Kotivaraksi ehdotetaan aina "tomaattimurskaa ja makaroneja" . . .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun innoittamana kuvittelen tilanteen, jossa kotonani on ne asiat mitkä oikeasti nyt ovat, ja yhtäkkiä menee sähköt ja vedet poikki, eikä kotoa jostain syystä voi poistua edes ulos. Ei tietoa kuinka pitkään tilanne kestää.

Pakastimen avaamista vältän niin kauan, kun se vielä on jäässä. Pakastimeni käyttöohjeessa lukee, että sähkökatkoksen sattuessa avaamaton pakastin pysyy pakkasen puolella 18 tuntia. Eli sähkökatkoksen sattuessa en 18 tuntiin avaisi pakastinta.

Ensimmäisenä syödään pois jääkaapista ne tuotteet, mitkä pilaantuvat ilman jäähdytystä. Tällä hetkellä siellä on juustoja, kinkkua, voita maitoa. Lisäksi otetaan kuiva-ainekaapista näkkileipää, pähkinöitä ja suklaata. Niillä ihan hyvin pysyy nälkä pois sen päivän.

Nesteen tarve tyydytetään maidolla niin kauan, kuin juomakelpoista maitoa riittää. Sen jälkeen juodaan kuiva-ainekaapista mehut pois. Niiden jälkeen siirrytään oluisiin, sitten viineihin ja vesikatkoksen jatkuessa aina vain väkevämpiin. Vettä ei ole tullut siis hamstrattua, mikä tässä tilanteessa toki harmittaisi.

Sitten kun pakastin on auttamattomasti sulanut, aletaan syödä sen sisältöä pois. Siellä on paljon lihoja, leipää, marjoja ja pakastevihanneksia. Lihat voi kypsentää puuhellalla tai leivinuunissa. Samalla voi kypsentää perunoita paistamalla tai paahtamalla, mutta ei keittämällä, koska ei ole vettä. Vihanneksiakin voi samalla kypsentää, jos viitsii. Rasvalisänä käytetään voita niin kauan kuin se huoneenlämmössä säilyy, sen jälkeen öljyä. Voi ei ainakaan yön yli huoneenlämmössä vielä pilaannu.

Sulaneita pakastemarjoja on liikaa. Jos asia jaksaa huolettaa, ne voisi säilöä joko keittämällä hilloksi tai kuivaamalla.

Sulaneita pakastettuja leipiäkin on liikaa. Ottaisin ne pois muovipusseistaan, jotteivät ne homehdu, ja antaisin kuivua korpuiksi. Silloin ne ainakin säilyvät. Korppujen päälle voisin laittaa voita tai öljyä niin kauan kuin niitä riittää, tai hilloa.

Sulaneita pakastettuja lihojakin on liikaa siinä mielessä, että emme ehtisi käyttää niitä loppuun ennen pilaantumista. Ylimääräisiä lihoja lahjoittaisimme suosiolla naapureille, mikäli he voisivat poistua kotoaan meiltä lihoja hakemaan. Toisaalta lihatkin voisi kuivata.

Pakastimen sulamisvedet ottaisin kaiketi talteen, kun ei kerran muutakaan vettä ole saatavilla. Vesi tässä olisikin se suurin ongelma, koska sitä emme ole kantaneet kaupasta. Kesällä sentään ostetaan vissyä, mutta talvella ei sitäkään.

Jatkan vielä tähän omaan viestiini. Sitten kun ei pakastetuotteita voi enää syödä ja nälkä on, sitten katsotaan, mitä huoneenlämmössä säilyvää löytyy. Kananmunat taidetaan syödä pois seuraavaksi. Ne voi kypsentää puuhellalla paistamalla, mutta ei keittämällä, kun ei sitä vettä edelleenkään ole. Sinänsä kananmunat ovat syömäkelpoisia raakanakin. Voi vaikka kierrevispilällä sekoittaa mehuun tai mitä juomaa onkaan jäljellä, ja juoda pois.

Sitten kun on kananmunat syöty, alkaa kiinnostaa säilykeosasto. Siellä on tällä hetkellä vain tonnikalaa ja säilykehedelmiä. Tonnikalat syödään pois, ja säilykehedelmät ovat tässä vaiheessa erityisen kiinnostavia jo siksi, koska niistä saa nestettä. Nesteetkin siis juodaan pois. olivat ne sitten sokerilientä tai mehua. Ja siihen sitten loppuivatkin tämän talon ruuat, joskin näkkileipää, pähkinöitä ja suklaata on alun perin reilu määrä. Todennäköisesti 72 h on jo tuossa vaiheessa täynnä.

Meillä kun oli tosiaan kolme viikkoa sähköt pois Asta myrskyn jälkeen niin esim marjat keittelin mehuksi puuhellalla, ettei mennyt hukkaan. Osan lihoista sain muiden pakastimiin kauemmaksi, mutta en nyt koko arkkupakatimellista sentään. Pilaantuvat syötiin ensin ja maitoja esim säilytettiin ämpärissä kaivossa. Sitä oppii luovaksi, kun on pakko😀

Meillä sentään päästiin kauppaan joidenkin päivien päästä, kun puut oli saatu tieltä raivattua.

Kyl mä tykkään pastasta ja tomaateista

Käytetäänkö sanaa "kotivara" oikeasti? En varmaankaan ollut kuullut koko sanaa käytössä ennen tätä wuhanin flunssaa.

Vierailija kirjoitti:

Kyl mä tykkään pastasta ja tomaateista

Niin ja tuohan on otsikon mukaan EHDOTUS eli ei niitä ole pakko ostaa. Jos ei pidä niistä niin varaa jotain muuta.

On se joillain niin vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli taannoin 3 viikkoa sähköt veks, joten siinä oppi kyllä varautumaan. Kynttilöitä, öljylamppuja ja ruokaa on aina talossa.

Viimeksi jouluaattona sähköt 2 tuntia pois kriittisellä hetkellä, mutta puu-uunin kautta saatiin safkat pöytään. Kynttilän valossa oltiin syömässä, kun sähköt palasi takaisin.

Ellei ole aikaisemmin koskaan joutunut tuollaiseen tilanteeseen, mitä edellä kuvailit, voisi tulla yllätyksenä monelle totaalinen hämmennys ja avuttomuus. Kahviakaan et keittele ilman sähköä, muusta puhumattakaan.

Ulkona kova pakkanen ja sähköt poikki -eikä tietoakaan kuinka kauan vian (joka ensin pitää paikallistaa) korjaaminen vie.

Heillä jotka asuvat maalla on monilla puulämmitteinen sauna, takka, uuni. Ovat omavaraisia ja omatoimisia ihan arjessaan. Toisin on heidän jotka ovat tottuneet että hommat pelittää kunhan vain hoitaa maksaa palveluista/ laskunsa.

Esimerkiksi niinkin on käynyt että  v 2016 kilpisjärvellä reilusti yli 30 astetta pakkasta ulkona ja sähkökatkos päällä.

Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - mutta tietääkö moni kuinka sellaiseen tulisi varautua?

Niinpä, ehkä kuitenkin on pieni vaiva varautua kaupungissakin. Esim kynttilöitä ja taskulamppuja kannattaa olla aina. Eikä sen varavaraston tarvitse olla tuon uutisen mukaista, sehän oli vain ehdotus. Keskustelu lähti ihan lapasesta täällä ja toisessa ketjussa sanottiin, että tuollaiset varautumisen heitettäisiin heillä roskiin, kun ei käytetä? Makaronit, hei haloo roskiin? Eikö niitä voi antaa vaikka naapurille, miksi aina kaikki pitää heittää roskiin.

Kannattaa oikeasti miettiä vähän pidemmälle. Ip lehdessä taannoin joku valitti kuinka elämä menee totaalisesti sekaisin, kun prisma oli 2 päivää lakossa! Eikö kotona tosiaan ole mitään ruokaa kahdeksi päiväksi! Käyvätkö ihmiset joka päivä kaupassa kaupungissa? Eikö sen ajan voisi käyttää johonkin järkevään kuten olla perheen kanssa tai harrastaa.

Sori vuodatus, mutta ehkä meistä maalaisista kannattaisi joskus ottaa mallia. Olen itsekin asunut Helsingin keskustassa opiskeluaikana ja kyllä minulla silloinkin jotain hätävara löytyi.

Niin maalla kuin kaupungissakin asuneena olen osittain samaa mieltä. Mutta...

Ihmiset ehkä turhankin helposti mieltävät kotivaran joksikin erilliseksi jemmaksi mikä hankitaan joskus, ja käytetään kokonaisuudessaan pois katastrofin sattuessa. En usko että nykypäivänä kovinkaan monelta aidosti ruoka loppuisi tuon 72 tunnin sisällä, ellei kyse ole tilanteesta että viimeisimmästä kauppareissusta on jo oikeasti pidempi aika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli taannoin 3 viikkoa sähköt veks, joten siinä oppi kyllä varautumaan. Kynttilöitä, öljylamppuja ja ruokaa on aina talossa.

Viimeksi jouluaattona sähköt 2 tuntia pois kriittisellä hetkellä, mutta puu-uunin kautta saatiin safkat pöytään. Kynttilän valossa oltiin syömässä, kun sähköt palasi takaisin.

Ellei ole aikaisemmin koskaan joutunut tuollaiseen tilanteeseen, mitä edellä kuvailit, voisi tulla yllätyksenä monelle totaalinen hämmennys ja avuttomuus. Kahviakaan et keittele ilman sähköä, muusta puhumattakaan.

Ulkona kova pakkanen ja sähköt poikki -eikä tietoakaan kuinka kauan vian (joka ensin pitää paikallistaa) korjaaminen vie.

Heillä jotka asuvat maalla on monilla puulämmitteinen sauna, takka, uuni. Ovat omavaraisia ja omatoimisia ihan arjessaan. Toisin on heidän jotka ovat tottuneet että hommat pelittää kunhan vain hoitaa maksaa palveluista/ laskunsa.

Esimerkiksi niinkin on käynyt että  v 2016 kilpisjärvellä reilusti yli 30 astetta pakkasta ulkona ja sähkökatkos päällä.

Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - mutta tietääkö moni kuinka sellaiseen tulisi varautua?

Niinpä, ehkä kuitenkin on pieni vaiva varautua kaupungissakin. Esim kynttilöitä ja taskulamppuja kannattaa olla aina. Eikä sen varavaraston tarvitse olla tuon uutisen mukaista, sehän oli vain ehdotus. Keskustelu lähti ihan lapasesta täällä ja toisessa ketjussa sanottiin, että tuollaiset varautumisen heitettäisiin heillä roskiin, kun ei käytetä? Makaronit, hei haloo roskiin? Eikö niitä voi antaa vaikka naapurille, miksi aina kaikki pitää heittää roskiin.

Kannattaa oikeasti miettiä vähän pidemmälle. Ip lehdessä taannoin joku valitti kuinka elämä menee totaalisesti sekaisin, kun prisma oli 2 päivää lakossa! Eikö kotona tosiaan ole mitään ruokaa kahdeksi päiväksi! Käyvätkö ihmiset joka päivä kaupassa kaupungissa? Eikö sen ajan voisi käyttää johonkin järkevään kuten olla perheen kanssa tai harrastaa.

Sori vuodatus, mutta ehkä meistä maalaisista kannattaisi joskus ottaa mallia. Olen itsekin asunut Helsingin keskustassa opiskeluaikana ja kyllä minulla silloinkin jotain hätävara löytyi.

Niin maalla kuin kaupungissakin asuneena olen osittain samaa mieltä. Mutta...

Ihmiset ehkä turhankin helposti mieltävät kotivaran joksikin erilliseksi jemmaksi mikä hankitaan joskus, ja käytetään kokonaisuudessaan pois katastrofin sattuessa. En usko että nykypäivänä kovinkaan monelta aidosti ruoka loppuisi tuon 72 tunnin sisällä, ellei kyse ole tilanteesta että viimeisimmästä kauppareissusta on jo oikeasti pidempi aika.

Oikeassa olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli taannoin 3 viikkoa sähköt veks, joten siinä oppi kyllä varautumaan. Kynttilöitä, öljylamppuja ja ruokaa on aina talossa.

Viimeksi jouluaattona sähköt 2 tuntia pois kriittisellä hetkellä, mutta puu-uunin kautta saatiin safkat pöytään. Kynttilän valossa oltiin syömässä, kun sähköt palasi takaisin.

Ellei ole aikaisemmin koskaan joutunut tuollaiseen tilanteeseen, mitä edellä kuvailit, voisi tulla yllätyksenä monelle totaalinen hämmennys ja avuttomuus. Kahviakaan et keittele ilman sähköä, muusta puhumattakaan.

Ulkona kova pakkanen ja sähköt poikki -eikä tietoakaan kuinka kauan vian (joka ensin pitää paikallistaa) korjaaminen vie.

Heillä jotka asuvat maalla on monilla puulämmitteinen sauna, takka, uuni. Ovat omavaraisia ja omatoimisia ihan arjessaan. Toisin on heidän jotka ovat tottuneet että hommat pelittää kunhan vain hoitaa maksaa palveluista/ laskunsa.

Esimerkiksi niinkin on käynyt että  v 2016 kilpisjärvellä reilusti yli 30 astetta pakkasta ulkona ja sähkökatkos päällä.

Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - mutta tietääkö moni kuinka sellaiseen tulisi varautua?

Niinpä, ehkä kuitenkin on pieni vaiva varautua kaupungissakin. Esim kynttilöitä ja taskulamppuja kannattaa olla aina. Eikä sen varavaraston tarvitse olla tuon uutisen mukaista, sehän oli vain ehdotus. Keskustelu lähti ihan lapasesta täällä ja toisessa ketjussa sanottiin, että tuollaiset varautumisen heitettäisiin heillä roskiin, kun ei käytetä? Makaronit, hei haloo roskiin? Eikö niitä voi antaa vaikka naapurille, miksi aina kaikki pitää heittää roskiin.

Kannattaa oikeasti miettiä vähän pidemmälle. Ip lehdessä taannoin joku valitti kuinka elämä menee totaalisesti sekaisin, kun prisma oli 2 päivää lakossa! Eikö kotona tosiaan ole mitään ruokaa kahdeksi päiväksi! Käyvätkö ihmiset joka päivä kaupassa kaupungissa? Eikö sen ajan voisi käyttää johonkin järkevään kuten olla perheen kanssa tai harrastaa.

Sori vuodatus, mutta ehkä meistä maalaisista kannattaisi joskus ottaa mallia. Olen itsekin asunut Helsingin keskustassa opiskeluaikana ja kyllä minulla silloinkin jotain hätävara löytyi.

Kyllä kaupunkilainen jolla ei ole (juuri) mitään hätävaraa on oman kokemukseni mukaan poikkeus. Suurin osa ei käy kaupassa päivittäin, joten ihan senkin takia jonkinlainen kotivara on olemassa. Ja mitä tulee muuhun kuin ruokaan, niin kyllä kaikilla tutuilla on esim kynttilöitä ja pattereita, ja aika moni kaupunkilainenkin asuu omakotitalossa ja takka voi olla kerrostalossakin (tosin harvemmin, tietysti). Omassa tuttavapiirissä kaupunkilaisistakin löytyy innokkaita puutarhureita (niillä joilla ei omaa pihaa on viljelypalsta), kalastajia ja metsästäjiäkin, ja ylipäänsä luontoharrastajia joilla on trangiat ym varusteet löytyy enemmän kuin moni uskoisi. Eivät kaikki kaupunkilaiset ole kädettömiä yksilöitä jotka elävät vaan lähikahvilan avokadoleivillä ja soijalatella :)

Kuivamuona, säilykkeet, juurekset, mausteet ja öljyt. Nehän kestää kuukausia ja pakastinkin on keksitty. Pakastimeen 10 kiloa kanaa, 10 lihaa ja 10 kalaa, niin elää paremmin kuin keskiajan kuningas.

Vierailija kirjoitti:

Älyättekö hamstrata vettä? Voi tulla pula myös siitä.

Omasta kaivosta,saa vettä.Kunnallinen verkosto,muuten käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Jaa itse selviäisin pitemmästäkin kriisistä. Pussimuonaa, kuivaruokaa ja erilaisia tölkkiruokia yli kolmeksi kuukaudeksi. Varavoimanlähde ja polttoainetta 400-1000 litraa. Oma kaivo, joki lähellä. Asunnon saa lämmitettyä tarvittaessa täysin puilla. Puilla lämpiävä vesipata, eli ei tarvitsisi edes peseytyä kylmässä vedessä. Valmiit klapit riittäisi ehkä puoleksi vuodeksi ja käytännössä kuivaa rankaa on koko ajan pinossa. Oma hommansa tietysti hakea se tontille mutta onnistuisi.

Pilkit ja verkot löytyy, samoin kivääri ja haulikko panoksineen. Tällä hetkellä koirakin josta on metsällä hyötyä riistan etsimisessä. Lihan säilöminen onnistuu ilman sähköä helposti.

Maitotuotteita jäisin varmasti kaipaamaan jos kriisitilanne pitkittyisi.

Sinulla on ihan ihannetilanne monessa suhteessa, kun olet omavarainen. Ja omatoiminen.

Totuus on että suuri osa kansalaisista taitaa olla aika avuttomia/osaamattomia/tietämättömiä monissa arjen peruskäytännön asioissa ilman palveluntarjoajia.

Ne tulisi opettaa ihan koulussa lapsille ja nuorille. Tosin partiossa opetetaan monia käytännön taitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli taannoin 3 viikkoa sähköt veks, joten siinä oppi kyllä varautumaan. Kynttilöitä, öljylamppuja ja ruokaa on aina talossa.

Viimeksi jouluaattona sähköt 2 tuntia pois kriittisellä hetkellä, mutta puu-uunin kautta saatiin safkat pöytään. Kynttilän valossa oltiin syömässä, kun sähköt palasi takaisin.

Ellei ole aikaisemmin koskaan joutunut tuollaiseen tilanteeseen, mitä edellä kuvailit, voisi tulla yllätyksenä monelle totaalinen hämmennys ja avuttomuus. Kahviakaan et keittele ilman sähköä, muusta puhumattakaan.

Ulkona kova pakkanen ja sähköt poikki -eikä tietoakaan kuinka kauan vian (joka ensin pitää paikallistaa) korjaaminen vie.

Heillä jotka asuvat maalla on monilla puulämmitteinen sauna, takka, uuni. Ovat omavaraisia ja omatoimisia ihan arjessaan. Toisin on heidän jotka ovat tottuneet että hommat pelittää kunhan vain hoitaa maksaa palveluista/ laskunsa.

Esimerkiksi niinkin on käynyt että  v 2016 kilpisjärvellä reilusti yli 30 astetta pakkasta ulkona ja sähkökatkos päällä.

Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - mutta tietääkö moni kuinka sellaiseen tulisi varautua?

Niinpä, ehkä kuitenkin on pieni vaiva varautua kaupungissakin. Esim kynttilöitä ja taskulamppuja kannattaa olla aina. Eikä sen varavaraston tarvitse olla tuon uutisen mukaista, sehän oli vain ehdotus. Keskustelu lähti ihan lapasesta täällä ja toisessa ketjussa sanottiin, että tuollaiset varautumisen heitettäisiin heillä roskiin, kun ei käytetä? Makaronit, hei haloo roskiin? Eikö niitä voi antaa vaikka naapurille, miksi aina kaikki pitää heittää roskiin.

Kannattaa oikeasti miettiä vähän pidemmälle. Ip lehdessä taannoin joku valitti kuinka elämä menee totaalisesti sekaisin, kun prisma oli 2 päivää lakossa! Eikö kotona tosiaan ole mitään ruokaa kahdeksi päiväksi! Käyvätkö ihmiset joka päivä kaupassa kaupungissa? Eikö sen ajan voisi käyttää johonkin järkevään kuten olla perheen kanssa tai harrastaa.

Sori vuodatus, mutta ehkä meistä maalaisista kannattaisi joskus ottaa mallia. Olen itsekin asunut Helsingin keskustassa opiskeluaikana ja kyllä minulla silloinkin jotain hätävara löytyi.

Kyllä kaupunkilainen jolla ei ole (juuri) mitään hätävaraa on oman kokemukseni mukaan poikkeus. Suurin osa ei käy kaupassa päivittäin, joten ihan senkin takia jonkinlainen kotivara on olemassa. Ja mitä tulee muuhun kuin ruokaan, niin kyllä kaikilla tutuilla on esim kynttilöitä ja pattereita, ja aika moni kaupunkilainenkin asuu omakotitalossa ja takka voi olla kerrostalossakin (tosin harvemmin, tietysti). Omassa tuttavapiirissä kaupunkilaisistakin löytyy innokkaita puutarhureita (niillä joilla ei omaa pihaa on viljelypalsta), kalastajia ja metsästäjiäkin, ja ylipäänsä luontoharrastajia joilla on trangiat ym varusteet löytyy enemmän kuin moni uskoisi. Eivät kaikki kaupunkilaiset ole kädettömiä yksilöitä jotka elävät vaan lähikahvilan avokadoleivillä ja soijalatella :)

Sitä minäkin. Täällä palstalla saa vaan sen kuvan, että ruokia haetaan kaupasta ilmeisesti tavara kerrallaan ja hätävara ei ole, koska makaroni on pahaa. Minun tuttavapiirissäni on ainakin paljon innokkaita kotikokkaajia, joilla kotoa löytyy kaikenlaista kuivamuonaa kuivatuista sienistä lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Kuivamuona, säilykkeet, juurekset, mausteet ja öljyt. Nehän kestää kuukausia ja pakastinkin on keksitty. Pakastimeen 10 kiloa kanaa, 10 lihaa ja 10 kalaa, niin elää paremmin kuin keskiajan kuningas.

Tulee kiire syödä ne kanat ja muut, kun tulee sähkökatkos. Aikaa alle vuorokausi ennen kuin ovat pilalla. Me jouduimme juurikin tämän vuoksi sähkökatkon aikana roudaamaan kaiken kauempana asuville kavereille hirveällä kiireellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli taannoin 3 viikkoa sähköt veks, joten siinä oppi kyllä varautumaan. Kynttilöitä, öljylamppuja ja ruokaa on aina talossa.

Viimeksi jouluaattona sähköt 2 tuntia pois kriittisellä hetkellä, mutta puu-uunin kautta saatiin safkat pöytään. Kynttilän valossa oltiin syömässä, kun sähköt palasi takaisin.

Ellei ole aikaisemmin koskaan joutunut tuollaiseen tilanteeseen, mitä edellä kuvailit, voisi tulla yllätyksenä monelle totaalinen hämmennys ja avuttomuus. Kahviakaan et keittele ilman sähköä, muusta puhumattakaan.

Ulkona kova pakkanen ja sähköt poikki -eikä tietoakaan kuinka kauan vian (joka ensin pitää paikallistaa) korjaaminen vie.

Heillä jotka asuvat maalla on monilla puulämmitteinen sauna, takka, uuni. Ovat omavaraisia ja omatoimisia ihan arjessaan. Toisin on heidän jotka ovat tottuneet että hommat pelittää kunhan vain hoitaa maksaa palveluista/ laskunsa.

Esimerkiksi niinkin on käynyt että  v 2016 kilpisjärvellä reilusti yli 30 astetta pakkasta ulkona ja sähkökatkos päällä.

Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - mutta tietääkö moni kuinka sellaiseen tulisi varautua?

Niinpä, ehkä kuitenkin on pieni vaiva varautua kaupungissakin. Esim kynttilöitä ja taskulamppuja kannattaa olla aina. Eikä sen varavaraston tarvitse olla tuon uutisen mukaista, sehän oli vain ehdotus. Keskustelu lähti ihan lapasesta täällä ja toisessa ketjussa sanottiin, että tuollaiset varautumisen heitettäisiin heillä roskiin, kun ei käytetä? Makaronit, hei haloo roskiin? Eikö niitä voi antaa vaikka naapurille, miksi aina kaikki pitää heittää roskiin.

Kannattaa oikeasti miettiä vähän pidemmälle. Ip lehdessä taannoin joku valitti kuinka elämä menee totaalisesti sekaisin, kun prisma oli 2 päivää lakossa! Eikö kotona tosiaan ole mitään ruokaa kahdeksi päiväksi! Käyvätkö ihmiset joka päivä kaupassa kaupungissa? Eikö sen ajan voisi käyttää johonkin järkevään kuten olla perheen kanssa tai harrastaa.

Sori vuodatus, mutta ehkä meistä maalaisista kannattaisi joskus ottaa mallia. Olen itsekin asunut Helsingin keskustassa opiskeluaikana ja kyllä minulla silloinkin jotain hätävara löytyi.

Olet ihan oikeassa. Virallisissa kotivaraohjeistuksissa lähdetään siitä olettamuksesta, että jokaisella suomalaisella on - parvekkeettomassa kerrostaloyksiössäkin - leivinuuni, hiiligrilli tai ainakin trangia, jolla voi laittaa ruokaa silloin, kun sähköt ovat pidempään poikki. Jos sellaisia ei ole, on ihan turhaa varata esim perunoita kotivaraksi. Raakoja perunoita tai kypsentämätöntä makaroonia  ei ole tarkoituskaan syödä. Edes poikkeustilanteessa. 

Helpoin tapa selvittää oman talouden kotivaran tarve on viettää "survival-viikko". Ennen kokeiluviikkoa käy ostamassa kaupasta viikon ruuat ja muut tarvikkeet. Huomioiden ostoksissaan sen, että pyykinpesukone ei toimi, tiskikone ei toimi, vettä ei tule vesihanasta, pakastin ei toimi, jääkaappi ei toimi, hella ei toimi, mikroaaltouuni ei toimi eikä mikään muukaan sähköllä toimiva vempain. Viikon ajaksi siis suunnittelee ateriat siten, ettei minkään valmistukseen eikä minkään elintarvikkeen säilyttämiseen tarvita sähköä. Kokeiluviikon aikana merkitsee ostoskuittiin vihreällä ne tuotteet, jotka tuli käytettyä viikon aikana ja joita oli riittävästi. Punaisella ne tuotteet, jotka ehtivät pilaantua. Voi vaikka merkitä lukumäärän, moniko ostetuista ko tuotteista ehti pilaantua. Sitten esim sinisellä ne tuotteet, jotka kuluivat viikon aikana, mutta joita oli liian vähän. Ja lukumäärä viereen, montako kappaletta ko tuotetta olisi pitänyt olla enemmän. Lisäksi erillinen lista, johon kirjoittaa kaikki ne tuotteet, mitä ei ollut viikoksi hankkinut, mutta mitä olisi viikon aikana tarvittu. 

Jokainen kotitalous on erilainen. On kotitalouksia, joissa ruokaa valmistetaan ihan normaaliin tapaan, vaikka ei olisi sähköjäkään. Ja on kotitalouksia, joissa sähkökatkoksen aikaan valmistetaan ruokaa ainoastaan huoneenlämmössä säilyvistä ja sellaisenaan syötävistä elintarvikkeista. Ja on kotitalouksia (kuten oma sinkkutalouteni), joissa ei tarvitse sähkökatkoksen aikana lainkaan valmistaa ruokaa vaan voi syödä suoraan pussista tai purkista sen, mitä nälkänsä pitimiksi tarvitsee (säilyketonnikalaa, proteiinipatukoita, pähkinöitä,  perunalastuja, näkkileipää, kuivattuja hedelmiä tai marjoja tai mistä nyt tykkääkään). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuivamuona, säilykkeet, juurekset, mausteet ja öljyt. Nehän kestää kuukausia ja pakastinkin on keksitty. Pakastimeen 10 kiloa kanaa, 10 lihaa ja 10 kalaa, niin elää paremmin kuin keskiajan kuningas.

Tulee kiire syödä ne kanat ja muut, kun tulee sähkökatkos. Aikaa alle vuorokausi ennen kuin ovat pilalla. Me jouduimme juurikin tämän vuoksi sähkökatkon aikana roudaamaan kaiken kauempana asuville kavereille hirveällä kiireellä.

Ei haittaa kun mulla on myös maakuoppa täynnä jäitä.

Vierailija kirjoitti:

Käytetäänkö sanaa "kotivara" oikeasti? En varmaankaan ollut kuullut koko sanaa käytössä ennen tätä wuhanin flunssaa.

Sanan vieraanvara kanssa ihan tavallista suomea.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuivamuona, säilykkeet, juurekset, mausteet ja öljyt. Nehän kestää kuukausia ja pakastinkin on keksitty. Pakastimeen 10 kiloa kanaa, 10 lihaa ja 10 kalaa, niin elää paremmin kuin keskiajan kuningas.

Tulee kiire syödä ne kanat ja muut, kun tulee sähkökatkos. Aikaa alle vuorokausi ennen kuin ovat pilalla. Me jouduimme juurikin tämän vuoksi sähkökatkon aikana roudaamaan kaiken kauempana asuville kavereille hirveällä kiireellä.

Ei haittaa kun mulla on myös maakuoppa täynnä jäitä.

Ja jos ei olisi maakuoppaa, nin ne lihat voisi sulattaa ja kuivattaa ja säilöä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuivamuona, säilykkeet, juurekset, mausteet ja öljyt. Nehän kestää kuukausia ja pakastinkin on keksitty. Pakastimeen 10 kiloa kanaa, 10 lihaa ja 10 kalaa, niin elää paremmin kuin keskiajan kuningas.

Tulee kiire syödä ne kanat ja muut, kun tulee sähkökatkos. Aikaa alle vuorokausi ennen kuin ovat pilalla. Me jouduimme juurikin tämän vuoksi sähkökatkon aikana roudaamaan kaiken kauempana asuville kavereille hirveällä kiireellä.

Ei haittaa kun mulla on myös maakuoppa täynnä jäitä.

😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuivamuona, säilykkeet, juurekset, mausteet ja öljyt. Nehän kestää kuukausia ja pakastinkin on keksitty. Pakastimeen 10 kiloa kanaa, 10 lihaa ja 10 kalaa, niin elää paremmin kuin keskiajan kuningas.

Tulee kiire syödä ne kanat ja muut, kun tulee sähkökatkos. Aikaa alle vuorokausi ennen kuin ovat pilalla. Me jouduimme juurikin tämän vuoksi sähkökatkon aikana roudaamaan kaiken kauempana asuville kavereille hirveällä kiireellä.

Ei haittaa kun mulla on myös maakuoppa täynnä jäitä.

Ja jos ei olisi maakuoppaa, nin ne lihat voisi sulattaa ja kuivattaa ja säilöä.

No yleensä se tehdään tuoreesta lihasta, mutta kai joku uskaltaa noinkin. ..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytetäänkö sanaa "kotivara" oikeasti? En varmaankaan ollut kuullut koko sanaa käytössä ennen tätä wuhanin flunssaa.

Sanan vieraanvara kanssa ihan tavallista suomea.

Siis vierasvara.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuivamuona, säilykkeet, juurekset, mausteet ja öljyt. Nehän kestää kuukausia ja pakastinkin on keksitty. Pakastimeen 10 kiloa kanaa, 10 lihaa ja 10 kalaa, niin elää paremmin kuin keskiajan kuningas.

Tulee kiire syödä ne kanat ja muut, kun tulee sähkökatkos. Aikaa alle vuorokausi ennen kuin ovat pilalla. Me jouduimme juurikin tämän vuoksi sähkökatkon aikana roudaamaan kaiken kauempana asuville kavereille hirveällä kiireellä.

Ei haittaa kun mulla on myös maakuoppa täynnä jäitä.

Ja jos ei olisi maakuoppaa, nin ne lihat voisi sulattaa ja kuivattaa ja säilöä.

No yleensä se tehdään tuoreesta lihasta, mutta kai joku uskaltaa noinkin. ..

Ei lopu sähkö pakastimesta kun on aurinkopaneelit ja aggregaatti. Mulla on myös muuntaja jolla tulikiviuunin lämmön saa siirrettyä sähköenergiaksi.