Yh-äidin näkemys elatusapukeskusteluun
Ajattelin nyt avautua, koska meitä yksinhuoltajia tai lähivanhempia pidetään usein ahneina, itsekkäinä ja yhteiskunan elätteinä.
1. Olen kouluttautunut ammattiin, joka painottuu iltatöihin. Lasteni hoidon takia en pysty tekemään kokopäiväistä viikkoa, koska lapseni tarvitsevat - yllätys, yllätys - hoitajaa. Tämä johtaa taas siihen, että taloustilanteemme on huono.
2. Lapset sairastavat ja niin myös minun lapseni. Ensimmäinen saikkupäivä on palkaton, joten yhden saikkupäivän hinnaksi tulee 100 euroa. Se siis vähennetään jo siitä valmiiksi pienestä osa-aikatyöpalkasta.
3. Hoidan lapsen kasvatuksen myös yksin. Minulla ei ole apua puolisosta, joka voi ottaa kopin siinä vaiheessa, kun itse olen uupunut. Ja voin kertoa, että olen jatkuvasti uupunut. Olen yrittänyt saada apua, mutta sitä ei noin vaan saakaan. Yksityiseltä kyllä saisi, mutta sekin maksaa.
4. Lasten isä perusti toisen naisen kanssa perheen ja minä jäin lasten kanssa yksin. Käytännössä minut siis erotettiin.
5. Puolison haluaisin kyllä, mutta missä vaiheessa minulla olisi aikaa parisuhteen perustamiselle tai edes miehen löytämiselle?
Ennen kuin haukutte ja kivitätte meitä "ahneita" yh-äitejä, niin kannattaisi miettiä kaksi kertaa. On olemassa tutkimustuloksia, joiden mukaan yh-äitien lapset menestyvät elämässä huonommin verrattuna niihin lapsiin, jotka elävät kahden vanhemman perheessä. Siihen on varmasti jokin syy. Arvaatteko mitkä mahtaisi olla niitä syitä?
Kommentit (109)
Vierailija kirjoitti:
Siis tukiverkoston luominen...
Luuletteko, että tuolla on pilvin pimein ihmisiä, jotka haluaa alkaa auttamaan kuormittunutta yh-äitiä? Ei niitä "tukiverkostoja" niin vaan löydy.
Missä teidän kaverit on? Ihmissuhteet?
Olen sosiaalinen ja aina saanut lastenhoitoapua tai vastaavaa. Juuri nyt lapseni olivat viikonlopun kaverillani yökylässä. Minä sitten kiitokseksi lyhensin heidän verhonsa. Ja toinen naapuri hakee tänään lapset tarhasta, koska minulla venyy töissä. Tein ruuan valmiiksi, että saavat sitten syödä meillä.
Ja aivan normaalina ja tavallisena ihmisenä pidän itseäni. Autan toisia ja he auttavat minua.
Vierailija kirjoitti:
Siis tukiverkoston luominen...
Luuletteko, että tuolla on pilvin pimein ihmisiä, jotka haluaa alkaa auttamaan kuormittunutta yh-äitiä? Ei niitä "tukiverkostoja" niin vaan löydy.
Ei löydykään, jos asenne on ettei asialle voi tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka lapsia harkittaessa olit ajatellut yhdistää iltatyöt ja lastenhoidon?
Jäänyt kotiin lasten kanssa?
Tuo on käypä suunnitelma vain jos ikiomaa ja avioehdolla suojattua henkilökohtaista varallisuutta on niin paljon, että voi niiden turvin elättää itseään ja lapsiaan vuosikaudet. Miehen lompakon ja yhteiskunnan tukien varaan ei tule laskea mitään.
Näin. Jos jättäytyy miehen tulojen varaan ilman minkäänlaista oman talouden suunnittelua, saa erotessaan juuri sitä mitä on tilannutkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka lapsia harkittaessa olit ajatellut yhdistää iltatyöt ja lastenhoidon?
Jäänyt kotiin lasten kanssa?
Tuo on käypä suunnitelma vain jos ikiomaa ja avioehdolla suojattua henkilökohtaista varallisuutta on niin paljon, että voi niiden turvin elättää itseään ja lapsiaan vuosikaudet. Miehen lompakon ja yhteiskunnan tukien varaan ei tule laskea mitään.
Näin. Jos jättäytyy miehen tulojen varaan ilman minkäänlaista oman talouden suunnittelua, saa erotessaan juuri sitä mitä on tilannutkin.
Näitä naisia vaan edelleenkin löytyy ja sitten saammekin lukea tämän tyyppisiä tarinoita, joissa ollaan yksin tyhjän päällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka lapsia harkittaessa olit ajatellut yhdistää iltatyöt ja lastenhoidon?
Jäänyt kotiin lasten kanssa?
Tuo on käypä suunnitelma vain jos ikiomaa ja avioehdolla suojattua henkilökohtaista varallisuutta on niin paljon, että voi niiden turvin elättää itseään ja lapsiaan vuosikaudet. Miehen lompakon ja yhteiskunnan tukien varaan ei tule laskea mitään.
Näin. Jos jättäytyy miehen tulojen varaan ilman minkäänlaista oman talouden suunnittelua, saa erotessaan juuri sitä mitä on tilannutkin.
Näitä naisia vaan edelleenkin löytyy ja sitten saammekin lukea tämän tyyppisiä tarinoita, joissa ollaan yksin tyhjän päällä.
Ja sitten ollaan käsi ojossa pyytämässä ja syntyy kuva ahneista äideistä.
Case closed
Hitto vieköön, olenpas pettynyt ap:n puolesta näihin vastauksiin. Yksinhuoltajia toden totta haukutaan ja kivitetään kaikista suunnista, mutta että vielä toiset yksinhuoltajat yhtyvät haukkujien kuoroon - missä solidaarisuus? (Tosin minusta näyttää siltä että lähinnä yksi haukkuja vastailee itselleen...)
Puolustetaanpa nyt vaihteeksi aloittajaa. Hänellähän on koulutus, ammatti ja työtä. Olisiko opiskeluaikana pitänyt ottaa huomioon se että jossain vaiheessa ammatin iltapainotteisuus tulee olemaan ongelma koska joutuu hoitamaan lapset yksin? Millaisia ennustajan lahjoja ylipäätään naisilta vaaditaan? Onko kohtuullista ja realistista vaatia NAISELTA että raskaaksi saa tulla vain silloin kun on suunnitelmat A, B ja C, ja varaa omilla rahoillaan ja työllään elättää vaikka koko sukua ja silti samaan aikaan huolehtia lapsistakin yksin, ettei vain milloinkaan mieheltä vaadittaisi mitään? Miksei MIEHILTÄ edellytetä tämmöisiä moninkertaisia varmistuksia ja elämänsuunnitelmia? Sen kun vain lähtevät lätkimään ja paiskaavat oven perässään kiinni.
- Juu ja meni tunteisiin, pistää vihaksi prkl!
Vierailija kirjoitti:
Hitto vieköön, olenpas pettynyt ap:n puolesta näihin vastauksiin. Yksinhuoltajia toden totta haukutaan ja kivitetään kaikista suunnista, mutta että vielä toiset yksinhuoltajat yhtyvät haukkujien kuoroon - missä solidaarisuus? (Tosin minusta näyttää siltä että lähinnä yksi haukkuja vastailee itselleen...)
Puolustetaanpa nyt vaihteeksi aloittajaa. Hänellähän on koulutus, ammatti ja työtä. Olisiko opiskeluaikana pitänyt ottaa huomioon se että jossain vaiheessa ammatin iltapainotteisuus tulee olemaan ongelma koska joutuu hoitamaan lapset yksin? Millaisia ennustajan lahjoja ylipäätään naisilta vaaditaan? Onko kohtuullista ja realistista vaatia NAISELTA että raskaaksi saa tulla vain silloin kun on suunnitelmat A, B ja C, ja varaa omilla rahoillaan ja työllään elättää vaikka koko sukua ja silti samaan aikaan huolehtia lapsistakin yksin, ettei vain milloinkaan mieheltä vaadittaisi mitään? Miksei MIEHILTÄ edellytetä tämmöisiä moninkertaisia varmistuksia ja elämänsuunnitelmia? Sen kun vain lähtevät lätkimään ja paiskaavat oven perässään kiinni.
- Juu ja meni tunteisiin, pistää vihaksi prkl!
Kyllähän naisten pitää mielistellä miehiä. Muuten voi käydä niin, että heidän miehet antavat lähtöpassin.
Ehkäpä nämä huutelijat syvimmillään pelkää tätä ap:n kohtaloa. Tietävät, että se on heidän kohdallaan tosiaankin mahdollista ja kynsin hampain yrittävät sen tosiasian kieltää.
Siperia opettaa, sanoisinko.
Vierailija kirjoitti:
Olisit hoitanut paremmin parisuhdettasi, niin ehkä miehen ei olisi tarvinnut loikata toisen naisen kelkkaan.
Valtavan rakentavaa.
Kirjoitit tuossa AP, että ensimmäisen sairauspäivän hinnaksi sinulle tulee 100€. Eli kuukauden nettoansiosi on siis 2100€. Ei sitä varsinaisesti pieneksi palkaksi voi katsua, kun koko maan nettomediaani on noin 1900 eli huomattavasti vähemmän kuin sinulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisit hoitanut paremmin parisuhdettasi, niin ehkä miehen ei olisi tarvinnut loikata toisen naisen kelkkaan.
Valtavan rakentavaa.
Kaikki vaimonsa lemppaavat miehet ovat siis hivittävään kohtaloon joutuneita uhreja? Miehillä ei tietenkään oe mitään vastuuta siihen, että päättävät lähteä toisen naisen matkaan.
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitit tuossa AP, että ensimmäisen sairauspäivän hinnaksi sinulle tulee 100€. Eli kuukauden nettoansiosi on siis 2100€. Ei sitä varsinaisesti pieneksi palkaksi voi katsua, kun koko maan nettomediaani on noin 1900 eli huomattavasti vähemmän kuin sinulla.
Eikös ap kirjoittanut olevansa osa-aikatyössä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka lapsia harkittaessa olit ajatellut yhdistää iltatyöt ja lastenhoidon?
Jäänyt kotiin lasten kanssa?
Tuo on käypä suunnitelma vain jos ikiomaa ja avioehdolla suojattua henkilökohtaista varallisuutta on niin paljon, että voi niiden turvin elättää itseään ja lapsiaan vuosikaudet. Miehen lompakon ja yhteiskunnan tukien varaan ei tule laskea mitään.
Näin. Jos jättäytyy miehen tulojen varaan ilman minkäänlaista oman talouden suunnittelua, saa erotessaan juuri sitä mitä on tilannutkin.
Näitä naisia vaan edelleenkin löytyy ja sitten saammekin lukea tämän tyyppisiä tarinoita, joissa ollaan yksin tyhjän päällä.
Jep. En millään tavoin moiti aloittajaa tai muita jotka ovat samassa tilanteessa. Hän/lapset ovat tietenkin oikeutettuja elatusmaksuihin ja hyvä että yhteiskunta tukee ihmisiä/perheitä, joilla on taloudellisesti tiukkaa. Ei se ole mitään ahneutta tms. Mutta en ex-miestä tai eroa taloudellisesta tilanteestani syyttäisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitit tuossa AP, että ensimmäisen sairauspäivän hinnaksi sinulle tulee 100€. Eli kuukauden nettoansiosi on siis 2100€. Ei sitä varsinaisesti pieneksi palkaksi voi katsua, kun koko maan nettomediaani on noin 1900 eli huomattavasti vähemmän kuin sinulla.
Eikös ap kirjoittanut olevansa osa-aikatyössä.
Saattoihan siinä jotain sellaistakin lukea. Kunhan provosoin vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka lapsia harkittaessa olit ajatellut yhdistää iltatyöt ja lastenhoidon?
Jäänyt kotiin lasten kanssa?
Tuo on käypä suunnitelma vain jos ikiomaa ja avioehdolla suojattua henkilökohtaista varallisuutta on niin paljon, että voi niiden turvin elättää itseään ja lapsiaan vuosikaudet. Miehen lompakon ja yhteiskunnan tukien varaan ei tule laskea mitään.
Näin. Jos jättäytyy miehen tulojen varaan ilman minkäänlaista oman talouden suunnittelua, saa erotessaan juuri sitä mitä on tilannutkin.
Näitä naisia vaan edelleenkin löytyy ja sitten saammekin lukea tämän tyyppisiä tarinoita, joissa ollaan yksin tyhjän päällä.
Jep. En millään tavoin moiti aloittajaa tai muita jotka ovat samassa tilanteessa. Hän/lapset ovat tietenkin oikeutettuja elatusmaksuihin ja hyvä että yhteiskunta tukee ihmisiä/perheitä, joilla on taloudellisesti tiukkaa. Ei se ole mitään ahneutta tms. Mutta en ex-miestä tai eroa taloudellisesta tilanteestani syyttäisi.
Mutta mikähän ex-miehen taloudellinen suunnitelma eron varalle sitten on mahtanut olla? Onko hän jo aloittajan kanssa perheen perustaessaan suunnitellut vaihtavansa naista lennosta, ja miten hän on siinä tapauksessa laskenut hyvittävänsä aloittajalle aiheuttamansa taloudelliset tappiot? Miksei mieheltä vaadita suunnittelua ja vastuuta?
Vierailija kirjoitti:
1. Olen kouluttautunut ammattiin, joka painottuu iltatöihin. Tämä historia on minullakin, mutta nyt minulla on ammatti joka ei painotu iltatöihin.
2. Lapset sairastavat. Kyllä, mutta tähän minulla on luotuna tukiverkosto.
3. Kukaan meistä ei kasvata lasta yksin. Ympäristön vaikutus on myös osa kasvattamista.
4. Lasten isä perusti toisen naisen kanssa perheen ja minä jäin lasten kanssa yksin. Kyllä, mutta meidän suhteessa oli omat viat ja puutteet ennen tuota, joihin minäkin olen syyllinen. Tämä lastenperhe on nyt iso osa meidän lasten elämää, jossa he oppii ehkä yhden elämän tärkeimmistä taidoista. Taidon tulla toimeen erilaisten lasten ja aikuisten kanssa.
5. Puolisolle on aikaa isän ja tuon tukiverkoston avulla. Suhde on ehkä kevyempi, kun lapset ei ole osa sitä suhdetta.
Äläkä sinä nyt lähde puolustamaan omia heikkouksiasi, kun kerroin oman tarinani. Ja miksi meitä kivitetään...nosta katseesi sinne peiliin. Pahinmaksi marttyyriksi heittäytyminen sitten jeesuksen yksinkertaisesti tympii.
T. yh-äiti
En ole yh, mutta kirjoituksesi pisti silmään. Se on helppo huudella, kun on ne tukiverkostot ja muut kasvattamassa lasta. Niitä tukiverkostoja VOI yrittää luoda, mutta toimivuus on eri asia. Vaikka hoitaisit muiden lapsia tai olisit muuten läsnä niin se ei välttämättä ole vastavuoroista eikä tule koskaan olemaan. Voi olla, että sillä tukiverkostolla on omia lapsia ja omia hankaluuksia, joiden takia ei voi hoitaa muiden lapsia. On älyttömän suuri etu, jos on oikeasti sellainen tukiverkosto, joka ottaa kopin lapsen saikkupäivinä. Yleensä ne on just ne mummot ja ukit, joka tulee joillekin automaattisesti ja toisille ei taas ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hitto vieköön, olenpas pettynyt ap:n puolesta näihin vastauksiin. Yksinhuoltajia toden totta haukutaan ja kivitetään kaikista suunnista, mutta että vielä toiset yksinhuoltajat yhtyvät haukkujien kuoroon - missä solidaarisuus? (Tosin minusta näyttää siltä että lähinnä yksi haukkuja vastailee itselleen...)
Puolustetaanpa nyt vaihteeksi aloittajaa. Hänellähän on koulutus, ammatti ja työtä. Olisiko opiskeluaikana pitänyt ottaa huomioon se että jossain vaiheessa ammatin iltapainotteisuus tulee olemaan ongelma koska joutuu hoitamaan lapset yksin? Millaisia ennustajan lahjoja ylipäätään naisilta vaaditaan? Onko kohtuullista ja realistista vaatia NAISELTA että raskaaksi saa tulla vain silloin kun on suunnitelmat A, B ja C, ja varaa omilla rahoillaan ja työllään elättää vaikka koko sukua ja silti samaan aikaan huolehtia lapsistakin yksin, ettei vain milloinkaan mieheltä vaadittaisi mitään? Miksei MIEHILTÄ edellytetä tämmöisiä moninkertaisia varmistuksia ja elämänsuunnitelmia? Sen kun vain lähtevät lätkimään ja paiskaavat oven perässään kiinni.
- Juu ja meni tunteisiin, pistää vihaksi prkl!Kyllähän naisten pitää mielistellä miehiä. Muuten voi käydä niin, että heidän miehet antavat lähtöpassin.
Ehkäpä nämä huutelijat syvimmillään pelkää tätä ap:n kohtaloa. Tietävät, että se on heidän kohdallaan tosiaankin mahdollista ja kynsin hampain yrittävät sen tosiasian kieltää.
Siperia opettaa, sanoisinko.
En nyt ihan ennustamiseksi kutsuisi sitä suunnittelua että lapsia harkittaessa pohditaan kuinka lapsiperhe-elämä ja työelämä yhteensovitetaan. En myöskään sitä, että jos toinen puolisoista jää vuosiksi kotiin, hän pohtii oman taloudellisen tilanteensa siten, ettei eron tullessa jää tyhjän päälle. Miehet eivät poikkea tässä asiassa mitenkään kuviosta. Heistä vain monilla on selusta turvattuna ja ero harvemmin on taloudellinen katastrofi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tukiverkoston luominen...
Luuletteko, että tuolla on pilvin pimein ihmisiä, jotka haluaa alkaa auttamaan kuormittunutta yh-äitiä? Ei niitä "tukiverkostoja" niin vaan löydy.
Missä teidän kaverit on? Ihmissuhteet?
Olen sosiaalinen ja aina saanut lastenhoitoapua tai vastaavaa. Juuri nyt lapseni olivat viikonlopun kaverillani yökylässä. Minä sitten kiitokseksi lyhensin heidän verhonsa. Ja toinen naapuri hakee tänään lapset tarhasta, koska minulla venyy töissä. Tein ruuan valmiiksi, että saavat sitten syödä meillä.
Ja aivan normaalina ja tavallisena ihmisenä pidän itseäni. Autan toisia ja he auttavat minua.
Olet erittäin onnekas. Minäkin olen sosiaalinen ja minulla on ystäviä. Ystävät ovat yksinhuoltajia, erityislasten vanhempia, vuorotöissä olevia jne. Toki viikonloppuisin joskus voisin saada apua, mutta ei minun ystävät elä sellaisessa elämäntilanteessa, että pystyisivät hyppäämään hoitamaan sairaita lapsia. Henkistä tukea kyllä on aina tarjolla ja se on vastavuoroista, tietenkin. Ei mulla ole ainakaan ketään kelle voisin soittaa keskellä päivää, että hakee lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka lapsia harkittaessa olit ajatellut yhdistää iltatyöt ja lastenhoidon?
Varmaan miehellä oli päivätyö, jolloin hän olisi ollut lasten kanssa iltaisin.
Vierailija kirjoitti:
Eikö kukaan näe mitään vikaa ap:n lasten isässä, joka ei osallistu lasten hoitoon? Ja kuinka luodaan tukiverkosto?
Näkee. Mutta eikö tässä puhuttu nyt yh-äideistä?
Huhuu ap...mitä sinä olet tehnyt esim. tämän kohdan 1 kohdalla? Pari jo kertonut vaihtaneensa päivätöihin, mutta sinun kohdalla täysin pois suljettua?