Lue keskustelun säännöt.
Sanokaa onko suhteellamme tulevaisuutta?? En näe metsää puilta.
14.02.2020 |
Asiallinen, luotettava ja turvallinen miesystävä. Melkein kymmenen vuoden suhde. Alussa mies oli vähän alistava, suuttui jos ei saanut sek*iä joka ilta, pakotti ottamaan suihin jne. Hänellä oli fantasia mikä ei itseäni napannut. Halusi tyydyttää minut porkkanalla jonka kielsin. Kerran teki sen salaa, oli ottanut porkkanan ja kesken kaiken tunki sisääni. Kun se sattui ja huomasin asian, mies syytti että olen niin nuiva ja rajoittinut. Myös kontrolloi menojani, murjotti jos en ehtinyt tavata joka ilta (kun asuttiin vielä erilleen), vaati etten tapaisi ystäviäni niin usein (kerran-pari viikossa). Myös painosti yhdyntöihin jos en halunnut. Sanoi että makaat vaan jalat auki jne. Ja häpeäkseni pitää myöntää että suostuin tähän kaikkeen koska pelkäsin miehen kylmyyttä.
Näistä on puhuttu jälkeen päin. Kävin terapiassa masennuksen vuoksi ja ymmärsin terapeutin avulla että olen antanut kohdella itseäni huonosti. Terapeutin mukaan masennukseni johtui arvottomuuden tunteesta ja siitä että olen ollut ystävyys ja miessuhteissani miellyttäjän roolissa aina seuraukseni lapsuuden, väkivaltaisen alkoholisti-isän ja lähesiriippuvaisen äidin. Minun tarpeilla ei ole ollut koskaan väliä, tärkeintä että miehillä on ollut hyvä minun kanssa.
Kun olen alkanut voimaan paremmin ja uskaltanut asettaa omat rajani, mies on muuttunut erilaiseksi. Hän kunnioittaa ja arvostaa minua. Eikä hän enää ole millään muotoa alistava. Silti vaivaa nuo vuosien takaiset kuviot, aina välillä ne nousee pintaan vaikka olemme saaneet miehen kanssa puhuttua ne terapian jälkeen.
Kuitenkin syy on ollut minussa itsessä ja piilossa olleessa masennuksessa että olen mahdollistanut sellaisen käytöksen. Onhan se sama ollut jossakin muodossa muissakin suhteissa jo aiemmin.
Vieläköhän tästä saa hyvän suhteen ja pystynkö unohtamaan ensimmäiset vuodet. Mies on muuten hyvä ja ei ole koskaan esimerkiksi lyönyt kuten isäni löi äitiä lapsuudessa.
Kommentit (62)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Porvoosta taas päivää. Kaikkien pirkkanapellejen kanssa te jotkut viitsitte aikaanne viettää.
Ei ole Porvoosta tämä! Ja ei ole miehistä paljon parempiakaan kokemuksia. Samanlaisia alistajia aika moni jos mahdollisuuden saa. Itsellä pitää kehittyä niin vahvaksi että ei anna tilaisuutta toiselle alistaa.
Ap
Tämä kommenttisi kertoo, että et arvosta itseäsi vieläkään tarpeeksi. Ei todellakaan normaalit miehet ole tuollaisia alistajia ja porkkanalla rskjia. Jos ajattelet, ettei parempia ole olemassa tai ettet parempaa saa ilman että kehityt vahvaksi, niin maailmankuvasi on kieroutunut.
Pohjimmiltaa ajattelen kai itsekkin näin koska asiat vaivaa. Huonoja kokemuksia miehistä niin paljon, alkaen omasta isästä, en jaksa ajatellakkaan uutta suhdetta kenenkään kanssa joka voi olla taas millainen tahansa ku*ipää. En vaan yksinkään halua elää ja kun nyt on mennyt vuosia jo paremmin. Kovasti tehnyt töitä tässä suhteessa ja mies myös, en halua kaiken valuvan hiekkaan. Onhan useampi muukin ollut tässä nyt sitä meiltä että pitää unohtaa menneet jos asiat on nyt hyvin. Terapeutti sanoi samaa. Välillä vaan tulee mieleen kaikki mennyt pa*ka ja alan epäröimään taas kerran. Olen oikeastikkin hukassa tämän kanssa.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan muuhan ei asiaa voi ratkaista, MUTTA...
Suosittelisin jo jättämään menneet asiat ja keskittymään tulevaan.
Jos siihen ei pysty, ei kannata olla suhteessakaan.Tämä oli se tärkein sääntö mitä terapeutti sanoi kokoajan. Kaikki mennyt on mennyttä, sitä ei kannata muistella enää.
Ap
Oikeastiko kerroitte terapeutille esimerkiksi sen porkkanajutun? Saiko terapeutti siitä jotain mielihyvää?
Mies on sama rais-ka-ri vieläkin vaikka aikaa kuluisi kuinka, ei hänestä tule millään tavoin parempaa ikinä. Älä nyt ainakaan lapsia tee hänen kanssaan.
En tuosta sanonut terapeutille. Nolottaa tähänkin kirjoittaa.
ap
Eli terapeutti ei tiedä koko totuutta ja siksi antaa ohjeita, jotka perustuvat vain siihen mielikuvaan mikä hänellä on teidän suhteestanne. Jos hän tietäisi, että taustalla on väkivaltarikos (rskaus) niin hänen ohjeensakin todennäköisesti muuttuisivat.
Mies kuuluisi linnaan, mieti sitä. Kuinka montaa naista hän on rais-kan-nut ennen sinua ja ehkä sinun aikanasikin. Jos olisit tyttäreni ja kuulisin sinulta tuollaisia asioita, niin kävisin vääntämässä miehen mul-kun tiukalle solmulle.
Semmoinen r/unkkufantasia perjantaille sitten
Vaan onhan näitä idiootteja kynnysmattoja oikeastikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyt että kannattaako seurustella raiskarin kanssa. No mitäpä luulet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan muuhan ei asiaa voi ratkaista, MUTTA...
Suosittelisin jo jättämään menneet asiat ja keskittymään tulevaan.
Jos siihen ei pysty, ei kannata olla suhteessakaan.Tämä oli se tärkein sääntö mitä terapeutti sanoi kokoajan. Kaikki mennyt on mennyttä, sitä ei kannata muistella enää.
Ap
Oikeastiko kerroitte terapeutille esimerkiksi sen porkkanajutun? Saiko terapeutti siitä jotain mielihyvää?
Mies on sama rais-ka-ri vieläkin vaikka aikaa kuluisi kuinka, ei hänestä tule millään tavoin parempaa ikinä. Älä nyt ainakaan lapsia tee hänen kanssaan.
Älkää myöskään hankkiko mitään lemmikkieläimiä, sillä mies kuulostaa juuri sellaiselta, joka käy pökkimässä niitäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen mies ei muutu koskaan.
Parempia miehiä löytyy aivan varmasti.
Mies vaikuttaa jotenkin henkisesti sairaalta, tuollaisia tekoja eivät normaalit miehet tee.
Minä olisin tuollaisen miehen potkinut pellolle heti tuon porkkana episodin jälkeen.
Hyi olkoon mikä äijä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukaan muuhan ei asiaa voi ratkaista, MUTTA...
Suosittelisin jo jättämään menneet asiat ja keskittymään tulevaan.
Jos siihen ei pysty, ei kannata olla suhteessakaan.Tämä oli se tärkein sääntö mitä terapeutti sanoi kokoajan. Kaikki mennyt on mennyttä, sitä ei kannata muistella enää.
Ap
Oikeastiko kerroitte terapeutille esimerkiksi sen porkkanajutun? Saiko terapeutti siitä jotain mielihyvää?
Mies on sama rais-ka-ri vieläkin vaikka aikaa kuluisi kuinka, ei hänestä tule millään tavoin parempaa ikinä. Älä nyt ainakaan lapsia tee hänen kanssaan.
Kyllä mieskin voi kehittyä ihmisenä.
Jos minulta kysytään, tuollaisen miehen kanssa ei onnellista tulevaisuutta ole.
Inhottaa hänen käytöksensä sinua kohtaan. Koskaan et voi tietää, milloin tulee uusinta samanmoisille teoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voin kertoa, että jos mies yrittäisi r*iskata minua porkkanalla, niin se porkkana löytyisi poikittain hänen hanuristaan. Ihmettelen miten olet alistunut tuollaiseen nöyryytykseen... Jestas...
Nyyh, kun se on vaan niin ihana... Tuo porkkanacase oli jo sellainen, etten haluaisi tietää enempää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos kun kirjoitit tästä asiasta. Itsellä samanlaisia kokemuksia ja ilmeisesti samankaltainen taustakin kanssasi. Porkkanan tilalla oli tosin nyrkki.
Itsekkään en usko, että uusi suhde olisi auvoisampi. Mielellään eron sattuessa olisin yksin.
Mieheni on yleisesti hyvinkin pidetty, rauhallinen ja taloudellisesti omillaan toimeentuleva. Meillä on lapsia kaksi, heidän takiaan en halua perhettä rikkoa.
Menneisyys tuo minun puoleltani arvostuksen puutetta miestäni kohtaan satunnaisesti. En ole itsekkään täydellinen, joten pyrin antamaan anteeksi menneisyyden. Mieheni on ymmärtänyt, että hänelle ei sovi alkoholi. Eli on tiedostanut toimineensa väärin ja yrittää toimia paremmin.
Mutta tiukkana tässä pitää olla, ilmeisesti kaikki eivät ole luonnostaan niin huomioivia toisia kohataan, että voisi tuudittautua reiluun suhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Nyyh, kun se on vaan niin ihana... Tuo porkkanacase oli jo sellainen, etten haluaisi tietää enempää.
Niinpä. Mies on muuten tosi ihana, mutta pakotti seksin, ottamaan suihin, työnsi porkkanan sisälle väkivalloin, alisti ja muuta vastaavaa.
Unelmien Mies.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kun kirjoitit tästä asiasta. Itsellä samanlaisia kokemuksia ja ilmeisesti samankaltainen taustakin kanssasi. Porkkanan tilalla oli tosin nyrkki.
Itsekkään en usko, että uusi suhde olisi auvoisampi. Mielellään eron sattuessa olisin yksin.
Mieheni on yleisesti hyvinkin pidetty, rauhallinen ja taloudellisesti omillaan toimeentuleva. Meillä on lapsia kaksi, heidän takiaan en halua perhettä rikkoa.
Menneisyys tuo minun puoleltani arvostuksen puutetta miestäni kohtaan satunnaisesti. En ole itsekkään täydellinen, joten pyrin antamaan anteeksi menneisyyden. Mieheni on ymmärtänyt, että hänelle ei sovi alkoholi. Eli on tiedostanut toimineensa väärin ja yrittää toimia paremmin.
Mutta tiukkana tässä pitää olla, ilmeisesti kaikki eivät ole luonnostaan niin huomioivia toisia kohataan, että voisi tuudittautua reiluun suhteeseen.
Sairasta. En voi muuta sanoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sairaan kuuloinen suhde. Oli ennen ja on nyt.
Miksi muka nyt?
Ap
Jos edes mietit onko suhteenne hyvä, niin silloin se ei ole kunnossa ollenkaan. Jos pelkäät menneen palaavan vieläkin, niin se on sairas. Jos miehestäsi hyvä sillä, että ei lyö sinua, niin juu, sairasta on.
Tässä on tyhjentävä ja mielestäni oikeas vastaus sinulle.
Voimia.
Mulla tuli fyysisesti paha olo kun luin sun aloituksen AP.
En ymmarra miten olet viela miehen kanssa yhdessa ja vakavissasi mietit viela jatkoakin.
Miten voit ikina luottaa mieheen?
Voiko sinua noin noyryyttanyt mies rakastaa sinua koskaan oikeasti?
Ymmarrathan, etta sinut on toistuvasti r ais k*ttu suhteessasi, ja nyt jatkat suhdetta taman r ais k*rin kanssa?
Sinua on tahallaan satutettu sek suaa l*sesti.
Anteeksi, en ymmarra. En pysty ymmartamaan.
Kysyisin itseltäni onko mies oikeasti muuttunut. Eli jos olisin itse joskus tulevaisuudessa "heikko", tarkoittaisiko se että mies kohtelisi minua taas huonosti? Voisin ehkä antaa menneet pahat teot oikeasti anteeksi ja jatkaa suhdetta, jos ei ole pelkoa että jossain vaiheessa palataan vanhaan.