Lue keskustelun säännöt.
Tykkäätkö oikeasti ja rehellisesti autolla ajamisesta?
Kommentit (60)
Tykkään. Tänä vuonna on kertynyt yli 10 000km pelkkää huviajoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, mieluummin istun kyydissä ja katselen maisemia. Ajaminen on yksi homma muiden joukossa, en suhtaudu siihen tunteella.
Tykkään. Se on toisinaan kuin terapiaa.
Muut ihmiset ovat niin hulluja liikenteessä ainakin täällä Turussa että en tykkää siitä syystä ajaa. Ohitellaan miten sattuu, roikutaan puskurissa jne. Ei mulla enää autoa ole käytössäkään mutta kai jossain lomamatkalla voisi vuokratakin (jos ei ruuhkainen paikka tai vääränpuoleinen liikenne)
En. Tuntuu edelleen vain olevan liian vaativaa motoriikalleni ja havaintokyvylleni. Joudun pinnistelemään. Pitäisi ajaa enemmän jotta oppisin kunnolla, mutta ei vain millään viitsisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varsin saamelaiset tykkää kun etelän vetelät ajavat 900km ostamaan heidän rihkamaa. välillä vielä kun kielletään asiointi nunnuka rassukat luulivat senkin lisäävän myyntiä ja hintojen korotuksille siunaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään. Avainsanoina vapaus, huolettomuus ja riippumattomuus.
Mutta tykkäisinkö ajaa työkseni? En.
Bangkokissa tressaavaa. Islannissa yksinäistä. Pohjanmaalla kovin tasaista. Los Angelesista San Franciscoon kulkevalla merenrantatiellä ihan kivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tietenkin,vain homot,ämmät ja muut nössöt ei osaa ajaa!
En tykkää. Moottoeitieliittymät stressaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tykkään kovasti. Tietysti myös auto ja mukavuudet vaikuttaa. Omalla neliveto automaatilla ajelee mielellään, työpaikan etuvetoisella manuaalilla ei niinkään.
Minulle se ajaminen on terapeuttista ja parhaimmillaan hyvää yksinoloa.
Kun aikoinaan sain ajokortin, oli ajaminen kivaa. Suostuin kuskiksi kaikille, jotka tarvitsivat ja oli tykkäsin ajaa erilaisilla autoilla. No, sitten aikuistuin ja totesin, että se menettelee, kun tarvitsee matkustaa paikasta toiseen, mutta en tosiaankaan milläänlailla kiinnosta. No, hetken ollut jännääkin taas, kun ihan uudella autolla (14 km mittarissa) saanut ajaa, mutta siihen se jää. Jotkut ihmiset ajavat etelä-Suomesta Lappiin putkeen lomalle mennessään, mutta itse en koskaan haluaisi sellaista. Voisin mennä asuntoautolla ja pysähtyä matkalla kivoissa paikoissa ja tuttavia moikkaamassa, muuten ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on ollut ajokortti 39 vuotta ja yhä edelleen nautin ajamisesta, vauhdista ja maisemista.
Huviajelua tullut koronan aikaan enemmän kuin ennen. Pitkät matkat jääneet, kun ei ole päässyt tapaamaan maakunnissa asuvia tuttuja.
Ajaminen on suuri nautinto.
N 73 v.
Tykkään kyllä. Autolla ajamisessa on tosiaan se vapauden tunne, mitä julkisissa ei ole. Voi itse päättää mihin aikaan menee ja minne. Ei tarvitse olla riippuvainen muista.
En muutenkaan ilman omaa autoa pärjäisi, koska työaikani ovat sellaiset etten pääsisi julkisilla kulkemaan muutenkaan. Meilläpäin ei liiku muut bussit kuin koulubussi arkipäivisin.
Eli siis on ihan hyvä, että nautin autolla ajamisesta.
Vieraissa kaupungeissa ajamisesta en kylläkään tykkää. Toisaalta eipä kaupungeissa omaa autoa tarvitakaan, kun julkinen liikenne niissä toimii.
Tykkään. Suomessa tiet on vaan tylsiä kun ei näe muuta kuin metsää.
Italiassa rakastan ajamista, lähden kerran pari viikossa muuten vaan kimuranteille pikkuteille ajelemaan kylästä toiseen välillä pysähdellen ihailemaan Alppeja ja viinitarhoja. Motarillakin erittäin sujuvaa ajoa. Isoja kaupunkeja vältän koska niiden vanhat keskustat on todella ahtaita.
Ranskassa ajaminen yhtä ahdistavaa kuin Suomessa, ei anneta tietä, ei olla joustavia, liikenne on jotenkin nykivää ja epäkohteliasta
En tykkää enkä inhoa. Neutraalia liikkumista paikasta toiseen. Myös huvin vuoksi ajelussa pääosassa ovat paikat ja maisemat, ei itse ajaminen.
Kyllä. Ajaminen rentouttaa. Olen ajanut Suomessa, Yhdysvalloissa ja Thaimaassa. Tosin viimeksi mainitussa yllättävän kinkkiseksi osoittautui vasemmanpuoleinen liikenne. Tai ei edes se liikenne, vaan se kun ratti oli väärällä puolella.
Keskusta-alueella ajaminen pimeällä ja märällä kelillä on kyllä enemmän tai vähemmän stressaavaa.
Nyt on pitkä aika, etten ole ajanut autoa, mutta tykkäsin ajaa maaseudun teillä. Näkee kivoja maisemia jne.
En. Aivan hiton tylsää.
Kaksipyöräisillä taas voisin ajaa vaikka maailman ympäri.