Kuvittelen ettei miesystävä rakasta
Vaikka kaikki todisteet kertovat, että rakastaa. Mielessäni keksin, ettei hän halua olla kanssani ja pienikin väärä sana saa mielikuvituksen laukkaamaan . Kuvittelen että hän jättää minut ja alan keksiä tekosyitä jättää hänet ensin, vaikkei oikeita, vakavia ongelmia edes ole.
Kommentit (59)
Sinkkuna ei tarvitse miettiä tuleeko jätetyksi.
Minä laitan miehen vakuuttelemaan ja todistamaan rakkauttaan.
Ehkäpä vain heijastat omia tunteita (tai niiden puuttumista) miesystävääsi. Jos hän rakastaisi enemmän niin sinunkin tunteesi olisi syvemmät? Voisiko vaan olla niin, että suhteenne on parasta ennen päiväys on lähestymässä?
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä vain heijastat omia tunteita (tai niiden puuttumista) miesystävääsi. Jos hän rakastaisi enemmän niin sinunkin tunteesi olisi syvemmät? Voisiko vaan olla niin, että suhteenne on parasta ennen päiväys on lähestymässä?
Tämä!
Mutu-tunne pitää usein paikkansa, eli miesystäväsi saattaa vain teeskennellä pitävänsä sinusta. Hän tietää myös itse epäilyksesi ja näyttelee entistä enemmän, jotta reiän saanti ei keskeytyisi ennen kuin uusi parempi reikä on varmistettu ja jopa paremmaksi havaittu.
Sinun epävarmuutesi on saattanut olla yksi iso syy siihen, että mies ei jaksa olla tosissaan, vaan hän haluaa naisen, jolla on hyvä itsetunto ja joka ei ole koko ajan itkemässä, kyyläämässä ja varmistelemassa tilannetta. Ei kukaan jaksa oikeasti sellaista parisuhdetta, jossa pitää vakuutella tykkäämistään. Toivon siis todella, että mies löytää parempi itsetuntoisen ja fiksun naisen, joka ei itke ympäriinsä epävarmuuttaan.
Alapeukuttaja vaan, mutta tämä on karvas totuus joillakin. Itse seurustelin nuorena miehen kanssa, joka oli tosi epävarma ja sanoi usein, että "etsi sitten parempi, jos minä en kelpaa". Kuukausia vakuutteli hänelle, että hän on hyvä, mutta väninä jatkui ja päätin pistää suhteen poikki. Löysin paljon paljon paremman miehen.
Vierailija kirjoitti:
Minä laitan miehen vakuuttelemaan ja todistamaan rakkauttaan.
Miten?
Kertoo omasta epävarmuudestasi. Tähän on helppo sanoa, että opettele ensin yväksymään itsesi ja rakastamaan itsesi, ja odota vasta sitten toisen hyväksyntää ja rakkautta. Tai niin mulle ainakin sanotaan.
Haluaisin kuulla usein ja toistuvasti, että miehen minusta pitää ja miksi pitää. Haluaisin kuulla olevani hänelle se ykkönen ja ainutlaatuinen. Ja niitä odotellessa epävarmuus jyllää ja käyttäydyn juuri päinvastaista aiheuttaen.
Vierailija kirjoitti:
Kertoo omasta epävarmuudestasi. Tähän on helppo sanoa, että opettele ensin yväksymään itsesi ja rakastamaan itsesi, ja odota vasta sitten toisen hyväksyntää ja rakkautta. Tai niin mulle ainakin sanotaan.
Haluaisin kuulla usein ja toistuvasti, että miehen minusta pitää ja miksi pitää. Haluaisin kuulla olevani hänelle se ykkönen ja ainutlaatuinen. Ja niitä odotellessa epävarmuus jyllää ja käyttäydyn juuri päinvastaista aiheuttaen.
Miksi käyttäydyt noin? Pärjäät varmasti hyvin yksinkin, mutta silti vaadit toiselta jatkuvia vakuutteluja. Minkä takia seurustelet ylipäätään? Nuorilla se liittyy usein epävarmuuteen ja siihen, että kaikilla muillakin on, mutta entä sinulla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kertoo omasta epävarmuudestasi. Tähän on helppo sanoa, että opettele ensin yväksymään itsesi ja rakastamaan itsesi, ja odota vasta sitten toisen hyväksyntää ja rakkautta. Tai niin mulle ainakin sanotaan.
Haluaisin kuulla usein ja toistuvasti, että miehen minusta pitää ja miksi pitää. Haluaisin kuulla olevani hänelle se ykkönen ja ainutlaatuinen. Ja niitä odotellessa epävarmuus jyllää ja käyttäydyn juuri päinvastaista aiheuttaen.
Miksi käyttäydyt noin? Pärjäät varmasti hyvin yksinkin, mutta silti vaadit toiselta jatkuvia vakuutteluja. Minkä takia seurustelet ylipäätään? Nuorilla se liittyy usein epävarmuuteen ja siihen, että kaikilla muillakin on, mutta entä sinulla?
Omasta epävarmuudestani johtuen. En toki tietoisesti niin tee, mutta huomaan että se toistuu. Ei, en ole nuori. Ja usein ajattelenkin, että pärjäisin yksin ja parempi miehellekin olisi, jos olisin yksin, enkä ketään kiusaisi omilla epävarmuuksillani. Kutenkin on niitä kirkkaampiakin hetkiä, kun näen itseni ihmisenä ja maailman asiat oikean kokoisina.
Toisaalta, aika moni ihan hyvällä itsetunnolla elävistä ystävistäni toivovat myös kuulevansa puolisoltaan kauniita sanoja, luulisin että se on normaalia. Minun mieheni sanoo, eeti hän ole sellainen, että sanoisi ja vakuuttelisi, pitäisi riittää että hän on siinä. Tavallaan joo, se riittää kertomaan että mies on nyt just siinä, mutta ei kerro mulle sitä että haluaa ja aikoo olla siinä pidempään.
Ymmärrän. Nuorena en ollut yhtään epävarma tai riippuvainen kenestäkään ja olisin varmasti pärjännyt yksin. Nyt kun on keski-iässä ja selviä vanhenemisen merkkejä on näkyvissä, iskee epävarmuus ja suoranainen pelko yksin jäämisestä. Enää ei ole sellaisia mahdollisuuksia mitä nuorena oli, se pelottaa myös.
Minkälaisia kiksejä saatte näistä kuvitelmistanne? Saatika, että tulette tänne kertomaan niitä? Onko liian vähän töitä jonossa töissä tai kotona? Onko Kelan korvaukset liian suuret?
Vierailija kirjoitti:
Minä laitan miehen vakuuttelemaan ja todistamaan rakkauttaan.
Pettämisen jälkeen, tuo lienee paras tapa hankkuitua miehestä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisia kiksejä saatte näistä kuvitelmistanne? Saatika, että tulette tänne kertomaan niitä? Onko liian vähän töitä jonossa töissä tai kotona? Onko Kelan korvaukset liian suuret?
Siitä saa kiksin että joku päivä kuvitelmani toteutuu ja voin sanoa "tiesin tämän". Tosin tuo päivä voi olla tällä viikolla tai 10 vuoden päästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaisia kiksejä saatte näistä kuvitelmistanne? Saatika, että tulette tänne kertomaan niitä? Onko liian vähän töitä jonossa töissä tai kotona? Onko Kelan korvaukset liian suuret?
Siitä saa kiksin että joku päivä kuvitelmani toteutuu ja voin sanoa "tiesin tämän". Tosin tuo päivä voi olla tällä viikolla tai 10 vuoden päästä.
Jokin osa sinussa ei usko ansaitsevansa rakkautta ja sabotoi.
Sulla on menettämisen tunnelukko. Meeppä googlettamaan.
Haluaisin myös tietää miten lukon saa auki? Liikaa on ollut tähän saakka jo menetyksiä, joten pelko ei ole täysin tuulesta temmattu.
Minäkin usein kuvittelen, että olen jo kuollut, ja tämä elämäksi kutsuttu on vain kuolemanjälkeinen helvetti. Ja silti en uskalla vetää lekkeriksi ja lakata välittämästä asioista.
Miten päästä eroon tästä tavasta?