Kuinka pahalta huominen tuntuu ystävättömistä?
Monella ei ole yhtään todellista ystävää - johtuen moninaisista syistä. Ei ketään, jota muistaisi huomenna, joka muistaisi hänet. Tähän ei nyt toivota jenkkischeissea- kommentteja, vaan ihan aitoja fiiliksiä ja ehkä myös kertomuksia ystävättömyyden syistä.
❤️
Kommentit (109)
Hyvältä. En kerro mitään syitä koska aloitus haiskahtaa iltaroskan yritykseltä saada ilmainen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moneen ystävätön ottaa huomenna yhteyttä? Lähettää viestin, kortin jne?
Kuinka voi ottaa ”yhteyttä” jos ei ole ystäviä? Ystävyys on vastavuoroista, et voi yksinäsi ”päättää” olla jonkun ystävä.
Maailmassa on miljoonia ystävättömiä, mutta he eivät tee yhtään mitään toistensa löytämiseksi. He vain parkuvat asiaa itsesäälissään ja syyttelevät kaikkia muita.
Vierailija kirjoitti:
Hyvältä. En kerro mitään syitä koska aloitus haiskahtaa iltaroskan yritykseltä saada ilmainen juttu.
Se ei ole sitä. Olen itse 46-vuotias Asperger-nainen. Siinä syy ja seuraus.
Ap
Kaupallinen päivä. Ei tunnu misään oli ystäviä tai ei
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moneen ystävätön ottaa huomenna yhteyttä? Lähettää viestin, kortin jne?
Kuinka voi ottaa ”yhteyttä” jos ei ole ystäviä? Ystävyys on vastavuoroista, et voi yksinäsi ”päättää” olla jonkun ystävä.
Ihan samalla tavalla otetaan yhteyttä tuttuihin. Vai eikö ole niitäkään? Sitten kannattaa kävellä ulos huoneestaan, harrastaa jotakin.
Tosi pahaltahan se tuntuu, mutta asiaan on turtunut vuosien saatossa. Nyt tosin tuli vähän karmivia fiiliksiä, kun luin tuota juttua viherkasveille juttelevista yksinäisistä vanhuksista. Kuinka kauan oma pää oikeasti tätä kestää vaikka muuta itselleni todistelenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moneen ystävätön ottaa huomenna yhteyttä? Lähettää viestin, kortin jne?
Kuinka voi ottaa ”yhteyttä” jos ei ole ystäviä? Ystävyys on vastavuoroista, et voi yksinäsi ”päättää” olla jonkun ystävä.
Ihan samalla tavalla otetaan yhteyttä tuttuihin. Vai eikö ole niitäkään? Sitten kannattaa kävellä ulos huoneestaan, harrastaa jotakin.
Nyt on jollakin käsitteet hukassa. Tosin ei se(kään) haittaa.
En ole ikinä viettänyt mitään ystävänpäivää.
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä viettänyt mitään ystävänpäivää.
Kysyttiinkö tätä? Aivan.
Vierailija kirjoitti:
upallista roskaa tommonen.
Kirjoitustaito ois kiva.
Vierailija kirjoitti:
upallista roskaa tommonen.
*Kaupallista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moneen ystävätön ottaa huomenna yhteyttä? Lähettää viestin, kortin jne?
Kuinka voi ottaa ”yhteyttä” jos ei ole ystäviä? Ystävyys on vastavuoroista, et voi yksinäsi ”päättää” olla jonkun ystävä.
Ihan samalla tavalla otetaan yhteyttä tuttuihin. Vai eikö ole niitäkään? Sitten kannattaa kävellä ulos huoneestaan, harrastaa jotakin.
Näinhän se on, mutta ystävättömät ovat vaikeita ihmisiä kaikin tavoin. Omasta mielestään heidän ei tarvitse vaivautua tekemään mitään, vaan heidät pitäisi löytää. Heidän mielestään myös muut ihmiset ovat pahoja ja ilkeitä, joten ystävättömät saavat olla vihamielisiä kaikkia kohtaan.
Hyvältä. Viiina on ainoa ystäväin. Tänään vedetäään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
upallista roskaa tommonen.
Kirjoitustaito ois kiva.
*olisi
Muualla kuin Suomessa se on rakastavaisten päivä. Se on varmaan monille sinkuille surullinen päivä, kun ravintoloihin mennään kynttiläillallisille.
Vierailija kirjoitti:
Tosi pahaltahan se tuntuu, mutta asiaan on turtunut vuosien saatossa. Nyt tosin tuli vähän karmivia fiiliksiä, kun luin tuota juttua viherkasveille juttelevista yksinäisistä vanhuksista. Kuinka kauan oma pää oikeasti tätä kestää vaikka muuta itselleni todistelenkin.
Miksi ihmeessä SINÄ et mene juttelemaan niiden yksinäisten vanhusten kanssa? Miksi sinä et voi parantaa maailmaa yksi vanhus kerrallaan?
Minulla on nyt kaksi vanhusta ystävänä ja teen vapaaehtoistyötä heidän kanssaan. Heitä oli kolme vielä muutama viikko sitten, mutta yksi ihana rouva kuoli. En saa ystävyydestä rahaa senttiäkään, mutta saan hyvin paljon kaikkea muuta hyvää ja kun näen ystävävanhuksen ilon tullessani kylään, on se enemmän kuin upeaa.
Varmaan pahalta jos keskittyy vain siihen, että ”voi mua raukkaa, kun ei ole yhtään ystävää ja tänään on vielä ystävänpäivä”.
Omaa ajatteluaan voi kuitenkin muuttaa, ehkä siitä läheltä löytyy kuitenkin joku tuttava josta voi iloita että hän on siinä elämässä jotenkin mukana.
Oikeasti ystävyys on yliarvostettua. Selkäänpuukottamista, lupauksien pettämisiä, juoruamista, kateutta, mustasukkaisuutta. Lapsuudessa ystävyys on ehkä ollut aitoa, mutta sielläkin tulee niitä porukasta poissuljemisua, haukkumista ja kiusaamista. Ihan turha juhlimisen aihe.
Muualla maailmassa juhlittava rakastavaisten päivä olisi osuvampi.
Kuinka moneen ystävätön ottaa huomenna yhteyttä? Lähettää viestin, kortin jne?