Lue keskustelun säännöt.
Läheisen vuosia jatkunut itsemurha uhkailu.
12.02.2020 |
Miten sitä pitäisi jaksaa?
Eräs läheinen on yli 10 vuotta "uhannut" itsemurhalla. Aluksi se alkoi sellaisissa tilanteissa kun olin itse viettämässä hauskaa päivää, esim toisen läheisen häät, ristiäiset, valmistujaiset tms. niin silloin hän uhkasi tappaa itsensä jos menen noihin tapahtumiin ja nykyään tilanne voi olla mikä vain enkä oikein enää jaksa.
Taas tuli viestiä viime viikolla ja soitin häkeen kun sulki puhelimensa.
Alan olla loppu tähän jatkuvaan vuosia kestäneeseen kierteeseen. Läheinen on käynyt terapiassa, on kokeiltu eri lääkityksiä ym ja on saanut tukea, silti saattaa huutaa vaikka mulle etten välitä ja kerran huusi keskellä kauppaa "sitten vasta alkoi kiinnostaa kun uhkasin tappaa itseni" ja tämä ei todellakaan pitänyt paikkaansa. Olen ollut mielettömän paljon läsnä ja aina tukenut ja kantanut huolta.
En ole enää vuosiin uskaltanut sanoa yhtään mitään vastaan hänelle kun hän saattaa uhata itsemurhalla mistä syystä vain.
Hirveä tilanne.
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni kyse on siitä, että ap ei tule itsariuhkailijan kanssa toimeen. Mutta saattaa olla näitä ääliöitä, jotka eivät halua myöntää sellaista itselleen. Kuvittelevat tulevansa aina kaikkien kanssa toimeen. Niin toinen on ruvennut huvittelemaan tällaisen ääliön kanssa uhkailemalla itsarilla, koska näkee, miten ap pomppaa joka kerta. Kun ap tosiaan on itse tilanteen valtias ja voisi vain lopettaa yhteydenpidon... sanoa, että tapa vain itsesi. Mutta ei kun sitten joutuisi myöntämään, että suhde meni vikaan jossain. Hän ei ymmärtänytkään tätä toista ihmistä, ollut häntä varten... vaan on ihan vain tavallinen heikko pulliainen.
Joo, onhan se ihan mahdollista, että joku tosi pahasti häiriintynyt tekee tuommoista vaan viihdyttääkseen itseään.
Jotkut ihmiset nauttivat siitä että pystyvät aiheuttamaan tuskaa toiselle.
Siitähän koilukiusaamisessakin on usein kyse. Kiusaaja viihdyttää itseään kiusaamalla muita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ehkä sanoisin hänelle suoraan, etten enää aio kuunnella itsemurhalla uhkailemista, koska se vaikuttaa omaan henkiseen vointiini, aiheuttaa pahaa oloa ja huolta. Sanoisin tämän ystävällisesti, mutta vakavasti.
Kuulostaa, että itsemurhalla uhkaileminen on häneltä epätoivoinen manipulointiyritys, kun hänen olonsa on tosi paha. Sen takia rajojen asettaminen on tärkeää. Ehkä se rajojen asettaminen omalta osaltaan painostaa häntä hakemaan tarvitsemaansa ammattiapua.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Kiitos teidän kommenteista. Kyseisellä henkilöllä on dg persoonallisuushäiriöstä, mutta en ajatellut sen liittyvän tähän.
Jonnekkin tästä olisi hyvä puhua ja koen että tänne kirjoittaminen oli hyvä alku.
Tiedän, että hän voi kontrolloida minua paljonkin ja hallita pelottelulla, mutta minulla ei ole taitoa päästä irti tästä tilanteesta. Kyseessä kuitenkin rakas ihminen joka osaa olla tosi ihanakin. Ap
Täällä on helppo antaa mustavalkoisia ohjeita, mutta käytännössä on vaikeampi toimia, laittaa kokonaan välejä poikki.
Mutta nyt kuulostaa jo hiukan siltä että teillä on kova vastavuoroinen henkinen riippuvuus, ja olet kyllä jumissa, koska et halua luopua hänestä vaan pitää hänet elämässäsi.
Tämä sinun kannattaa sisäistää: Läheisen ihmisen kuuluukin olla "tosi ihanakin". Se on normaalia, se on ihan perustilanne. Ei se ole erityistä plussaa juuri hänelle. Se ei tee hänestä erityistapausta eikä oikeuta tai lievennä itsemurhauhkauksia millään muotoa.
Hyviä neuvoja mutta myös epätotuuksia vanhojen väärien uskomusten muodossa tässä ketjussa.
Ottamatta itse AP:n tilanteeseen kantaa, kerron tässä että luulo siitä ettei itsemurhalla uhkailija toteuta sitä on kumottu jo nykymaailmassa moneen kertaan. Monikin itsensä tappanut kertoo tai uhkaa sillä etukäteen.
TV. Mielenterveyspuolen psykologi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hei, olen pahoillani tilanteesta jossa olet. Itse vuosien itsemurhallauhkailijan läheisenä hain lopulta itse apua. Paras käytännön vinkki minkä sain oli se, että kun uhkailu/muu kohtuuton avuntarve alkaa tai ilmenee, totean uhkailijalle suoraan ettei minulla ole enää resursseja auttaa, olen itsekin uupunut. Mutta voin auttaa uhkailijaa etsimään ammattiapua. Muuta en enää voi tehdä, eikä muu ole vuosiin auttanut.
Ihminen sai apua, vuosiin ei ole ollut uhkailuja. Itse välillä vieläkin käsittelen omia traumojani asian takia. Kun tarpeeksi monesti on mielessään varautunut toisen kuolemaan, osa omista tunteista kuolee. Mutta ei ole kiire, rakennan luottamusta vähitellen ja tarpeeksi etäältä.
Voimia!
Mulla on töissä vakioasiakkaana oikein mukava mies, joka usein suunnittelee itsemurhaa. Olen kehottanut hakemaan ammattiapua monta kertaa ja on luvannutkin tehdä niin, mutta ei ole toteuttanut aikomustaan. Tilanne stressaa välillä. En voi panna välejä poikki kun kyseessä on asiakas, enkä voi kieltäytyä puhumasta itsemurha-aiheesta, koska se ei sovi työnkuvaan.
Missä työssä, ellei ole ammattiauttaja, joutuu kuuntelemaan asiakkaan itsemurhasuunnitelmia? Ei tuollaisia tarvitse kuunnella. Voit hyvin sanoa - nätisti, kohteliaasti, asiallisesti - esim. "Tämä ei nyt liity tähän asiaamme millään tavalla, jatketaan aiheesta x ."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyviä neuvoja mutta myös epätotuuksia vanhojen väärien uskomusten muodossa tässä ketjussa.
Ottamatta itse AP:n tilanteeseen kantaa, kerron tässä että luulo siitä ettei itsemurhalla uhkailija toteuta sitä on kumottu jo nykymaailmassa moneen kertaan. Monikin itsensä tappanut kertoo tai uhkaa sillä etukäteen.
TV. Mielenterveyspuolen psykologi
Kyllä, osa itsemurhan toteuttavista kertoo etukäteen, se on fakta. Mutta sinä olet siitä huolimatta huomionhakuinen trolli, jolla on erittäin silmiinpistävä piirre olla käyttämättä välimerkkejä ja esiintyä milloin minäkin mielenterveysammattilaisena. Lisäksi haitallisella tavalla yrität normalisoida ja esittää vastavuoroisina käytöstapoja, joita erityisesti joissakin persoonallisuushäiriöissä esiintyy. Kaikki ongelmat ihmissuhteissa eivät todellakaan ole vuorovaikutusongelmia, ja ihmiset alkavat ymmärtää asian. Ole hyvä ja lopeta trollaaminen.
Just just. Haistappa sinä paska kun et mistään mitään tiedä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla oli etäsuhde mieheen joka uhkaili itsemurhalla jos lopetan suhteen . Lopulta oli pakko vain uskaltaa sanoa heipat .
Sanot sille suoraan: tapa jo itsesi.
Tuo on sairasta vallankäyttöä ja väsyttää, sairastuttaa läheiset.
Luin yhden kirjan, nimeä en muista.
Kirjassa läheinen toimi noin: kirjan henkilö pyysi tappamaan jatkuvan marisijan itsensä ja totesi, ettei enää jaksa kuunnella turhanpäivästä marinaa.
Marisija hämmästyi niin, että lopetti jatkuvan vinkumisen ja vaihtoi asennetta.
Tuli kuulluksi ja sai suoran palautteen. :D
Ja jos tappaa itsensä, voit todeta: jokaisen oma valinta.
Et voi muuttaa ketään toista, vain itseäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoisin suoraan, että alkaa riittämään tuo itsekäs toiminta ja kysyisin että eikö tajua miten inhottavaa tuollainen kiristäminen on. Lopuksi kehoittaisin toteuttamaan uhkauksensa ja hyppäämään vaikka sillalta, vaikka eihän sitä tee kuitenkaan.
Sanot ens kerralla et puheet riittää, se ois ilmastoteon paikka!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voit lohduttautua sillä, että itsemurhaa kiristyskeinona käyttävä ihminen ei juuri koskaan toteuta uhkaustaan. Varsinkaan, jos ei edes suostu menemään hoitoon. En siis sinuna reagoisi noihin uhkauksiin millään tavalla.
Omasta kokemuksesta tiedän, että on todella vaikeaa olla reagoimatta kun kyse on läheisestä ihmisestä ja takaraivossa jyskyttää ajatus ”entäs jos se onkin tosissaan”. Valitettavasti tuo tilanne ei tule loppumaan ennen kuin laitat tilanteelle stopin.
Olen itse kärsinyt vakavista itsemurha-ajatuksista, eikä tulisi mieleenkään uhkailla ja kiristää niillä. Ihminen, jolla oikeasti on hätä, ei usein uskalla hakea apua häpeän ja pelon takia. Ihminen, jolla on munaa omalla itsemurhalla kiristää, kärsii jostain muusta mielenterveyden häiriöstä.
Exä uhkaili itsarilla aina. Sanoin hänelle sitten loppujen lopuksi, etttä jos teet, niin tee. Ei minua kiinnosta enkä ole hautajaisiin tulossa. Olis ollut vaan helpotus. Kummasti elossa edelleen. Ehkä hän ymmärsi vihdoin jotain.
Mulla on töissä vakioasiakkaana oikein mukava mies, joka usein suunnittelee itsemurhaa. Olen kehottanut hakemaan ammattiapua monta kertaa ja on luvannutkin tehdä niin, mutta ei ole toteuttanut aikomustaan. Tilanne stressaa välillä. En voi panna välejä poikki kun kyseessä on asiakas, enkä voi kieltäytyä puhumasta itsemurha-aiheesta, koska se ei sovi työnkuvaan.