Sitoutumiskammoinen mies
Mistä johtuu, ettei 50v. mies halua sitotua ? Ei lapsia, ei avioliittoa, ei yhteistä kotia. Ei ole eikä tule.
Olemme pääsääntöisesti hänen luona hänen ehdoilla ja riidan tullen aina kuulen lauseen "Tämmönen oon, jos ei kelpaa, ni lähe sitte menee".
Onko tämmösessä suhteessa mitään järkeä?
Miksi mies haluaa kuitenkin olla suhteessa, kun ei ole halukas puhumaan eikä tunnu kiinnostavan miltä musta tuntuu.
Kommentit (42)
Se on naiselle kauhistus kun mies ei suostu hyppimään hänen pillinsä mukaan. Juuri tuossa on se syy miksi päätin 12 vuotta sitten kun erosin että ei koskaan enää. Oma asunto eikä aikomustakaan muuttaa kenenkään kanssa yhteen. Jos haluaa olla mun kanssa okei mutta ei tarvitse luulla siitä liikoja. Varsinkaan mihinkään komenteluun en suostu.
Vierailija kirjoitti:
Aika harva viisikymppinen enää niitä lapsia haluaa. Samoin jos on jo se aviokin koettu niin sekään ei kiinnosta. Se ei ole sitoutumiskammoa vaan realismia. Jos lapsia tahdot ja naimisiin hanki mies joka niitä myös oikeasti on vailla.
Tätä olen eniten mietttinyt. Ehkä siirryn seuraavaksi pohtimaan miksi mulle olisi muka tärkeää olla sitoutumisen arvoinen. Miksei mullekin vois riittää omat elämät ja yhdessä puuhastelu.
Eihän se välttämättä tarvi olla sitä, että olis varasijalla tai että etäisyyttä pidetään ajatuksella "koska kuitenkin erotaan".
Ehkä kyseessä todellakin on vain realismi.
Vierailija kirjoitti:
No kyllä sinun kirjoituksestasi ilmenee vain se, että te ette sovi toisillenne. Et sinä toista ihmistä pysty muuttamaan.
Särähti kyllä myös tuo, että riitelette vaikka pitäisi olla se kutuaika vielä hyvinkin .
Samaa mieltä. Oon ollu melko pettynyt tähän riitelyn määrään. En haluakaan muuttaa toista ja siksi tässä pohdin, että mikä tämmöselle käytökselle on syynä. Onko jotain, mikä multa on jäänyt oivaltamatta?
Sitoutumista ei mitata kyllä lastenhankinnalla, yhteisellä asunnolla tai avioliitolla. Ny on kuitenkin kysymyksessä viisikymppinen mies, joka todennäköisesti on kaikki em. asiat jo kokeillut.
Ihan suoraan sanon, että jos itse joskus enää mihinkään suhteiseen edes alkaisin, niin yhteen en muuta enää ikinä. Se ei tarkoita, että toiseen ei sitouudu vaikka ei lapsia halua tai yhdessä asua.
Olen itse viisikymppinen ja kotileikit on leikitty. Kahden tasavertaisen aikuisen suhde, jossa niinsanotusti noukitaan rusinat pullasta on vain järkevää.
Olen pahoillani, mutta mies ei ole sinuun rakastunut. Hän tekee juuri sen verran, että saa sulta seksiä ja seuraa aina halutessaan, ei enempää. Jos olet rakastunut häneen, tulet satuttamaan itsesi. Mies sitoutuu kyllä naiseen, jota rakastaa.
Aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä sinun kirjoituksestasi ilmenee vain se, että te ette sovi toisillenne. Et sinä toista ihmistä pysty muuttamaan.
Särähti kyllä myös tuo, että riitelette vaikka pitäisi olla se kutuaika vielä hyvinkin .
Samaa mieltä. Oon ollu melko pettynyt tähän riitelyn määrään. En haluakaan muuttaa toista ja siksi tässä pohdin, että mikä tämmöselle käytökselle on syynä. Onko jotain, mikä multa on jäänyt oivaltamatta?
Tottakai olet jättänyt oivaltamatta meinaan oman prässäyksesi. Mies ei halua naimisiin/lapsia/muuttaa yhteen ja sinä silti otat niitä säännöllisesti esiin. Hän on suoraan sanonut, että edellämainitut asiat ei käy, joten tottakai ahdistuu jos niistä jatkuvasti painostat.
Joko hyväksyt asian tai et, ja jos et hyväksy niin on parempi etsiä uusi mies, kuin jatkuvasti prässätä sellaista, joka ei niitä asioita halua.
Aloittaja kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No kyllä sinun kirjoituksestasi ilmenee vain se, että te ette sovi toisillenne. Et sinä toista ihmistä pysty muuttamaan.
Särähti kyllä myös tuo, että riitelette vaikka pitäisi olla se kutuaika vielä hyvinkin .
Samaa mieltä. Oon ollu melko pettynyt tähän riitelyn määrään. En haluakaan muuttaa toista ja siksi tässä pohdin, että mikä tämmöselle käytökselle on syynä. Onko jotain, mikä multa on jäänyt oivaltamatta?
Se, että et voi pakottaa toista rakastamaan ja sitoutumaan. Jos pelkkä seksi ja seura ei riitä sulle, niin vaihda miestä. Nimittäin jos mies törmää naiseen, johon rakastuu, tulet jäämään kuin nalli kalliolle. Ota mieheen etäisyyttä, jos et halua satuttaa itseäsi.
Tässähän on nyt tärkeintä mitä sinä haluat? Jos haluat enemmän niin lähde ja etsi, kyllä sen voi löytää vielä kypsemmällä iälläkin, itse löysin viisikymppisenä sen elämäni rakkauden ja ollaan onnellisia ja mentiin naimisiinkin. Jos mies olisi se oikea se haluaisi sinulle parasta ja näyttäisi myös sen
Minkä ikäinen itse olet? Jos lapset ovat sinulle tärkeitä niin mieti onko tämä suhde sellainen, että haluat olla siinä saamatta niitä lapsi. Koska mies ei ilmeisesti todellakaan niitä halua. Ja se on myös toisaalta mies ilmoittanut sinulle rehellisesti. ReilumPaavo se on suoraan sanoa ja jättää toiselle valinta jäädä vai ei.
Ei toista voi pakottaa tai jos sen tekee niin ei välttämättä järkevää suhteen kannalta.
Mielestäni tuo on realismia kun mies sanoo, että otat hänet sellaisena kun hän on (ilman yhteisiä lapsia ja ilman yhteenmuuttoa). Tai teet sitten omat ratkaisusi.
Kyllä minäkin, vaikka olen nainen ja hieman samanikäinen kuin tuo mies, tekisi juuri noin. En nimittäin halua enää pieniä lapsia, en toisen enkä itse edes saisi, ja en välttämättä haluaisi asua yhdessä.
Mutta silti voisi rakastaa ja haluta olla yhdessä ja viettää aikaa yhdessä sekä olla välillä omissa oloissamme.
Se ei kyllä ole oikein, että aina teette miehelle mieluisia asioita, kyllä joskus kuuluu mennä oman mukavuusalueen ulkopuolelle ja tehdä toisillekin mieluisia asioita. Vaikka juuri mennä yhdessä johonkin vaikka itseä niin paljon se ei kiinnostaisikaan. Koska ja jos rakastaa sitä toista, niin pitää olla empaattinen ja miettiä asioita sen toisenkin näkökulmasta.
Vierailija kirjoitti:
Tässähän on nyt tärkeintä mitä sinä haluat? Jos haluat enemmän niin lähde ja etsi, kyllä sen voi löytää vielä kypsemmällä iälläkin, itse löysin viisikymppisenä sen elämäni rakkauden ja ollaan onnellisia ja mentiin naimisiinkin. Jos mies olisi se oikea se haluaisi sinulle parasta ja näyttäisi myös sen
Aivan. Tärkeä olisi miettiä mitä ap saat tällaisesta suhteesta, jossa koetat pakottaa toista rakastamaan ja sitoutumaan. Jatka etsintöjä, vanhemmalla iälläkin voi vielä löytää rakkauden. Vaatimalla toisesta ei saa mitään hyvää ja on selvää, ettei mies ole samalla tavalla sinuun kiintynyt kuin sinä häneen.
Mitään sitoutumiskammoa ei olekaan. On vain se, ettei mies halua suhdetta, vaan seksiä ja kevyempää seuraa. Ei silti ole mikään sika, teillä on vain eri tarpeet suhteelle. Voi olla ihan kiintynytkin suhun, mutta ei syvemmin rakasta.
Olen tavannut tuollaisia ihmisiä (miehiä), jotka "kehuvat", että he ei tanssi kenenkään pillin mukaan." tai "minua ei akat määräile". He ovat sitten yksinäisiä vihaisia ukkoja. Kaipaavat naista, mutta syvä kammo siihen, että vastavuoroisesti esim. KÄVISI KAUPASSA tms. tai vähän siivoaisi tai tekisi jotain pientä toista arvostaen on suorasaan kammotus. Koska sehän on sitä, että "akka määrää..."
No olkoot sitten yksin.
Eläminen yhdessä on sitä, että tehdään joskus toisen, joskus toisen mielen mukaan.
Lähinnä kiinnostaa mitä itse tuollaisesta saat? Kukaan muu ei sitä voi puolestasi tietää, missä on järkeä ja missä ei. Mies saa sulta sen minkä haluaa, mutta sinä et saa häneltä mitä itse haluat.
Vierailija kirjoitti:
Mitään sitoutumiskammoa ei olekaan. On vain se, ettei mies halua suhdetta, vaan seksiä ja kevyempää seuraa. Ei silti ole mikään sika, teillä on vain eri tarpeet suhteelle. Voi olla ihan kiintynytkin suhun, mutta ei syvemmin rakasta.
Jos ei ole kiinnostanut toisen hyvinvoinnista, yhdessä ollaan vain toisen ehdoilla, niin voiko silloin puhua kiintyneenkään. Ei minusta. Jonkunlaista tapailua vain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään sitoutumiskammoa ei olekaan. On vain se, ettei mies halua suhdetta, vaan seksiä ja kevyempää seuraa. Ei silti ole mikään sika, teillä on vain eri tarpeet suhteelle. Voi olla ihan kiintynytkin suhun, mutta ei syvemmin rakasta.
Jos ei ole kiinnostanut toisen hyvinvoinnista, yhdessä ollaan vain toisen ehdoilla, niin voiko silloin puhua kiintyneenkään. Ei minusta. Jonkunlaista tapailua vain.
Olen vähän miettinyt tätä - olen melko samanlaisessa tilanteessa ollut 10 vuotta ja mies sanoo rakastavansa, mutta ei halua parisuhdetta. Tai aluksi halusi, mutta vuosien mittaan kävi selväksi ettei halua sitä eikä tätä eikä tuota. Lähtisin kyllä, jos olisin normaali. :(
hm...
onko tämä ns. kehitetty trolli juttu vai "oikea"juttu?
Vai haluatko sympatiaa omille otaksumillesi, miten viestintä sujuu?
Jos kauppakeskusmetsässä huutaa jollekkin (pihalla häiriköi huvin vuoksi), ei se tarkoita että olet tämän kanssa tahi - vielä töpömpää - OLET JÄTTÄMÄSSÄ ASIAKKAASI,
Mitä tuo Skunkkis taas pesiytynyt tähänkin ketjuun.
päänsä puhki miettiminen tekee tuuliseksi vaikka kuinka haluaisi muilta samaa tuulta, eikä lunta tupaan.
on olemassa muitakin tapoja.
No kyllä sinun kirjoituksestasi ilmenee vain se, että te ette sovi toisillenne. Et sinä toista ihmistä pysty muuttamaan.
Särähti kyllä myös tuo, että riitelette vaikka pitäisi olla se kutuaika vielä hyvinkin .