Lukion aloittaneelle tyttärelleni englanti on nyt todella vaikeaa.

Pääongelma on se, että kokeet ovat tietokonepohjaisia, jotka eivät hyväksy lauseissa pienintäkään virhettä tai ne menevät nollille. Sanassa saattaa olla pieni muotovirhe, mutta se olisi puheessa täysin ymmärrettävissä mutta tehtävä menee aina nollille, kun tietokone vaatii kaiken täysin oikein.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mikä on pääongelma: luetun ymmärtäminen kuullun ymmärtäminen, kielioppi, omien tekstien tuottaminen vai jokin muu? Lähtisin tätä kautta miettimään, minkä puolen kehittämiseen pitäisi erityisesti panostaa.

Joka tapauksessa englanninkielisten kirjojen lukemisesta ja äänikirjojen kuuntelusta on joka tapauksessa hyötyä. Kannattaa alkuun valita helppoja kirjoja, jotka on joskus lukenut suomeksi.

Olen jo työelämässä, mutta olen parantanut omaa englannin taitoani kuuntelemalla työmatkoilla englanninkielisiä äänikirjoja kännykästä BookBeatin kautta.

Vierailija kirjoitti:

Englannissa on jollain tavalla saatava ne jyvät erottumaan akanoista ja kirjoituksissa erot kirjoittajien välille. Siksi se on suhteessa vaikeampaa kuin muut aineet.

Esim luetun ja kuullun ymmärtämisen kokeet on ihan älyttömiä, koska ne on lähinnä kikkailevia kompia. 

Tämä. Siskoni mies on kanadalainen, ylempi korkeakoulututkinto löytyy jne.

Hän ei saanut yhtään pistettä lukion tokaluokkalaiseni luetun ymmärtämisen kokeesta. Kysymykset oli hänestä outoja.

Vierailija kirjoitti:

Ehdota tytölle että katsoo sarjoja ilman tekstityksiä/enkkuteksteillä. Ostakaa englanninkielistä kirjallisuutta joka kiinnostaa tyttöä. Netistä löytää myös ihmisiä joille voi jutella jos haluaa oppia englantia.

Tää ei toiminut itellä ei sitten ikinä. Tuntemattomia sanoja tulee vastaan mitä et muista enää jälkeenpäin etkä tiedä miten se kirjoitetaan ja perus puhe on sitä mitä kaikki jo osaa tossa vaiheessa. Wowi on muodissa taas, joten sitä pelaamaan.

Peruskoulusta voi saada kasin tai ysin englannista ilman, että opettelee kielioppia teoriatasolla.

Hyvä/kohtalainen kielipää, niin peruskouluenkku menee esimerkin kautta oppimalla. Jatko-opinnoissa sitten tökkii.

Vierailija kirjoitti:

Jos englanti on liian vaikeaa, niin miten mahtaa mennä oikeasti vaikeiden aineiden kanssa?

Onko sulle todellakin yllätys, että jotkut ihmiset esim matemaattisesti lahjakkaita, mutta esim kielet voi tuottaa ongelmia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos englanti on liian vaikeaa, niin miten mahtaa mennä oikeasti vaikeiden aineiden kanssa?

Onko sulle todellakin yllätys, että jotkut ihmiset esim matemaattisesti lahjakkaita, mutta esim kielet voi tuottaa ongelmia.

Itse asiassa kaikkeen auttaa ihan vaan toisto, toisto, toisto.

Säälliseksi viulistiksi, matemaatikoksi, kielten osaajaksi pääsee kun vaan treenaa.

t. kielten ope

Jos tyttö on nyt aloittanut lukiossa, tulee hänen kirjoittaa vähintään

1. äidinkieli +

2. näistä kolme ja yhden täytyy olla pitkä: matikka, toinen kotimainen, reaali, vieras kieli

Eli käytännössä sitä englantia EI tarvitse kirjoittaa, jos kirjoittaa reealin, matikan ja ruotsin, MUTTA tällöin ruotsi pitää olla A-kieli tai matikka pitää olla pitkä matikka.

Eli summa summarum, ylioppilaaksi VOI päästä kirjoittamatta vierasta kieltä, koska ruotsi ei ole vieras kieli, vaan toinen kotimainen

T. opo

Meidän tyttö joutui lukiossa ottamaan A-englannin vaikka peruskoulussa oli toinen pitkä kieli. Ei se A-englanti tuottanut vaikeuksia, kun oli hyvä pohja. Mutta toisaalta kirjoituksissa on ne omat niksinsä ja meidän tytöllä ainekirjoitus oli se heikompi kohta. Ei meinannut millään mennä jakeluun, että aineeseen pitää ihan tarkoituksella laittaa jotain idiomeja ja hienoja lauserakenteita, jotka esittelevät kielitaitoa ja tekevät vaikutuksen. 

Kirjojen lukeminen auttoi meillä. Tyttö luki kirjoja englanniksi neljännen luokan jälkeisestä kesästä. Osin tämä johtui siitä, että ei malttanut odottaa suosikkikirjojen käännöksiä, vaan halusi lukea ne tuoreeltaan. Päiväkodista oli saanut pohjaa ja tietokoneelta lisää, siitä se englanniksi lukeminen lähti. Koulussa enkku alkoi viidennellä luokalla. 

Motivaatio pitää olla ja sopiva opiskelumetodi! Itse opin englannin paljolti televisiosta. Koulussa kun se alkoi viidennellä luokalla, en osannut ollenkaan, mutta kun koulussa oppi vähän, huomasin pian että opin televisiosta lisää. Koulussa piti toki sanakokeisiin lukea, mutta kielioppia luin vasta kirjoitusten alla ja hyvin meni. Ennen kirjoituksia kielioppitehtävät meni korvakuulolta ja ihan hyvin, mutta kirjoitusten alla koin että täytyy lukea näitä sääntöjäkin.

Onko lukihäiriöt tarkistettu? Itselläni se alkoi ilmoitella itsestään vasta lukion englannin esseissä.

Vierailija kirjoitti:

Pääongelma on se, että kokeet ovat tietokonepohjaisia, jotka eivät hyväksy lauseissa pienintäkään virhettä tai ne menevät nollille. Sanassa saattaa olla pieni muotovirhe, mutta se olisi puheessa täysin ymmärrettävissä mutta tehtävä menee aina nollille, kun tietokone vaatii kaiken täysin oikein.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mikä on pääongelma: luetun ymmärtäminen kuullun ymmärtäminen, kielioppi, omien tekstien tuottaminen vai jokin muu? Lähtisin tätä kautta miettimään, minkä puolen kehittämiseen pitäisi erityisesti panostaa.

Joka tapauksessa englanninkielisten kirjojen lukemisesta ja äänikirjojen kuuntelusta on joka tapauksessa hyötyä. Kannattaa alkuun valita helppoja kirjoja, jotka on joskus lukenut suomeksi.

Olen jo työelämässä, mutta olen parantanut omaa englannin taitoani kuuntelemalla työmatkoilla englanninkielisiä äänikirjoja kännykästä BookBeatin kautta.

Juuri noiden sähköisten kokeiden takia suosittelen niiden lukion kurssikirjojen hankkimista digikirjoina! Toimivat hyvin samalla tavalla. Moni on saanut karsittua nuo pilkkuvirheet pois juuri digikirjan avulla. Jos kirjoitat vastauksen kynällä kirjaan tai vihkoon, et välttämättä edes huomaa pieniä toistuvia virheitä. Kone taas on armoton.

Katsoo paljon englanninkielisiä ohjelmia, lukee, kuuntelee musaa. Ja lisäksi jotain tukiopetusta

Kannattaa tosiaan muistaa, että kieltä oppii lisäksi muualtakin kuin niistä oppikirjoista. Sanavarastoa kannattaa kartuttaa alusta asti, koska niukka sanavarasto vaikuttaa kaikkeen: luetun- ja kuullunymmärtämiseen, kirjoittamiseen ja puhumiseen. Monesti sitä sanastoa oppii ihan huomaattakaan, kun sillä kielellä tekee jotain mistä tykkää.

Nykyään on ihan loistavat mahdollisuudet harjoitella kuullunymmärtämistä esim. youtube on täynnä englanninkielisiä videoita eri aihepiireistä ja ne eivät ole kovin pitkiäkään. Lukeminen vieraalla kielellä kasvattaa sanavarastoa, mutta lisää myös tietoa, miten kieltä käytetään ja miten se toimii. Tosin kannattaa aloittaa vaikka lapsille tarkoitetuista kirjoista ensin, jos ei ole kovin hyvä kielessä. Lasten- ja nuortenkirjoissa kieli on tavallaan helpompaa kuin aikuistenkirjoista. Aluksi voi kuitenkin joutua etsiin sanoja sanakirjasta, mutta yleensä tietyt sanat toistuvat kirjassa niin monesti, että ne lopulta jää päähän. Ja onhan hyvien tarinoiden luku toisaalta mielekkäänpää kuin se oppikirjojen kappaleiden lukeminen.

Lukion pari ensimmäistä kurssia on vielä suhteellisen helppoja: tuttuja teemoja ja aika pitkälle peruskoulun kieliopin kertausta. Teemat ja kielioppi vaikeutuu sen jälkeen ja tavallaan opiskelijalta vaaditaan kurssikurssilta enemmän. Joten kannattaa tottua opiskelemaan alusta alkaen. Mutta toisaalta ne oikein hyvätkään, ei välttämättä ihan itsestään ole niin hyviä, vaan usein paljastuu, että he tavallaan "harrastavat englantia" sarjoja englanniksi katsomalla ja/tai lukemalla englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Jos englanti on liian vaikeaa, niin miten mahtaa mennä oikeasti vaikeiden aineiden kanssa?

Mikä on se oikeasti vaikea aine? Matikkako? Se mistä kirjoitin pitkästä E.n kertaamatta yhtään? Fysiikka vai kemia, no eihän nekään ole kuin vähän erilaista matikkaa, helppo M. Ruotsiko joka sekin meni hemmetin paljon paremmin kuin englanti.

T. B englannista...

Lukioon siirtyessä enkun vaikeustaso oli pieni shokki myös minulle. Töitä tekemällä arvosanat pysyttelivät seiskan pinnassa ja kirjoituksista tuli C. Kyllä siihen tottuu. Jälkeen päin selvisi, että minulla on lukihäiriö, joka vaikeuttaa vieraiden kielten oppimista. Kannattaa miettiä, onko taustalla lukivaikeutta. Muuten opiskelu sujui mallikkaasti ja kirjoitin hyvin arvosanoin ylioppilaaksi.

Eräs enkunopettaja täällä. Paljon on tullut hyviä vinkkejä opiskeluun omalla ajalla ja niitä todella kannattaa alkaa kokeilla. Mitä tulee arvosanojen laskuun lukiossa, se on hyvin yleistä, koska fakta on että kokeiden arvosana-asteikot ovat niin erilaisia peruskoulussa ja lukiossa. Peruskoulussa voit saada vitosen saamalla vaikka 10-15% kokeen pisteistä kun taas lukiossa normaalisti vaaditaan vitoseen noin puolet tai vajaa puolet kokeen täysistä pisteistä, riippuen koulun käytännöistä yleensä.

Peruskoulussa myös annetaan helpommin ja enemmän osapisteitä vaikka olisi enemmänkin kirjoitusvirheitä ja lauserakennevirheitä, enkä osaa sanoa että miksi, mutta lienee käytännön pakko jotta kovin moni ei reputa koko oppiainetta. Lukiossa virheiden määrä per täytettävä kohta on jäätävä noin yhteen tai kahteen jotta saa jotain pisteitä. Käännöslauseissa sallitaan enemmän. Huolellisuus pitää olla tavoitteena kaiken kommunikatiivisuuden lisäksi. Kuitenkin voin sanoa että viitosen arvosanaan ei ihmeitä vaadita. Paljon saa mennä pieleen kokeessa, mutta virkkeitä pitää pystyä tuottamaan ja kurssin sanastoa pitää hallita, edes jonkin verran, ei niin että lähes joka sana on väärin kirjoitettu (jos näin on, lukihäiriön mahdollisuus on selvitettävä).

Kaiken kaikkiaan olisi varmaan parempi jos ysiluokalla oppilaat totutettaisiin lähemmäksi lukioarvostelua. Nyt näitä järkytysnelosia ja -vitosia tulee aika usein ekana vuonna. Taso pysyy suht samana mutta vaatimukset eivät. Lukioenglanti ei vielä alkukursseilla ole juuri ysiluokkaa vaativampaa, mutta yhdellä kurssilla tulee paljon enemmän asiaa, sanastoa ja kertausta. Yläkoulun asiat pitäisi kertauksen jälkeen olla hallussa kun edetään neljännelle kurssille eikä sen jälkeen ole enää mahdollisuutta käyttää aikaa perusrakenteisiin. Tärkeää olisi pysyä jotenkin mukana alkukursseilla koska sen jälkeen on vaikea rakentaa päälle jos pohja horjuu ihan aikamuodoista ja normaalilauseista lähtien.

Kannatan ehdottomasti vinkkejä siitä että etsii itselleen mieluista sisältöä enkuksi netistä, tv:stä ja myöhemmin kirjojakin, kaikkea monipuolisesti. Videoita omista kiinnostuksen kohteista, artikkeleja, sometilejä natiiveilta, sarjat ja elokuvat enkkuteksteillä ja myöhemmin ilmankin, nettipelit joissa voi puhua natiivien kanssa. Kunhan aloittaa jostain ja vähitellen kerää ympärilleen lisää englanninkielistä sisältöä, joka olisi joka päivä käytössä.

Kannattaa myös pohtia voiko kyseessä olla opettaja. Eli onko kyse siitä että tyttö ei oikeasti osaa vai onko tytöllä opettaja joka on vain päättänyt syystä tai toisesta että tyttö ei osaa englantia ja antaa huonoja numeroita esim. aineista jotka ovat sellaisia että perustuvat subjektiiviseen arviointiin.

Itse pärjäsin ruotsissa ihan ok:sti yläasteella. Kasin verran. Ei hyvin, ei huonosti. Lukiossa yhtäkkiä arvosanat ja koetulokset romahtivat. Sain kyllä sanakokeista yms. ihan ok tulokset mutta juuri aineet yms. joissa opettajalla on omaa valtaa arvostella sain todella huonoja numeroita.

Ylioppilaskirjoituksissa ruotsi lähti B:nä koulusta eteenpäin. Aineesta 55 pistettä. Takaisin ruotsi tuli L:nä. Aineesta 92 pistettä. 

Että niin....joskus se on opettajasta kyse...

Jos kirjoittaa enkun, niin keväällä. Syksyllä taso on selvästi kovempi.

Englannin kielisten ohjelmien katselua. Maksimoikaa kielen kuuntelu. Toki tukiopetuskin siihen sivuun.

Minä aloitin englanninopiskelun vasta 7.luokalla, mutta jouduin lukiossa opiskelemaan samoja kursseja 3.luokalla opiskelleiden kanssa. Täyttä tuskaahan se oli, eikä kukaan auttanut mitenkään. Lisäksi englanninopettajat olivat toinen toistaan surkeampia. Minulla oli kuitenkin myös todella hyviä opettajia ja reealista kirjoitin e:n, joten en koulua ja opiskelua järjestellisesti vihannut. Menin sitten aikuislukioon opiskelemaan englantia paljon paremmin tuloksin. Ilmapiiri oli ymmärtäväisempi ja ensimmäistä kertaa oikeasti opin englantia ja pari vuotta myöhemmin pystyin osallistumaan pitkän englannin ylioppilaskokeeseen. Se oli suuri saavutus siihen nähden, että aloitin todellakin opiskelun käytännössä alusta.

Mutta jo tuolloin 2000-luvun alkupuolella englanninopetus lukiossa oli aivan ihmeellistä ja poikkesi suuresti muiden aineiden opetuksesta. Se lisäksi, että opettajat olivat järjestelmällisesti surkeita, eivät he oikeasti opettaneet mitään ja tuntui siltä, että kuka tahansa olisi voinut mennä sinne nauhoja pyörittämään ja muuta vastaavaa "opetusta" harjoittamaan. Missään muussa aineessa lukiossa opettajat eivät myöskään tuola tavalla olettaneet, että oppilaat osaisivat jo kaiken ja olisivat hankkineet taitonsa muualta. Ei englantia varsinaisesti ainakaan lukiossa opeteta, vaan se on sellaista ihme kikkailua. Nykyään lisäksi erittäin kova taso on tehnyt ylioppilaskokeista ihme kikkailua ja pilkunviilausta. Ei käy kateeksi nykyajan lukiolaisia. Ruotsinkin opetus on erilaista. Siinä ei ainakaan omien kokemuksieni perusteella ole oletettu, että kaikki osaisivat jo kaiken. Aikoinaan päivälukiostani lähdön jälkeen olisin halunnut keskustella koulun englanninopetuksen surkeudesta, mutta eipä viestiini koskaan vastattu. Tuossa samassa koulussa minulla oli hyvää opetusta mm. äidinkielessä, uskonnossa ja historiassa ja näissä oli myös asiansa osaavat opettajat, jotka halusivat opettaa ja kannustaa.

Valitettavasti iis, mikäli englantia haluaa oppia pitää opiskelu hoitaa itsenäisesti. Valitettavasti koulun opetukseen ei voi luottaa. Myös aikuislukion englannin kursseja kannattaa opetella. Kielioppia nyt ainakin on helppo opiskella itsenäisesti. Myös tehtävien vastauskirja kannattaa hankkia, jolloin tehtäviä voi tehdä omaan tahtiin. Näin itse opin paljon.

Hei! Jos sanaston määrä ja muistaminen on ongelma, niin suosittelen vahvasti tutustumaan ohjelmaan nimeltä Anki. https://apps.ankiweb.net/ Ohjelman ideana on luoda itse "kortteja", joissa toisella puolella on kuva asiasta, jonka haluaa esimerkiksi vieraalla kielellä oppia, ja klikatessa saa esiin sanan englanniksi ( tai mitä kieltä nyt opetteleekaan).  Sitten arvioidaan, kuinka helppoa oli muistaa sana, ja ohjelman algoritmi laskee tämän perusteella, milloin se seuraavan kerran näyttää sinulle kuvan. Kortit voivat siis olla myös vain sana suomeksi (ilman kuvaa) ja kääntöpuolella sana englanniksi, mutta kannattaa todella tehdä itse niitä kortteja googlen kuvahaun avulla. Sanat jäävät huomattavasti paremmin mieleen, kun ne liittyvät aivoissa johonkin kuvaan, tunteeseen tms ja tähän Anki on todella tehokas. Kuvien avulla opiskellessa ei tarvitse miettiä käännöksiä eri suomen kielen sanoille, vaan oppii heti mikä sana "todella" on.

Itse olen aina ollut hyvä kielissä, mutta tämä oli silti itselleni mullistava löytö - sanat jäävät päähän kuin itsestään. Olen jopa ensimmäistä kertaa oppinut muistamaan ruotsin sanojen deklinaatiot tämän avulla. :) Tietysti tässä täytyy itse nähdä se vaiva, että etsii googlesta sopivia kuvia, mikä voi joidenkin abstraktien sanojen suhteen olla välillä hankalaakin, mutta se aika on sitten pois siitä, että tuijottaa oppikirjan sanalistaa uudestaan ja uudestaan ja koittaa päntätä sanoja "hauki on kala" -tyyliin. Jos kuva on vähän epämääräinen voi siihen lisätä vihjeen, joka auttaa hahmottamaan mistä on kysymys.  

Ohjelman käyttöliittymä näyttää siltä, että olisi suoraan 90-luvulta, mutta se on hyvin yksinkertainen ja tehokas käyttää. Ilmainen toki myös. Kannattaa ehkä aluksi katsoa joku tutoriaali youtubesta, jos tuntuu vaikealta. Ja toki Ankin avulla voi opiskella myös kielioppia ja ihan mitä hyvänsä, itse olen keskittynyt lähinnä vieraiden kielten sanastoon.

Lisäksi vinkkaan kirjasta nimeltä Fluent Forever. Siinä on paljon hyviä vinkkejä ja tietoa vieraiden kielten haltuunottoon mahdollisimman tehokkaasti ja helposti. Tytärtäsi tämä ei ehkä auta, jos englanti takkuaa, mutta ehkä jollekulle muulle ketjun lukijalle hyödyllinen vinkki.