Lue keskustelun säännöt.
Koulut homehtuu - pitäisikö jo alunperin rakentaa parakkikouluja?
13.02.2020 |
Olen tullut siihen johtopäätökseen, että ehkä meidän pitäisi antaa sisäilmaongelmille ja surkealle rakennustavalle periksi ja pystyttää pelkkiä parakkikouluja. Sitten, kun nekin pilaantuvat kymmenen vuoden sisään, niin olisi helppo siirtää ne kaatikselle ja tuoda tilalle taas uudet parakit.
Tässä ratkaisussa voisi oppilasikäluokkien määrien vaihdellessa myöskin muokata tilojen määrää joko vähentämällä tai lisäämällä parakkeja. Ns. Lego-kouluja.
Näin lapsemme saisivat elää terveessä sisäilmassa ja säästyisi rahaakin, kun emme turhaan rakentaisi pilaantuvia, isoja koulurakennuksia.
Mitä tulee uuteen pedagogiikkaan, jossa halutaan pelkkiä isoja tiloja, joita muokataan tarvittaessa, niin se tullaan kuoppaamaan viiden vuoden sisällä toimimattomana ideana. Avokonttoritkaan eivät toimi.
Eli parakkikoulut, welcome!
Kommentit (21)
Virallinen meille syötetty totuus on, että suomi autioituu kolmea kaupunkia lukuunottamatta, mutta kun tiedämme kuinka korruptoituneita poliitikot ovat, on pidettävä mielessä, että ei välttämättä autioidukaan. Meitä vain huijataan kaikessa missä raha liikkuu...
Jonkinlaista väestönsiirtymistä varmasti tapahtuu... sitä ei kai kukaan tiedä mille paikkakunnille, joten siltäkin osin parakkikoulut hyvä ratkaisu. Tai sitten uuden homeisen rakentamisen sijaan, voisi etsiä vanhaa ja homeetonta, jonka voisi kunnostaa kouluksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdottomasti parakkikouluja. Mitään järkeä laittaa homehtuviin kouluihin kymmeniä miljoonia rahaa.
Jonkun pitäisi tehdä kansalaisaloite asiasta.
Meidän lasten koulurakennus on vihitty käyttöön 1909. Ei ole sisäilmaongelmia. Kannattavammaksi tulisi rakentaa vastaavia lisää.
Vierailija kirjoitti:
Miksei rakennettaisi kuten ennen wanhaan? Sata vuotta vanhat rakennukset kestävät yhä.
Ei onnistu, kun nämä samat "home"niistäjät itkee niissä kylmyyttä. Aina jotain valittamista keksivät.
Vierailija kirjoitti:
Meidän lasten koulurakennus on vihitty käyttöön 1909. Ei ole sisäilmaongelmia. Kannattavammaksi tulisi rakentaa vastaavia lisää.
Enää ei ole kuulemma osaamista, rahat ei riitä ja 100 vuoden takaisia materiaaleja ei enää osata käyttää.
Eli kivi, tiili, betoni ja puu ovat eksoottisia ja ammattikouluista valmistuvat kirvesmiehet, rakennusmestarit ja -insinöörit eivät vain osaa rakentaa, vaikka huippukoulutusta saavatkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Meidän lasten koulurakennus on vihitty käyttöön 1909. Ei ole sisäilmaongelmia. Kannattavammaksi tulisi rakentaa vastaavia lisää.
Meidän paikkakunnalla suunnilleen yhtä vanha koulu rempattiin kymmenisen vuotta sitten. Nyt on sisäilmaongelmaa ja vaikka mitä, meni hyvin nopeasti käyttökieltoon, ja lapset jaettiin sinne tänne pitkin kuntaa.
Itse kävin koulut 80- ja 90-luvulla. Yhdellä samalla luokalla olevalla oli tuolloin astma. Kellään ei ollut pitkäkestoista nuhaa tai muita sisäilmaoireita. Luokat tuuletettiin avaamalla ikkuna välitunnin ajaksi. Jostain ihmeen syystä painovoimaiseen ilmanvaihtoon ei muka enää voida palata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näköjään pitäisi. Kerta toisensa jälkeen syntyy rakentaessa vain sutta ja sekundaa ja kuntien velkapotti kasvaa.
Tai sitten ne eivät homehdukaan ja ne tutkimukset tehdään päin persettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhat hirsiset kyläkoulut voisi siirtää kasvukeskuksiin.
Miten AP varmistat, ettei se parakki homehdu? Tai tällä hetkellähän suurin ongelma taitaa homeen sijaan uusissa rakennuksissa olla ns. VOC-yhdisteet, joita syntyy mm. märän betonin päälle asennetusta lattiasta tai lattiamaton asennuksessa käytetystä liimasta tai itse lattiamateriaalista. Näitä ongelmiahan voi ihan hyvin olla parakissakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten AP varmistat, ettei se parakki homehdu? Tai tällä hetkellähän suurin ongelma taitaa homeen sijaan uusissa rakennuksissa olla ns. VOC-yhdisteet, joita syntyy mm. märän betonin päälle asennetusta lattiasta tai lattiamaton asennuksessa käytetystä liimasta tai itse lattiamateriaalista. Näitä ongelmiahan voi ihan hyvin olla parakissakin.
Niin mutta ne parakit, eli tilaelementit, on helppo vaihtaa uusiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten AP varmistat, ettei se parakki homehdu? Tai tällä hetkellähän suurin ongelma taitaa homeen sijaan uusissa rakennuksissa olla ns. VOC-yhdisteet, joita syntyy mm. märän betonin päälle asennetusta lattiasta tai lattiamaton asennuksessa käytetystä liimasta tai itse lattiamateriaalista. Näitä ongelmiahan voi ihan hyvin olla parakissakin.
Niin mutta ne parakit, eli tilaelementit, on helppo vaihtaa uusiin.
halpaa kuin saippua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten AP varmistat, ettei se parakki homehdu? Tai tällä hetkellähän suurin ongelma taitaa homeen sijaan uusissa rakennuksissa olla ns. VOC-yhdisteet, joita syntyy mm. märän betonin päälle asennetusta lattiasta tai lattiamaton asennuksessa käytetystä liimasta tai itse lattiamateriaalista. Näitä ongelmiahan voi ihan hyvin olla parakissakin.
Niin mutta ne parakit, eli tilaelementit, on helppo vaihtaa uusiin.
halpaa kuin saippua?
BKT kasvaa. Raha jää kansantalouteen kiertoon. Persaukisille kaikki on kallista.
Muutama fakta tähän väliin:
A, Rakennukset eivät homehdu
B, täysin terveitä rakennuksia puretaan
C, Uusia rakennuksia rakennetaa mielellään.
D, ihmiset keksivät oudoille oireilleen(psyykkiset syyt) selityksiä sisäilmasta/sähköstä, jne. Todellisuudessa pitäisi hoitaa mielenterveyttä. Ja kyllä, lapset myös, koska kun heillä on vähän pitempi nuha, niin vanhemmat huolestuvat, ja psykosomatiikka on valmis.
Kolmeen ensimmäiseen on syynä raha, raha ja raha, viimeisimpään yhteiskunnan nyrjähtäminen.
Kuplahalli olisi kustannustehokas avoin oppimisympäristö. Sosiaalitilat parakissa.
Vierailija kirjoitti:
Muutama fakta tähän väliin:
A, Rakennukset eivät homehdu
B, täysin terveitä rakennuksia puretaan
C, Uusia rakennuksia rakennetaa mielellään.
D, ihmiset keksivät oudoille oireilleen(psyykkiset syyt) selityksiä sisäilmasta/sähköstä, jne. Todellisuudessa pitäisi hoitaa mielenterveyttä. Ja kyllä, lapset myös, koska kun heillä on vähän pitempi nuha, niin vanhemmat huolestuvat, ja psykosomatiikka on valmis.
Kolmeen ensimmäiseen on syynä raha, raha ja raha, viimeisimpään yhteiskunnan nyrjähtäminen.
Erittäin hyvin sanottu.
Ihmisille vaarallisia bakteereita rakennukset voivat kyllä sisältää. Sitä bakteerikasvustoa saatetaan kutsua homeeksikin. Meidän koulurakennuksestamme löytyi toistakymmentä hengittämiselle vaarallista bakteeria. Osa ihan luonnossakin esiintyviä mutta osa sitten virheellisen rakentamisen ja puutteellisen ilmastoinnin tulosta.
En ole ekspertti näissä asioissa, mutta kun katsoin kouluumme palkatun sijaisen sairastumista, oli pakko miettiä, että jotain vikaa rakennuksessa on. Ekan päivän aikana tuli ihottumaa käsiin ja ääni lähti. Toisena päivänä nenä vuosi ja kaula muuttui tulipunaiseksi. Kolmantena päivänä oli kahden viikon sairaslomalla ja kun tuli takaisin, oli tunnin oleskelun jälkeen iho kirkuvan punainen ja ääni kadonnut kokonaan. Ei sitten enää jatkossa tullut meille.
Vierailija kirjoitti:
Itse kävin koulut 80- ja 90-luvulla. Yhdellä samalla luokalla olevalla oli tuolloin astma. Kellään ei ollut pitkäkestoista nuhaa tai muita sisäilmaoireita. Luokat tuuletettiin avaamalla ikkuna välitunnin ajaksi. Jostain ihmeen syystä painovoimaiseen ilmanvaihtoon ei muka enää voida palata.
nykysuuntaus on se, että poainovoimaisen ilmanvaihdon taloja on alettu suunnitella lisää. minulla 1980-luvulla rakennettu talo, painovoimaisella ilmanvaihdolla enkä suostuisi mistään hinnasta muuttamaan sitä koneelliseksi. Toki tässä eläminen vaatii vähän enemmän viitseliäisyytä, mutta on ihanaa olla hiljaisessa talossa, kun ilmanvaihtokoneista ei tule ääniä ja kun missään ei ole vedon tunnetta. sisäilma on myös raikas. helsinkiin ollan suunnittelemassa kerrostaloa, jossa painovoimainen ilmanvaihto. mikseipa siis koulujakin voisi sellaisiksi taas alkaa rakentaa.
Miksei rakennettaisi kuten ennen wanhaan? Sata vuotta vanhat rakennukset kestävät yhä.