaukun tai repun päin naamaa. Ihmiset eivät käsitä, että laukut voivat osua toisiin ihmisiin. 

"Omadiagnoosini" on parantumaton syöpä ja heikko vastustuskyky. Olen köyhä pitkien syöpähoitojen jälkeen, joten en voi matkustaa taksilla eikä minulla ole omaa autoa. 

Istun yleensä kuljettajan takana, koska harva haluaa istua paikalla, josta ei näe edessä olevaa maisemaa. Harvemmin kukaan istuu viereen edes ruuhkabusseissa. 

Ihan oikein, pidä puolesi noita syöpävihaajia vastaan. Sun ei tarvi nöyristellä ku'späille yhtään. Hoidoista oikeasti valkosolut menee jopa nollille, ei siihen viereen tarvita ketään räkijää ja köhijää. Sairaalajakso voi kestää eristyshuoneessa viikon jos saa jonkun pöpön. Ja jos näitä syöpävihaajia se ei säälitä yhtään että eristys on tylsää ja kivuliasta niin tiesittekö että se tulee myös kalliiksi yhteiskunnalle? Itse en päästänyt ketään viereeni kun kuljin hoidoissa. Ihan sama mitä mieltä muut olivat, lällällää, ei kiinnosta. 2 kertaa oli sairaalajakso tartuntojen vuoksi.

Ihmetyttää tämä syöpää sairastavien vihaaminen ja kiusaaminen, kuka tahansa teistä itsestännekin saattaa sairastua syöpään, muistakaa sitten tekosenne.

Oothan selvittänyt mahdollisuutesi toimeentulotukeen, se korvaa myös kelataksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos menen enää vain lyhyen matkan, niin istun käytäväpaikalla. Ja kerran, kun ikkunapaikan penkissä oli jotain, joka näytti aivan p**kalta. Hämmentävän kauan sain paheksuvia katseita, ennen kuin joku reipas rohkeni kysyä pääsisikö penkille istumaan. Toki pääsee, jos ei p**katahra haittaa...

Pääsääntöisestihän nämä käytävän puoleisella penkillä yksin istuvat ovat jotain +50v tätejä ja jossain määrin myös samassa ikäluokassa olevia setiä. Se on paljon harvinaisempaa, että nuorten näkee näkee tekevön noin.

Juuri näin. Nuoret istuvat ikkunapaikalla ja pitävät käytäväpaikalla laukkuaan.

Istun käytäväpaikalle, koska olen liian usein liiskautunut ikkunan ja leveän akan väliin. Jolla on neljä kassia.

Väistän kyllä jos pyydät paikkaa. Minä osaan nimittäin istua käytävän puolella istumatta kenenkään syliin.

Vanhuksille tarjoan paikkaa itse.