Lue keskustelun säännöt.
Kerroin naiselle että hän on ns. kakkosvaihehto, ja hän suuttui
20.02.2020 |
En saanut erästä ihastustani, ja nykyiseen suhteeseen mennessäni tämä toinen nainen oli edelleen vahvasti mielessäni...Olisin tietysti valinnut hänet, jos se vain olisi ollut mahdollista.
Edelleen tunteeni tätä naista kohtaan ovat elossa, mutta olen tyytyväinen nykyisenkiin kumppaniini.
Tämä tuli naisen kanssa puheeksi erään toisen jutun kautta, ja nyt nainen on vetänyt pussillisen herneitä nenäänsä. Yritin selittää miten tämä suhde on oikein riittävä minulle, ja välitän hänestä, mutta ei tunnu auttavan....Mielestäni tuo on melko kohtuuton syy suuttua. Meillä kaikilla on varmasti samanlaisia kokemuksia, mutta niistä vain ei puhuta avoimesti.
Kommentit (142)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tällaisia tarinoita oikeasti vaikka kuinka paljon, mutta niistä ei vain keskustella avoimesti, koska reaktio on juurikin tuon "pussillinen herneitä nenään" kaltainen. Ei tuollaista ole tarvetta sanoa ääneen ja loukata toista, vaikka tietäisikin asian olevan noin. Hyvin harva ihminen on sen ensimmäisen vaihtoehtonsa kanssa, koska suhteet ovat aina enemmän tai vähemmän kompromissien ja tyytymisten yhteensovittamista. Tilanteisiin kyllä sopeutuu.
Miksi nämä ihmiset ovat suhteessa? Onko todella paljon niin sairaan läheisriippuvaisia jotka ovat valmiita leikkimään toisen tunne-elämällä kunhan heidän ei tarvitset olla yksin? Kuulostaa todella itsekkäiltä ihmisiltä.
Nyt kaikki vaan ne kriteerit mahdollisimman korkealle että voisi välttää nämä.Pääsääntöisesti ihminen haluaa olla parisuhteessa.
Aina taso ei kuitenkaan riitä niihin joihin ihastuu, ja silloin pitää päättää mihin voi tyytyä.
Ei ole kohtuullista vaatia tällaista ihmistä olemaan koko elämäänsä yksin.Tyytyä!?! Ja elää parisuhteessa jossa on tyytymätön, kaikkeen. Voi sentäs. Toi on läheisriippuvuutta ja toisen osapuolen huijaamista. Mutta, eihän siinä mitä. Jokainen valitsee itse kivikkonsa missä polkea.
TYYTYMINEN ei tarkoita sitä, että olisi TYYTYMÄTÖN. Päinvastoin.
Eihän aapee missään sanonut olevansa tyytymätön, vaan nimenomaan olevansa TYYTYVÄINEN.
Mutta siitä huolimatta nainen veti herneet nenään.Tyytyväinen voi olla monella tapaa. Tunteet ovat muualla, mutta mies on tyytyväinen kun ei joudu elämään yksin, kun saa vakiseksiä joltakin, on joku joka laittaa ruokaa ja siivoaa (yksin tai puolet ajasta) jne. Sitten on se mahdollisuus ettei tuo joku halua olla yksinäisyyden ja tarpeiden täyttäjä rakkaudettomassa/puolilämpimässä suhteessa. Se toisen tyytyväiseksi tekeminen kun ei ole mikään palkinto, jonka vuoksi jaksaisi elää, saati olla suhteessa. Tai jos jaksaa, pitkässä juoksussa ihan hyvä tietää olevansa lohdutuspalkinto. eri
No eikö tuo ole parempi kuin ikuisesti yksin oleminen?
Missä ennustetaan ikuinen yksin oleminen jos ei lähde tuollaiseen suhteeseen? Olisi myös aika julmaa olla henkisesti toinen jalka oven välissä, valmiina häipymään jos se Oikea tuleekin vastaan. Samalla tavalla toisen samanlainen asennoituminen noin aiheuttaisi ainaisen epävarmuuden.
Mieluummin riski siitä ettei sitä ykkössuhdetta tule ja yksin, kuin kämppissuhteessa.
Minä menetin mahdollisuuteni ykköseen, kun olin luovuttanut ja mennyt yhteen toisen kanssa enkä voinut rikkoa juuri annettua lupausta. Nyt myöhemmin olen ollut mielummin yksin kuin väärässä suhteessa. Oma elämä on muutenkin hyvää, en tarvitse ketään pönkittämään itseäni tai talouttani. Kiva olisi kuitenkin saada jakaa se aidosti rakkaan ihmisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naiselle pitää sanoa, että hän on kakkosvaihtoehto, mutta
jos hän sallii rajattoman "kakkosvaihtoehdon" käytön, niin hän onkin
ehdoton ykkönen.
Vierailija kirjoitti:
Naiselle pitää sanoa, että hän on kakkosvaihtoehto, mutta
jos hän sallii rajattoman "kakkosvaihtoehdon" käytön, niin hän onkin
ehdoton ykkönen.
Provosi suomennettuna: ensin hajotetaan naisen itsetunto, ja kun se on niin olematon että hyväksyy ovimattona sivusuhteet, kehutaan tästä matelusta.
Eli ainoa oikea ratkaisu kakkosvaihtoehdosta kuullessa on laittaa äijä kiertoon.
Miksi ihmiset luulevat, että yksipuolinen ihastuminen on yhtä kuin ykkösvaihtoehto? Eihän se mikään vaihtoehto ollut alunperinkään koska se toinen ei ollut missään vaiheessa kiinnostunut!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle pitää sanoa, että hän on kakkosvaihtoehto, mutta
jos hän sallii rajattoman "kakkosvaihtoehdon" käytön, niin hän onkin
ehdoton ykkönen.
Provosi suomennettuna: ensin hajotetaan naisen itsetunto, ja kun se on niin olematon että hyväksyy ovimattona sivusuhteet, kehutaan tästä matelusta.
Eli ainoa oikea ratkaisu kakkosvaihtoehdosta kuullessa on laittaa äijä kiertoon.
Kakkosen käytön salliminen on WIN-WIN tilanne, kamoon hei!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet meistä edellyttää puolisoltaan rehellisyyttä. On kuitenkin hyvä muistaa, että parisuhteessa valkoiset valheetkin lasketaan rehellisyydeksi. Koskaan ei saa vastata siten, että se loukkaisi toista. On parempi valehdella tai ainakin kaunistella totuutta kuin sanoa suoraan, miten asia on.
Tämä riippuu ihan ihmisestä. Nuorempana, huonomman itsetunnon ja mustavalkoisemman ajattelun omaavana ihmisenä olisin ennemmin kuullut valkoisia valheita. Nyt kuulen ennemmin totuuden, vaikka se olisi sitä että kuulen kumppanin tyytyneen minuun, kun ei saanut jotain toista. Arvostan rehellisyyttä ja arvostan sitä eniten sellaisissa tilanteissa, joissa on vaikea kertoa totuus. Minulle rehellisyys lisää luottamusta kumppaniin ja suhteeseen. Minusta tuntuu hyvältä, kun toinen kokee olonsa niin turvalliseksi että voi paljastaa tuollaisia asioista eikä hänen tarvitse esittää tai valehdelle mistään. En loukkaannu herkästi. Ymmärrän että se on aivan normaalia, että joku tavoittamaton henkilö on suuri ihastus tai että muihinkin ihmisiin voi ihastua parisuhteen aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiselle pitää sanoa, että hän on kakkosvaihtoehto, mutta
jos hän sallii rajattoman "kakkosvaihtoehdon" käytön, niin hän onkin
ehdoton ykkönen.
Provosi suomennettuna: ensin hajotetaan naisen itsetunto, ja kun se on niin olematon että hyväksyy ovimattona sivusuhteet, kehutaan tästä matelusta.
Eli ainoa oikea ratkaisu kakkosvaihtoehdosta kuullessa on laittaa äijä kiertoon.
Kakkosen käytön salliminen on WIN-WIN tilanne, kamoon hei!
Jos se sallitaan molemmille, niin kamoon hei, winwinwinwinwin!
Saitko tarpeeks huomiota vai pitäskö trollata vähän lisää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tuollaista pommia voi tulla, jos suhteen alusta asti on ollut selvää, että molemmat ovat löytäneet jotain ihmeellistä. Sen sijaan, jos asia ei ole selvä, todennäköistä on, että toinen tai molemmat ovat ottaneet ihan kivan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tällaisia tarinoita oikeasti vaikka kuinka paljon, mutta niistä ei vain keskustella avoimesti, koska reaktio on juurikin tuon "pussillinen herneitä nenään" kaltainen. Ei tuollaista ole tarvetta sanoa ääneen ja loukata toista, vaikka tietäisikin asian olevan noin. Hyvin harva ihminen on sen ensimmäisen vaihtoehtonsa kanssa, koska suhteet ovat aina enemmän tai vähemmän kompromissien ja tyytymisten yhteensovittamista. Tilanteisiin kyllä sopeutuu.
Kyllä rehellinen täytyy olla, jos kumppani tuollaista noin isoa asiaa kysyy.
Ei pidä kysyä, jos ei kestä vastausta.
Ei pidä varastaa toisen ihmisen aikaa, energiaa, ja tulevaisuudenhaaveita epärehellisellä vedättämisellä. Montako vuotta varastit jo häneltä? Nekin olisi voinut käyttää oikean kumppanin kanssa.
Tämä ei ollut ap, jos sitä luulit. Jos puoliso on tyytyväinen elämäänsä, niin ei siltä kukaan mitään varasta eikä vedätä. Aivan varmasti on monia hyviä ja pitkiä liittoja solmittu, vaikka jompikumpi tai molemmat ei olekaan saaneet sitä, jonka olisivat halunneet, ja ovat "tyytyneet" toiseen. Aina vaan ei voi saada kaikkea mitä haluaa. Sinkkuja olisi aika paljon enemmän, jos kukaan ei pariutuisi enää ikinä, jos saavat pakit suurelta ihastukseltaan - koska se toinen olisi sitten se "kakkosvaihtoehto".
No semmosta se on, koska aina voi tulla uusi ykkösvaihtoehto. Eihän se asetelma ole lopullinen. Oman ykkösen ja seuraavan ykkösen välillä oli kymmenen vuotta.
Nimenomaan. Itse olin kai kakkos- ellen kolmosvaihtoehto, mieskin ehkä kakkonen, mutta hyvin tässä on alun kolmattakymmenettä vuotta rinnakkain elämänpolkua tallottu. Onhan se toki romanttista ajatella olevansa ykkönen, mutta sitä on enimmäkseen vain rakkausromaaneissa.
Miksi te olette menneet yhteen? Vaikka miten koitan niin en keksi mitään syytä miksi joku tekisi noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tällaisia tarinoita oikeasti vaikka kuinka paljon, mutta niistä ei vain keskustella avoimesti, koska reaktio on juurikin tuon "pussillinen herneitä nenään" kaltainen. Ei tuollaista ole tarvetta sanoa ääneen ja loukata toista, vaikka tietäisikin asian olevan noin. Hyvin harva ihminen on sen ensimmäisen vaihtoehtonsa kanssa, koska suhteet ovat aina enemmän tai vähemmän kompromissien ja tyytymisten yhteensovittamista. Tilanteisiin kyllä sopeutuu.
Kyllä rehellinen täytyy olla, jos kumppani tuollaista noin isoa asiaa kysyy.
Ei pidä kysyä, jos ei kestä vastausta.
Ei pidä varastaa toisen ihmisen aikaa, energiaa, ja tulevaisuudenhaaveita epärehellisellä vedättämisellä. Montako vuotta varastit jo häneltä? Nekin olisi voinut käyttää oikean kumppanin kanssa.
Tämä ei ollut ap, jos sitä luulit. Jos puoliso on tyytyväinen elämäänsä, niin ei siltä kukaan mitään varasta eikä vedätä. Aivan varmasti on monia hyviä ja pitkiä liittoja solmittu, vaikka jompikumpi tai molemmat ei olekaan saaneet sitä, jonka olisivat halunneet, ja ovat "tyytyneet" toiseen. Aina vaan ei voi saada kaikkea mitä haluaa. Sinkkuja olisi aika paljon enemmän, jos kukaan ei pariutuisi enää ikinä, jos saavat pakit suurelta ihastukseltaan - koska se toinen olisi sitten se "kakkosvaihtoehto".
No semmosta se on, koska aina voi tulla uusi ykkösvaihtoehto. Eihän se asetelma ole lopullinen. Oman ykkösen ja seuraavan ykkösen välillä oli kymmenen vuotta.
Nimenomaan. Itse olin kai kakkos- ellen kolmosvaihtoehto, mieskin ehkä kakkonen, mutta hyvin tässä on alun kolmattakymmenettä vuotta rinnakkain elämänpolkua tallottu. Onhan se toki romanttista ajatella olevansa ykkönen, mutta sitä on enimmäkseen vain rakkausromaaneissa.
Miksi te olette menneet yhteen? Vaikka miten koitan niin en keksi mitään syytä miksi joku tekisi noin.
Jotkut eivät oikeasti kaipaa mitään erityistä ja tarvitsevat apua (raha, ruoka, remontti tms).
Kaikkihan me haluamme olla jotain kakkosvaihtoehtoja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tällaisia tarinoita oikeasti vaikka kuinka paljon, mutta niistä ei vain keskustella avoimesti, koska reaktio on juurikin tuon "pussillinen herneitä nenään" kaltainen. Ei tuollaista ole tarvetta sanoa ääneen ja loukata toista, vaikka tietäisikin asian olevan noin. Hyvin harva ihminen on sen ensimmäisen vaihtoehtonsa kanssa, koska suhteet ovat aina enemmän tai vähemmän kompromissien ja tyytymisten yhteensovittamista. Tilanteisiin kyllä sopeutuu.
Kyllä rehellinen täytyy olla, jos kumppani tuollaista noin isoa asiaa kysyy.
Ei pidä kysyä, jos ei kestä vastausta.
Ei pidä varastaa toisen ihmisen aikaa, energiaa, ja tulevaisuudenhaaveita epärehellisellä vedättämisellä. Montako vuotta varastit jo häneltä? Nekin olisi voinut käyttää oikean kumppanin kanssa.
Tämä ei ollut ap, jos sitä luulit. Jos puoliso on tyytyväinen elämäänsä, niin ei siltä kukaan mitään varasta eikä vedätä. Aivan varmasti on monia hyviä ja pitkiä liittoja solmittu, vaikka jompikumpi tai molemmat ei olekaan saaneet sitä, jonka olisivat halunneet, ja ovat "tyytyneet" toiseen. Aina vaan ei voi saada kaikkea mitä haluaa. Sinkkuja olisi aika paljon enemmän, jos kukaan ei pariutuisi enää ikinä, jos saavat pakit suurelta ihastukseltaan - koska se toinen olisi sitten se "kakkosvaihtoehto".
No semmosta se on, koska aina voi tulla uusi ykkösvaihtoehto. Eihän se asetelma ole lopullinen. Oman ykkösen ja seuraavan ykkösen välillä oli kymmenen vuotta.
Nimenomaan. Itse olin kai kakkos- ellen kolmosvaihtoehto, mieskin ehkä kakkonen, mutta hyvin tässä on alun kolmattakymmenettä vuotta rinnakkain elämänpolkua tallottu. Onhan se toki romanttista ajatella olevansa ykkönen, mutta sitä on enimmäkseen vain rakkausromaaneissa.
Miksi te olette menneet yhteen? Vaikka miten koitan niin en keksi mitään syytä miksi joku tekisi noin.
Jotkut eivät oikeasti kaipaa mitään erityistä ja tarvitsevat apua (raha, ruoka, remontti tms).
Jos Suomessa ei olisi mitään sosiaalitukia niin sitten voisin ymmärtää että joku ruokaa saadakseen alkaa suhteeseen. Rahan ja remontin saaminen toiselta suhteen varjolla kuulostaa jo sairaalta.
Naisellasi on huono itsetunto kun ei luota itseensä ja sinun rehellisyyteesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tällaisia tarinoita oikeasti vaikka kuinka paljon, mutta niistä ei vain keskustella avoimesti, koska reaktio on juurikin tuon "pussillinen herneitä nenään" kaltainen. Ei tuollaista ole tarvetta sanoa ääneen ja loukata toista, vaikka tietäisikin asian olevan noin. Hyvin harva ihminen on sen ensimmäisen vaihtoehtonsa kanssa, koska suhteet ovat aina enemmän tai vähemmän kompromissien ja tyytymisten yhteensovittamista. Tilanteisiin kyllä sopeutuu.
Miksi nämä ihmiset ovat suhteessa? Onko todella paljon niin sairaan läheisriippuvaisia jotka ovat valmiita leikkimään toisen tunne-elämällä kunhan heidän ei tarvitset olla yksin? Kuulostaa todella itsekkäiltä ihmisiltä.
Nyt kaikki vaan ne kriteerit mahdollisimman korkealle että voisi välttää nämä.Pääsääntöisesti ihminen haluaa olla parisuhteessa.
Aina taso ei kuitenkaan riitä niihin joihin ihastuu, ja silloin pitää päättää mihin voi tyytyä.
Ei ole kohtuullista vaatia tällaista ihmistä olemaan koko elämäänsä yksin.Tyytyä!?! Ja elää parisuhteessa jossa on tyytymätön, kaikkeen. Voi sentäs. Toi on läheisriippuvuutta ja toisen osapuolen huijaamista. Mutta, eihän siinä mitä. Jokainen valitsee itse kivikkonsa missä polkea.
Ei tyytynyt ole välttämättä tyytymätön, mihinkään. Voi olla hyvinkin tyytyväinen. Ja miten se on huijaamista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko ap:lle ihan ok jos nykyinen nainen kertoisi olevansa ihan tyytyväinen heidän suhteeseensa ja seksiin mutta silti mielessä on toisinaan se yksi mies, joka oli maailman paras suutelija ja peto sängyssä, hänen peniksensä oli täydellinen ja orgasmivarma.
Ihan hyvää seksiä siis nykyäänkin ap:n kanssa mutta se toinen oli vaan parempi. Tarvitseeko sitä sanoa ääneen? - mutta toki ap:n nainen vaihtaisi siihen toiseen mieheen, jos se vain olisi mahdollista. Se ei ole mahdollista, ihannemies on nykyään varattu ja valitsi toisen naisen, ja ap on ihan hyvä vaihtoehto. Kun ei sitä toista miestä saanut.
Ap kestää tämän totuuden vai onko liikaa informaatiota?
Jos asiaa itse kysyy, niin kyllä myös rehellinen vastaus pitää kestää.
Millä tavoin se "pitää kestää"? Reagoimatta mitenkään? Suuttumatta? Loukkaantumatta? Eroamatta? Jotain muuta?
Ei sellaista lakia ole, että kysyessään jotain vastaus pitäisi kivikasvona kestää ja jatkaa kuin ei mitään. eri
Niin, pitää kestää vetämättä hernepeltoa nenäänsä, jos vastaus ei olekaan odotettu. Se on sitten oma asia, miten siitä eteenpäin, ei kukaan ole käskenyt kivikasvona olla ja jatkaa kuin ei mitään.
Eli vastaus pitäisi ottaa se saadessaan kivikasvona vastaan? Tunnereaktio vastaukseen on ehdoton ei, ja sen piilottaminen vastauksen kestämistä?
Haluat nyt väkisin käsittää väärin. Alkuperäinen väite oli, että jos asiaa kysyy, myös rehellinen vastaus pitää kestää. Siis: ei pidä kysyä, jos tuntuu siltä, ettei kestä muuta kuin tietynlaista vastausta.
Mä tein kerran samalla tavalla. Erosin hänestä koska en pystynyt sellaiseen suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko ap:lle ihan ok jos nykyinen nainen kertoisi olevansa ihan tyytyväinen heidän suhteeseensa ja seksiin mutta silti mielessä on toisinaan se yksi mies, joka oli maailman paras suutelija ja peto sängyssä, hänen peniksensä oli täydellinen ja orgasmivarma.
Ihan hyvää seksiä siis nykyäänkin ap:n kanssa mutta se toinen oli vaan parempi. Tarvitseeko sitä sanoa ääneen? - mutta toki ap:n nainen vaihtaisi siihen toiseen mieheen, jos se vain olisi mahdollista. Se ei ole mahdollista, ihannemies on nykyään varattu ja valitsi toisen naisen, ja ap on ihan hyvä vaihtoehto. Kun ei sitä toista miestä saanut.
Ap kestää tämän totuuden vai onko liikaa informaatiota?
Jos asiaa itse kysyy, niin kyllä myös rehellinen vastaus pitää kestää.
Millä tavoin se "pitää kestää"? Reagoimatta mitenkään? Suuttumatta? Loukkaantumatta? Eroamatta? Jotain muuta?
Ei sellaista lakia ole, että kysyessään jotain vastaus pitäisi kivikasvona kestää ja jatkaa kuin ei mitään. eri
Niin, pitää kestää vetämättä hernepeltoa nenäänsä, jos vastaus ei olekaan odotettu. Se on sitten oma asia, miten siitä eteenpäin, ei kukaan ole käskenyt kivikasvona olla ja jatkaa kuin ei mitään.
Eli vastaus pitäisi ottaa se saadessaan kivikasvona vastaan? Tunnereaktio vastaukseen on ehdoton ei, ja sen piilottaminen vastauksen kestämistä?
Haluat nyt väkisin käsittää väärin. Alkuperäinen väite oli, että jos asiaa kysyy, myös rehellinen vastaus pitää kestää. Siis: ei pidä kysyä, jos tuntuu siltä, ettei kestä muuta kuin tietynlaista vastausta.
Se on huvittavaa, että vaaditaan rehellisyyttä ja sitten sitä ei arvostetakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tällaisia tarinoita oikeasti vaikka kuinka paljon, mutta niistä ei vain keskustella avoimesti, koska reaktio on juurikin tuon "pussillinen herneitä nenään" kaltainen. Ei tuollaista ole tarvetta sanoa ääneen ja loukata toista, vaikka tietäisikin asian olevan noin. Hyvin harva ihminen on sen ensimmäisen vaihtoehtonsa kanssa, koska suhteet ovat aina enemmän tai vähemmän kompromissien ja tyytymisten yhteensovittamista. Tilanteisiin kyllä sopeutuu.
Kyllä rehellinen täytyy olla, jos kumppani tuollaista noin isoa asiaa kysyy.
Ei pidä kysyä, jos ei kestä vastausta.
Ei pidä varastaa toisen ihmisen aikaa, energiaa, ja tulevaisuudenhaaveita epärehellisellä vedättämisellä. Montako vuotta varastit jo häneltä? Nekin olisi voinut käyttää oikean kumppanin kanssa.
Tämä ei ollut ap, jos sitä luulit. Jos puoliso on tyytyväinen elämäänsä, niin ei siltä kukaan mitään varasta eikä vedätä. Aivan varmasti on monia hyviä ja pitkiä liittoja solmittu, vaikka jompikumpi tai molemmat ei olekaan saaneet sitä, jonka olisivat halunneet, ja ovat "tyytyneet" toiseen. Aina vaan ei voi saada kaikkea mitä haluaa. Sinkkuja olisi aika paljon enemmän, jos kukaan ei pariutuisi enää ikinä, jos saavat pakit suurelta ihastukseltaan - koska se toinen olisi sitten se "kakkosvaihtoehto".
No semmosta se on, koska aina voi tulla uusi ykkösvaihtoehto. Eihän se asetelma ole lopullinen. Oman ykkösen ja seuraavan ykkösen välillä oli kymmenen vuotta.
Niin, aina voi tulla uusi ykkösvaihtoehto. Siksi on aika surkeaa olla omalle kumppanille se kakkosvaihtoehto, koska ykkösnainen tai -mies voi ilmestyä milloin vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan tällaisia tarinoita oikeasti vaikka kuinka paljon, mutta niistä ei vain keskustella avoimesti, koska reaktio on juurikin tuon "pussillinen herneitä nenään" kaltainen. Ei tuollaista ole tarvetta sanoa ääneen ja loukata toista, vaikka tietäisikin asian olevan noin. Hyvin harva ihminen on sen ensimmäisen vaihtoehtonsa kanssa, koska suhteet ovat aina enemmän tai vähemmän kompromissien ja tyytymisten yhteensovittamista. Tilanteisiin kyllä sopeutuu.
Kyllä rehellinen täytyy olla, jos kumppani tuollaista noin isoa asiaa kysyy.
Ei pidä kysyä, jos ei kestä vastausta.
Ei pidä varastaa toisen ihmisen aikaa, energiaa, ja tulevaisuudenhaaveita epärehellisellä vedättämisellä. Montako vuotta varastit jo häneltä? Nekin olisi voinut käyttää oikean kumppanin kanssa.
Tämä ei ollut ap, jos sitä luulit. Jos puoliso on tyytyväinen elämäänsä, niin ei siltä kukaan mitään varasta eikä vedätä. Aivan varmasti on monia hyviä ja pitkiä liittoja solmittu, vaikka jompikumpi tai molemmat ei olekaan saaneet sitä, jonka olisivat halunneet, ja ovat "tyytyneet" toiseen. Aina vaan ei voi saada kaikkea mitä haluaa. Sinkkuja olisi aika paljon enemmän, jos kukaan ei pariutuisi enää ikinä, jos saavat pakit suurelta ihastukseltaan - koska se toinen olisi sitten se "kakkosvaihtoehto".
No semmosta se on, koska aina voi tulla uusi ykkösvaihtoehto. Eihän se asetelma ole lopullinen. Oman ykkösen ja seuraavan ykkösen välillä oli kymmenen vuotta.
Nimenomaan. Itse olin kai kakkos- ellen kolmosvaihtoehto, mieskin ehkä kakkonen, mutta hyvin tässä on alun kolmattakymmenettä vuotta rinnakkain elämänpolkua tallottu. Onhan se toki romanttista ajatella olevansa ykkönen, mutta sitä on enimmäkseen vain rakkausromaaneissa.
Miksi te olette menneet yhteen? Vaikka miten koitan niin en keksi mitään syytä miksi joku tekisi noin.
Ohis....koska on ihan normaalia haluta parisuhde ja kenties perhettäkin. Mitä nuoremmasta ihmisestä kyse, sen ymmärrettävämpää. Pitäisikö parikymppisen, jonka poika/tyttöystävä (eli se ykkösvaihtoehto) kuolee autokolarissa, olla koko elämänsä sinkkuna? Ei koskaan enää parisuhdetta, ei koskaan lapsia? Elämää on kuitenkin vielä edessä noin 60 vuotta.
Mikä se parisuhde on näille ihmisille kun sitä niin hinkuvat?
Ja kyllä, on ihan kohtuullista ja jopa parasta että he pysyvät yksin jos eivät ennen suhteen solmimista tee selväksi että toinen on vain väline millä saada jotain mitä itse haluaa.