Lue keskustelun säännöt.
Perintö, kauhean hankalaa :/
Miinusta perinnössä
18.02.2020 |
Miten velat jakaantuu perinnössä?
Tilanne. Naimisissa oleva pariskunta Y ja X. Parilla ei ole avioehtoa eikä testamenttia. Y:llä kaksi alaikäistä lasta, X:llä ei lapsia. Omaisuus 100€, velat 120€, velat yhteisiä. Y kuolee jolloin omaisuus jaetaan 50/50. X pitää oman puolensa eli 50€ ja 50€ menee Y:n lapsille. Mutta se kysymys, 1) jakaantuuko velka 120€ niin että X:lle jää velkaa maksettavaksi 60€ja lapsille 60€?Eli voiko lapsille jäädä käteen pelkästään velat? 2) Entä jos omaisuutta (100€) ei realisoida, joutuuko lapset silti maksamaan velkaa koko ajan pois? 3) Entä jos lapset saavat vain lakiosan 25% ja X 75%, jääkö X:lle silloin velkaa 90€ ja lapsille 30€? Kauhean vaikeita ymmärtää nämä. :D
Kommentit (69)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuolinpesiä ei tarvitse ylivelkaisina hakea nykyään enää tuohon konkurssiin. Lakimiehiltä saa ihan käypää neuvoa näihin asioihin, ja ovathan nämä maallikolle usein kimurantteja tilanteita.
Eikä ainakaan kannata kieltäytyä perinnöstä, jos itsellä on lapsia, sillä ongelmat moninkertaistuvat kun pitää hakea edunvalvoja hoitamaan perintöä lapsen puolesta.
Veloista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei yhteisestä velasta pääse mitenkään eroon kuolintapauksessa kuin myymällä talon ja maksamalla lainan pois. Lainasta vastaa toinen velallinen 100% jos toinen kuolee. Taloa taas tulevat omistamaan heti myös lapset kuolinpesän osakkaina kuoleman jälkeen eli leski yksin ei voi talon myynnistä päättää tai saa rahoja. Oletan että leski myös omisti taloa jos velkakin oli puoliksi.
Perusreppanalla tiukka paikka kun tonnit menee ohi suun. Jäikin vain velkaa ja kaljarahat jäi saamatta.
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa nyt tuo op:n linkki. Ei tässä tapauksessa auta kieltäytyä perinnöstä. Velka on yhteisvastuullinen joten jää leskelle kokonaan. Talo menee puoliksi siten että toisen puolen omistaa kuolinpesä ja toisen leski (hänen täytyy olla jo puoliksi omistaja jos lainakin yhteinen). Perinnönjako tehdään ennen ositusta joten tässä tapauksessa ei ole mitään merkitystä sillä.
Ei, vaan ensin tehdään ositus ja vasta sitten perinnönjako. Jos velkaa on enemmän kuin omaisuutta, niin ositus ei todellakaan mene niin, että toinen saa velat kokonaan, mutta omaisuus menee puoliksi. Leski joutuu kyllä vastaamaan velasta, jos se on yhteisvastuullinen, mutta myöskin asunto (jos ainoa omaisuus on asunto ja se on alunperin puoliksi molempien omistuksessa) jää pelkästään leskelle.
Vierailija kirjoitti:
Perunkirjoitus tehdään kuolintapauksessa aina ensin ja sen jälkeen vasta ositus. Puoliso ei peri kuin testamentin kautta. Lapset perivät vähintään lakiosansa ja loput testamentilla. Velka todennäköisesti yhteisvastuullinen joten jää eloonjääneelle kokonaan. Jos pesä jää perunkirjoituksen mukaan miinukselle niin perintöä ei kannata ottaa vastaan. Tässä tapauksessa kuitenkin tyhmästi hoidetut velkasitoumukset ja omistukset siihen pakottavat.
Tässä ovat käsitteet täysin sekaisin. Jos ei ole testamenttia, ei ole mitään lakiosaakaan. Ja ilman testamenttia lapset perivät kaiken sen, mitä jää jäljelle vainajan omaisuudesta osituksen jälkeen. Tässä tapauksessa ei tosin jää mitään perittävää, jos omaisuus on puoliksi X:n ja Y:n nimissä, koska Y:n velat ovat silloin suuremmat kuin omaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa nyt tuo op:n linkki. Ei tässä tapauksessa auta kieltäytyä perinnöstä. Velka on yhteisvastuullinen joten jää leskelle kokonaan. Talo menee puoliksi siten että toisen puolen omistaa kuolinpesä ja toisen leski (hänen täytyy olla jo puoliksi omistaja jos lainakin yhteinen). Perinnönjako tehdään ennen ositusta joten tässä tapauksessa ei ole mitään merkitystä sillä.
Leski saa pitää asunnon hallinnassaan jakamattomana kuolemaansa saakka. Eli: hän maksaa yksin lainaa ja vastaa kaikista asunnon kuluista, mutta asunto on yksin hänen hallinnassaan.
Menen aina aivan sekaisin enkä tajua enää yhtään mitään, kun luen näitä vastauksia, vaikka alkuperäinen tilanne olisi suht selkeä....
asianajaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa nyt tuo op:n linkki. Ei tässä tapauksessa auta kieltäytyä perinnöstä. Velka on yhteisvastuullinen joten jää leskelle kokonaan. Talo menee puoliksi siten että toisen puolen omistaa kuolinpesä ja toisen leski (hänen täytyy olla jo puoliksi omistaja jos lainakin yhteinen). Perinnönjako tehdään ennen ositusta joten tässä tapauksessa ei ole mitään merkitystä sillä.
Leski saa pitää asunnon hallinnassaan jakamattomana kuolemaansa saakka. Eli: hän maksaa yksin lainaa ja vastaa kaikista asunnon kuluista, mutta asunto on yksin hänen hallinnassaan.
Velkojien oikeus saada velkansa takaisin menee lesken asumisoikeuden edelle. Jos leski pystyy maksamaan jäljellä olevan lainan yksin (alkuperäisen tai velkojan kanssa sovitun uuden lyhennyssuunnitelman mukaisesti), voi hän saada asunnon kokonaan itselleen. Jos leski ei pysty lyhentämään velkaa, ei leskellä ole myöskään hallinta/asumisoikeutta asuntoon.
Vierailija kirjoitti:
Menen aina aivan sekaisin enkä tajua enää yhtään mitään, kun luen näitä vastauksia, vaikka alkuperäinen tilanne olisi suht selkeä....
asianajaja
Vastaisitko kuitenkin seuraavaan kysymykseen: Jos omaisuus on asunto, joka on puoliksi molempien nimisissä, ja velka yhteisvastuullinen, niin ei kai tässä voi käydä niin, että leskelle tulevat yksin kaikki velat, mutta asunnon omistus jaetaan puoliksi lesken ja lasten kesken? Minusta se on mahdotonta, mutta aika monessa vastauksessa on väitetty niin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa nyt tuo op:n linkki. Ei tässä tapauksessa auta kieltäytyä perinnöstä. Velka on yhteisvastuullinen joten jää leskelle kokonaan. Talo menee puoliksi siten että toisen puolen omistaa kuolinpesä ja toisen leski (hänen täytyy olla jo puoliksi omistaja jos lainakin yhteinen). Perinnönjako tehdään ennen ositusta joten tässä tapauksessa ei ole mitään merkitystä sillä.
Leski saa pitää asunnon hallinnassaan jakamattomana kuolemaansa saakka. Eli: hän maksaa yksin lainaa ja vastaa kaikista asunnon kuluista, mutta asunto on yksin hänen hallinnassaan.
Velkojien oikeus saada velkansa takaisin menee lesken asumisoikeuden edelle. Jos leski pystyy maksamaan jäljellä olevan lainan yksin (alkuperäisen tai velkojan kanssa sovitun uuden lyhennyssuunnitelman mukaisesti), voi hän saada asunnon kokonaan itselleen. Jos leski ei pysty lyhentämään velkaa, ei leskellä ole myöskään hallinta/asumisoikeutta asuntoon.
Daa? Sanoinko jotain muuta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menen aina aivan sekaisin enkä tajua enää yhtään mitään, kun luen näitä vastauksia, vaikka alkuperäinen tilanne olisi suht selkeä....
asianajaja
Vastaisitko kuitenkin seuraavaan kysymykseen: Jos omaisuus on asunto, joka on puoliksi molempien nimisissä, ja velka yhteisvastuullinen, niin ei kai tässä voi käydä niin, että leskelle tulevat yksin kaikki velat, mutta asunnon omistus jaetaan puoliksi lesken ja lasten kesken? Minusta se on mahdotonta, mutta aika monessa vastauksessa on väitetty niin.
Velka jää leskelle, samoin asunnon hallintaoikeus jakamattomana. Epäoikeudenmukaistahan tässä on se että käytännössä hän ei silti saa täyttä omistusta asuntoon vaikka maksaa velan, hän ei voi esimerkiksi testamentata siitä eteenpäin kuin puolet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menen aina aivan sekaisin enkä tajua enää yhtään mitään, kun luen näitä vastauksia, vaikka alkuperäinen tilanne olisi suht selkeä....
asianajaja
Vastaisitko kuitenkin seuraavaan kysymykseen: Jos omaisuus on asunto, joka on puoliksi molempien nimisissä, ja velka yhteisvastuullinen, niin ei kai tässä voi käydä niin, että leskelle tulevat yksin kaikki velat, mutta asunnon omistus jaetaan puoliksi lesken ja lasten kesken? Minusta se on mahdotonta, mutta aika monessa vastauksessa on väitetty niin.
Velka jää leskelle, samoin asunnon hallintaoikeus jakamattomana. Epäoikeudenmukaistahan tässä on se että käytännössä hän ei silti saa täyttä omistusta asuntoon vaikka maksaa velan, hän ei voi esimerkiksi testamentata siitä eteenpäin kuin puolet.
Millä perusteella lapset saavat asunnon omistuksesta puolet? Eikö tässä tilanteessa vainajan omaisuus ole 50 ja velat 60, joten lapsille ei jää mitään perittävää? Vai eikö yhteisvastuullista velkaa katsota puoliksi vainajan velaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukekaa nyt tuo op:n linkki. Ei tässä tapauksessa auta kieltäytyä perinnöstä. Velka on yhteisvastuullinen joten jää leskelle kokonaan. Talo menee puoliksi siten että toisen puolen omistaa kuolinpesä ja toisen leski (hänen täytyy olla jo puoliksi omistaja jos lainakin yhteinen). Perinnönjako tehdään ennen ositusta joten tässä tapauksessa ei ole mitään merkitystä sillä.
Leski saa pitää asunnon hallinnassaan jakamattomana kuolemaansa saakka. Eli: hän maksaa yksin lainaa ja vastaa kaikista asunnon kuluista, mutta asunto on yksin hänen hallinnassaan.
Velkojien oikeus saada velkansa takaisin menee lesken asumisoikeuden edelle. Jos leski pystyy maksamaan jäljellä olevan lainan yksin (alkuperäisen tai velkojan kanssa sovitun uuden lyhennyssuunnitelman mukaisesti), voi hän saada asunnon kokonaan itselleen. Jos leski ei pysty lyhentämään velkaa, ei leskellä ole myöskään hallinta/asumisoikeutta asuntoon.
Daa? Sanoinko jotain muuta?
Et varsinaisesti, mutta et kertonut, mitä tapahtuu, jos leski ei pysty maksamaan velkaa. Joku saattoi saada vastauksestasi sellaisen käsityksen, että leski saa joka tapauksessa jäädä asumaan asuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Edelleen perinnönjako tehdään ensin ja vasta sitten ositus. Se on fakta jonka voitte tarkastaa keltä tahansa asianajajalta. Leski saa asunnosta oman osuuden ja toinen puoli menee perillisille/testamentin mukaan. Koko laina jää leskelle joka yhteisvastuullinen. Velan vakuutena on talo joten talo voidaan myydä ja jos siitä saadaan esim 200 t niin maksetaan koko laina pois ja sen jälkeen 100 t jaetaan talon omistuksen mukaan leskelle ja lapsille. Leskellä on oikeus jäädä myös asumaan taloon mutta silloin hönen tulisi pystyä maksamaan myös lainaa yksin.
Lakiosaa asiassa ei ole, koska ei ole testamenttiakaan.
Lapset tulevat asunnon yhteisomistajiksi lesken kanssa. Yhteisomistus 50 lasten ja 50 lesken.
Jos velka kohdistuu asuntoon, niin velat jakaantuvat 50/50.
Koska lapset ovat yhteisomistajia, heillä oikeus vaatia omaisuuden realisointia velkojen kattamiseksi (velkojien oikeus menee lesken asumisoikeuden edelle).
Tai sitten leski ottaa koko velan kontolleen (pankin suostumus saatava), jolloin leski voi jäädä asumaan asuntoon.
Vaihtoehto A:
- asunto realisoidaan yhteisomistajien ja/tai pankin vaatimuksesta ja rahoilla maksetaan velat. Jos jää velkaa jäljelle, jäljelle jäänyt velka ei periydy lapsille, mutta mahdollista (ja todennäköistä on), että jäljelle jäänyt velka jää leskelle.
Riippuu velan ehdoista ja pankin kanssa käydyistä neuvotteluista, mutta pankki harvoin luopuu velasta, sillä toinen velallinen elossa ja yhteisvastuullinen velka. Perilliset (eli vainajan lapset) vastaavat velasta ainoastaan, sillä määrällä, mikä on vainajan omaisuuden määrä (eli asunnosta 50).
Vaihtoehto B.
Leski haluaa asua asunnossa eikä muuttaa. Leski ottaa (pankin ja muiden kuolinpesän osakkaiden suostumuksella) velan kokonaisuudessaan vastuulleen ja maksaa velkaa pois.
Lasten omistus edelleen asuntoon tuo vainajan 50. Leskenkin kuoleman jälkeen realisoidaan asunto ja jäljelle jäänyt velka maksetaan pois. Jäljelle jäänyt omaisuus jaetaan ensiksi kuolleen perillisten ja lesken perillisten kanssa tasan.
Näin näillä tiedoilla, mitä kysymyksestä ymmärsin.
-asianajaja-
Vierailija kirjoitti:
Edelleen perinnönjako tehdään ensin ja vasta sitten ositus. Se on fakta jonka voitte tarkastaa keltä tahansa asianajajalta.
Kertoisitko, mihin tämä käsitys perustuu? Kaikissa niissä tapauksissa, joissa minä tai puolisoni olemme olleet perijöinä, ositus on tehty ensin. Miten voidaan edes jakaa perintö, jos ei tiedetä, mitä on jaettavana (se selviää osituksessa)?
Vierailija kirjoitti:
Edelleen perinnönjako tehdään ensin ja vasta sitten ositus. Se on fakta jonka voitte tarkastaa keltä tahansa asianajajalta. Leski saa asunnosta oman osuuden ja toinen puoli menee perillisille/testamentin mukaan. Koko laina jää leskelle joka yhteisvastuullinen. Velan vakuutena on talo joten talo voidaan myydä ja jos siitä saadaan esim 200 t niin maksetaan koko laina pois ja sen jälkeen 100 t jaetaan talon omistuksen mukaan leskelle ja lapsille. Leskellä on oikeus jäädä myös asumaan taloon mutta silloin hönen tulisi pystyä maksamaan myös lainaa yksin.
Miten muka perinnönjako voitaisiin tehdä ennen ositusta? Vasta osituksen jälkeenhän on selvää, mitä jää perittäväksi. Leski voi esim. vedota tasinkoprevilegiin jos on vainajaa varakkaampi.
Vierailija kirjoitti:
Edelleen perinnönjako tehdään ensin ja vasta sitten ositus. Se on fakta jonka voitte tarkastaa keltä tahansa asianajajalta. Leski saa asunnosta oman osuuden ja toinen puoli menee perillisille/testamentin mukaan. Koko laina jää leskelle joka yhteisvastuullinen. Velan vakuutena on talo joten talo voidaan myydä ja jos siitä saadaan esim 200 t niin maksetaan koko laina pois ja sen jälkeen 100 t jaetaan talon omistuksen mukaan leskelle ja lapsille. Leskellä on oikeus jäädä myös asumaan taloon mutta silloin hönen tulisi pystyä maksamaan myös lainaa yksin.
Väitän, että sinulla nyt sekaisin määritelmät. Kuka tahansa asianajaja vastaa sinulle, että ositus tehdään ensin ja perinnönjako vasta sitten.
Osituksessa jaetaan puolisoiden väliset omistussuhteet, jonka jälkeen tehdään perinnönjako VAINAJAN perinnön osalta.
- asianajaja-
Vierailija kirjoitti:
Lakiosaa asiassa ei ole, koska ei ole testamenttiakaan.
Lapset tulevat asunnon yhteisomistajiksi lesken kanssa. Yhteisomistus 50 lasten ja 50 lesken.
Jos velka kohdistuu asuntoon, niin velat jakaantuvat 50/50.
Koska lapset ovat yhteisomistajia, heillä oikeus vaatia omaisuuden realisointia velkojen kattamiseksi (velkojien oikeus menee lesken asumisoikeuden edelle).
Tai sitten leski ottaa koko velan kontolleen (pankin suostumus saatava), jolloin leski voi jäädä asumaan asuntoon.
Vaihtoehto A:
- asunto realisoidaan yhteisomistajien ja/tai pankin vaatimuksesta ja rahoilla maksetaan velat. Jos jää velkaa jäljelle, jäljelle jäänyt velka ei periydy lapsille, mutta mahdollista (ja todennäköistä on), että jäljelle jäänyt velka jää leskelle.
Riippuu velan ehdoista ja pankin kanssa käydyistä neuvotteluista, mutta pankki harvoin luopuu velasta, sillä toinen velallinen elossa ja yhteisvastuullinen velka. Perilliset (eli vainajan lapset) vastaavat velasta ainoastaan, sillä määrällä, mikä on vainajan omaisuuden määrä (eli asunnosta 50).
Vaihtoehto B.
Leski haluaa asua asunnossa eikä muuttaa. Leski ottaa (pankin ja muiden kuolinpesän osakkaiden suostumuksella) velan kokonaisuudessaan vastuulleen ja maksaa velkaa pois.
Lasten omistus edelleen asuntoon tuo vainajan 50. Leskenkin kuoleman jälkeen realisoidaan asunto ja jäljelle jäänyt velka maksetaan pois. Jäljelle jäänyt omaisuus jaetaan ensiksi kuolleen perillisten ja lesken perillisten kanssa tasan.
Näin näillä tiedoilla, mitä kysymyksestä ymmärsin.
-asianajaja-
Jos leski pystyy maksamaan velan, niin eikö tässä lesken kannattaisi ehdottaa vaihtoehtoa C:
- leski sopii vainajan lasten kanssa, että hän hoitaa velan, mutta saa myös asunnosta omistusosuudekseen 100. Miksi ihmeessä lesken kannattaisi sopia vaihtoehdosta B, jos hän maksaa velkaa yksin?
Lukekaa nyt tuo op:n linkki. Ei tässä tapauksessa auta kieltäytyä perinnöstä. Velka on yhteisvastuullinen joten jää leskelle kokonaan. Talo menee puoliksi siten että toisen puolen omistaa kuolinpesä ja toisen leski (hänen täytyy olla jo puoliksi omistaja jos lainakin yhteinen). Perinnönjako tehdään ennen ositusta joten tässä tapauksessa ei ole mitään merkitystä sillä.