Suomessa maailman surullisimmat vanhukset ?

Yhdessä toisessa suomalaisten ilkeyttä käsittelevässä ketjussa puhuttiin, kuinka vanhemmille on tärkeintä se että lapsesta tulee veronmaksaja. Samaten nykyään ihmiset eivät enää jaksa sitoutua perhe-elämään, edes omiin lapsiinsa. Vauvalle annetaan puhelin kouraan että kato youtubea. Lapsista puhutaan rumasti, oma ystäväni sanoi uhmaikäistä poikaansa mulle v*ttupääksi jonka hankkiminen kaduttaa! Sitten erään teinin isä sanoi mulle, että "mikä tuota mun Jennia vaivaa kun se paiskoo ovia?" Lasten normaaleja kehitysvaiheita ei ymmärretä ja kestetä enää. 

Muualla maailmassa lapset välittävät ja huolehtivat vanhemmistaan. Suomessa on itsekkäitä lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Muualla maailmassa lapset välittävät ja huolehtivat vanhemmistaan. Suomessa on itsekkäitä lapsia.

Juuri tuo kommentti 61 kertoo kaiken oleellisen Suomesta. Tuo itsekkääksi kasvattaminen on ainakin osittain sotatraumojen syytä. Tosin ihmetyttää miksi esim. saksalaiset ja puolalaiset ovat vieraanvaraisia vaikka ovat käyneet läpi helvetin. Jotain mätää Suomessa on.

Vierailija kirjoitti:

Muualla maailmassa lapset välittävät ja huolehtivat vanhemmistaan. Suomessa on itsekkäitä lapsia.

Muualla maailmassa vanhukset muuttavat sinne, missä heidän aikuiset lapsensa perheineen asuvat. USAssa jopa osavaltiosta toiseen. Suomessa itsepäiset vanhukset haluavat pysyä kotipaikkakunnallaan loppuun asti, jolloin heidän ja lastensa välissä on satoja kilometreja. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muualla maailmassa lapset välittävät ja huolehtivat vanhemmistaan. Suomessa on itsekkäitä lapsia.

Muualla maailmassa vanhukset muuttavat sinne, missä heidän aikuiset lapsensa perheineen asuvat. USAssa jopa osavaltiosta toiseen. Suomessa itsepäiset vanhukset haluavat pysyä kotipaikkakunnallaan loppuun asti, jolloin heidän ja lastensa välissä on satoja kilometreja. 

Joo mutta jostain syystä suomalaiset, niin lapset että vanhemmat, eivät edes vaivaudu soittelemaan toisilleen edes yhtäkään kertaa vuodessa... 

"Eräs erityinen ryhmä yksinäisten joukossa on Leppäsen mukaan muistisairaat vanhukset. He voivat kokea yksinäisyyttä, vaikka heidän luonaan kävisi ahkerasti vierailijoita.

– He eivät muista, että tunti sitten joku kävi kylässä, vaan surevat sitä, että kukaan ei käy katsomassa heitä, Leppänen sanoo."

Noni tässä se tuli. Yksinäisyys on mielentila. Tästä pitäisi puhua enemmän ja antaa työkaluja ihmisille, että ne osaa muuttaa ajatteluaan. Yksinäisyyttä kokevalla ihmisellä on varmasti jotain psyykkistä häikkää taustalla, siksi ripustautuu muihin ja kokee olevansa yksin, vaikka porukkaa olisi ympärillä paljon. Tuota ongelmaa ei hoideta sillä, että on ympärillä ihmisiä. Pitäisi antaa terapiaa ja niitä 'työkaluja' jotka auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työttömät, mt-ongelmaisest ja muut voisi lähettää louskuttelemaan leukojaan sinne kuolinvuoteelle tai vanhusten luokse etteivät vaan ikävysty hiljaisuudessa ja seinäkellon naputuksessa.

Eikö tämä ollut yksi niistä ideoista. Toinen oli että keräävät vanhusten takapihalla risuja metsistä kovaäänisesti.

Vanhukset varmasti tykkäävät työttömien jutuista. Etenkinkin kun vanhemmalla väestöllä todennäköisesti on asenneongelmia työttömiä kohtaan, johtuen vanhoista arvoista ja niistä kultaisista ajoista, kun töitä vielä oli kaikille.

Tämä antaisi heillekin sellaista uutta ajattelua elämäänsä. Oppia ikä kaikki!

Mutta tykkäävätkö vanhukset mt-ongelmaisten jutuista?

Ei tulisi ainakaan tylsää, kun psykoosissa oleva alkaa oireilla ja tuikkaa koko torpan vielä tuleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muualla maailmassa lapset välittävät ja huolehtivat vanhemmistaan. Suomessa on itsekkäitä lapsia.

Muualla maailmassa vanhukset muuttavat sinne, missä heidän aikuiset lapsensa perheineen asuvat. USAssa jopa osavaltiosta toiseen. Suomessa itsepäiset vanhukset haluavat pysyä kotipaikkakunnallaan loppuun asti, jolloin heidän ja lastensa välissä on satoja kilometreja. 

Joo mutta jostain syystä suomalaiset, niin lapset että vanhemmat, eivät edes vaivaudu soittelemaan toisilleen edes yhtäkään kertaa vuodessa... 

Iltalehden artikkeli kertoi paikkakunnasta, josta oma sukuni on kotoisin. Alussa oli varmaan ihan mukavaa asua siellä, kun oli puolisot, sisarukset ja ystävät. Siis silti, vaikka lapset lähtivätkin Helsinkiin opiskelemaan ja jäivät pääkaupunkiseudulle. Kun puolisot, sisarukset ja ystävät kuolivat tai tulivat niin raihnaisiksi, että eivät enää pystyneet tapaamaan tai pitämään yhteyttä, tilanne muuttui. Vanhus tuntee itsensä yksinäiseksi, vaikka lapset soittavat kerran viikossa ja lapsenlapsetkin silloin tällöin. On ehdotettu, että muuttaisi sieltä pääkaupunkiseudulle, jotta voisi tavatakin useammin kuin vain kesälomalla. Pääkaupunkiseudulla olisi muitakin sukulaisia kuin vain omat jälkeläiset. Mutta ei. 

Toki on niitäkin vanhuksia, joille kukaan ei edes soita, Mutta pelkkä puhelimessa puhuminen ei poista yksinäisyyttä, vaikka sitä hetkeksi lievittääkin. 

Vierailija kirjoitti:

Olen nuori ja koen etten saisi olla olemassa. Mutta olenkin työtön ja sairas eli alinta mahdollista kastia. Suomessa vihataan kaikkia "heikkoja" ja "turhia" ihmisiä joista ei voi hyötyä (rahallisesti)mitenkään. Maailman onnellisin kansa hei kuitenkin!

En tiedä miten muissa maissa, mutta Suomessa ihmiseltä vaaditaan omaa aktiivisuutta. Kotoa harvemmin tullaan hakemaan, mutta monissa järjestöissä ja yhdistyksissä olisi paljon kysyntää mukaantulijoille.  

Vanhukset ei ole yksinäisiä.

He asuvat esim.vanhainkodeissa muiden vanhusten kanssa-kyllä siellä seuraa on jos haluaa.

Suomlainen mielenlaatu on erakoituva ja pahenee iän myötä.

Muuttaisivat vanhusten taloihin jos ovat yksinäisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vanhukset ei ole yksinäisiä.

He asuvat esim.vanhainkodeissa muiden vanhusten kanssa-kyllä siellä seuraa on jos haluaa.

Suomlainen mielenlaatu on erakoituva ja pahenee iän myötä.

Muuttaisivat vanhusten taloihin jos ovat yksinäisiä.

Sullakin on käsitys, että yksinäisyys olisi sama asia kuin seuran puute. Ei se ole. Yksinäisyys on tunne, yksin oleminen taas fyysinen olotila. Ihminen voi olla kotonaan ihan yksin tuntematta itseään yksinäiseksi. Ja joku taas voi olla isossa ihmisjoukossa ja tuntea silti itsensä yksinäiseksi. 

Musta on huolestuttavaa, että nykyisin yhä nuoremmat lapsetkin tuntevat itsensä yksinäiseksi. Siis silti, vaikka ovat koko päivän päiväkodissa, missä on paljon muita lapsia. Tai koulussa, missä on muita oppilaita. Nuoret tuntevat itsensä yksinäisiksi, vaikka opiskelupaikassa on vaikka kuinka paljon muitakin opiskelijoita. Työikäiset tuntevat itsensä yksinäiseksi, vaikka olisi miten iso työporukka. Ja vastaavasti vanhukset tuntevat itsensä yksinäisiksi, vaikka samassa tilassa olisi muitakin vanhuksia. 

Yksinäisyys ei siis poistu sillä, että laitetaan joukko ihmisiä samaan tilaan. Yksinäisyys on pään sisällä. Miten se tunne saadaan pois, jos muiden ihmisten seuraan hakeutuminenkaan ei auta? En minä tiedä. Uskoisin yksinäisyyden johtuvan siitä, että ei tunne olevansa kenellekään erityinen ja merkityksellinen. On vain yksi niistä kahdestakymmenestä muusta. 

Vierailija kirjoitti:

Vanhukset ei ole yksinäisiä.

He asuvat esim.vanhainkodeissa muiden vanhusten kanssa-kyllä siellä seuraa on jos haluaa.

Suomlainen mielenlaatu on erakoituva ja pahenee iän myötä.

Muuttaisivat vanhusten taloihin jos ovat yksinäisiä.

Olen sitä mieltä myös, että yksinään asuvat vanhukset ns mummonmökeissä tms pitäis muuttaa vanhustentaloihin. Niitä on ja lisää varmaan rakennetaan. Tavallisia vuokrataloja, Aso-taloja ja erilaisten yhdistysten rakentamia ja ylläpitämiä.

Tiedän eräässä kaupungin, jossa yhdessä kaupunginosassa on paljon senioriasuntoja.

Ihmiset vielä elävät tosi iäkkäiksi nykyään. Tiedän, että yhdessä talossa asukkaiden keski-ikä on 77v, toisessa peräti 84v ja kolmannessa 86v !  Kaikissa noissa taloissa on asuntoja 30 - 55.  Ja kaikki ovat ns tavallisia asuntoja, eivät ole mitään palvelutaloja.

Palvelutaloihin on nykyään pitkät jonot, ei niihin noin vain muuteta. Kotihoidossa pitää olla niin pitkään kuin mahdollista. Se tekee yksinäisyyttä.

^sori, palvelukoteja tarkoitin. Siis vanhusten asumisyksikköjä joissa on hoitajat paikalla. Palvelutalo on kuin vuokra-asunnot. Voi sielläkin toki yhteiset tilat olla. Mutta kotihoito on halvinta yhteiskunnalle.