Kumpi tärkeämpi ominaisuus teille naisille miehessä, olla hyvä isä lapsillenne vai olla hyvä puoliso?

Hyvä puoliso koska lapsia en halua missään muodossa elämääni, joten isäroolilla ei ole merkitystä.

Lisäys viestiin 14. Mies on lisäksi todella hyvätuloinen, vaimo ja lapset saavat oikeastaan kaiken mitä vain pyytävät. Talo on suuri ja heillä käy kodinhoitaja, muuten ei vaimo yksin arkea tuskin jaksaisikaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kulje käsi kädessä. Hyvä ihminen on hyvä kaikille.

Ei muuten pidä paikkansa kuin ääritapauksissa. Siis tietenkään ilkeä ihminen yhdelle kohderyhmälle ei koskaan ole hyvä ihminen. Mutta käytännössä:

Minulla on mies, joka on todella hyvä puoliso. On maskuliininen mutta epäitsekäs. Lempeä mutta jämäkkä. Antaa minun olla sellainen kuin olen. Yrittää täyttää kaikki minun toiveeni ja tarpeeni. Hän antaa minulle, introvertille oman tilani.

Hänellä on myös lapsia, eikä hän erityisen hyvä isätyyppi ole. Hän on heille aika samanlainen kuin minulle, mutta tämä sama tarkoittaa tätä: lapset ovat vain omissa oloissaan omassa huoneessa. Hän täyttää lasten toiveet, eli lapset ovat padillä koko viikonlopun. Hän antaa lasten syödä mitä haluavat, eli syövät koko viikonlopun karkkia.

Eli sama asia ei toimi ihan samalla tavalla lasten kanssa.

Onhan hän ollut huono puoliso myös lastensä äidille. Ei todellakaan mikään "hyvä ihminen".

Hmmm... minä olen nainen ja eronnut. En todellakaan ollut huono puoliso ex-miehelleni. 

ps. en myöskään ollut syyllistävä kuten sinä. 

ohis

Molempi parempi.

Mun mies on hyvä puoliso ja hyvä isä :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kulje käsi kädessä. Hyvä ihminen on hyvä kaikille.

Ei muuten pidä paikkansa kuin ääritapauksissa. Siis tietenkään ilkeä ihminen yhdelle kohderyhmälle ei koskaan ole hyvä ihminen. Mutta käytännössä:

Minulla on mies, joka on todella hyvä puoliso. On maskuliininen mutta epäitsekäs. Lempeä mutta jämäkkä. Antaa minun olla sellainen kuin olen. Yrittää täyttää kaikki minun toiveeni ja tarpeeni. Hän antaa minulle, introvertille oman tilani.

Hänellä on myös lapsia, eikä hän erityisen hyvä isätyyppi ole. Hän on heille aika samanlainen kuin minulle, mutta tämä sama tarkoittaa tätä: lapset ovat vain omissa oloissaan omassa huoneessa. Hän täyttää lasten toiveet, eli lapset ovat padillä koko viikonlopun. Hän antaa lasten syödä mitä haluavat, eli syövät koko viikonlopun karkkia.

Eli sama asia ei toimi ihan samalla tavalla lasten kanssa.

Tai sitten sinulla on erilainen käsitys ja tarpeet hyvästä puolisosta.

Eiköhän suurimmalle osalla hyvän puolison kriteerit löydy, kun mies kunnioittaa ja arvostaa puolisoaan ja luottamus on molemmin puolista. Näin ainakin itselleni, eikä siinä maskuliinisuus paljon vaakakupissa paina.

Ja nämä perusarvot kun löytyvät mieheltä, hän on hyvä puoliso, isä, työkaveri ja naapuri.

Ihan sama myös naisella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kulje käsi kädessä. Hyvä ihminen on hyvä kaikille.

Ei muuten pidä paikkansa kuin ääritapauksissa. Siis tietenkään ilkeä ihminen yhdelle kohderyhmälle ei koskaan ole hyvä ihminen. Mutta käytännössä:

Minulla on mies, joka on todella hyvä puoliso. On maskuliininen mutta epäitsekäs. Lempeä mutta jämäkkä. Antaa minun olla sellainen kuin olen. Yrittää täyttää kaikki minun toiveeni ja tarpeeni. Hän antaa minulle, introvertille oman tilani.

Hänellä on myös lapsia, eikä hän erityisen hyvä isätyyppi ole. Hän on heille aika samanlainen kuin minulle, mutta tämä sama tarkoittaa tätä: lapset ovat vain omissa oloissaan omassa huoneessa. Hän täyttää lasten toiveet, eli lapset ovat padillä koko viikonlopun. Hän antaa lasten syödä mitä haluavat, eli syövät koko viikonlopun karkkia.

Eli sama asia ei toimi ihan samalla tavalla lasten kanssa.

Onhan hän ollut huono puoliso myös lastensä äidille. Ei todellakaan mikään "hyvä ihminen".

Me olemme olleet yhdessä yli seitsemän vuotta, kyllä minä tässä vaiheessa tietäisin, jos hän olisi "huono ihminen". 

En usko, että hän oli huono puoliso lastensa äidille. Eron syy liittyi ihan muuhun, en ala sitä kertomaan, koska se on yksilöitävissä.

Hyvän ihmisen vastakohta ei ole huono ihminen. No eronnut kuitenkin, ja koko kysely ei koskenut edes teitä, sillä ilmeisesti teillä EI ole lapsia.

Vierailija kirjoitti:

Lisäys viestiin 14. Mies on lisäksi todella hyvätuloinen, vaimo ja lapset saavat oikeastaan kaiken mitä vain pyytävät. Talo on suuri ja heillä käy kodinhoitaja, muuten ei vaimo yksin arkea tuskin jaksaisikaan.

Tuohan on silti ulkonaista hypetystä elämästä, joka menettää merkityksensä. Ja se iso talo ja kodinhoitajakin menettää merkityksensä ja siitä tulee arkipäivää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kulje käsi kädessä. Hyvä ihminen on hyvä kaikille.

Ei muuten pidä paikkansa kuin ääritapauksissa. Siis tietenkään ilkeä ihminen yhdelle kohderyhmälle ei koskaan ole hyvä ihminen. Mutta käytännössä:

Minulla on mies, joka on todella hyvä puoliso. On maskuliininen mutta epäitsekäs. Lempeä mutta jämäkkä. Antaa minun olla sellainen kuin olen. Yrittää täyttää kaikki minun toiveeni ja tarpeeni. Hän antaa minulle, introvertille oman tilani.

Hänellä on myös lapsia, eikä hän erityisen hyvä isätyyppi ole. Hän on heille aika samanlainen kuin minulle, mutta tämä sama tarkoittaa tätä: lapset ovat vain omissa oloissaan omassa huoneessa. Hän täyttää lasten toiveet, eli lapset ovat padillä koko viikonlopun. Hän antaa lasten syödä mitä haluavat, eli syövät koko viikonlopun karkkia.

Eli sama asia ei toimi ihan samalla tavalla lasten kanssa.

Tai sitten sinulla on erilainen käsitys ja tarpeet hyvästä puolisosta.

Eiköhän suurimmalle osalla hyvän puolison kriteerit löydy, kun mies kunnioittaa ja arvostaa puolisoaan ja luottamus on molemmin puolista. Näin ainakin itselleni, eikä siinä maskuliinisuus paljon vaakakupissa paina.

Ja nämä perusarvot kun löytyvät mieheltä, hän on hyvä puoliso, isä, työkaveri ja naapuri.

Ihan sama myös naisella.

Huoh. Tuolla maskuliinisuudella yritin etukäteen torpata haukkumiset siitä, että minulla on kotona kilt ti mies. 

Mieheni kunnioittaa, arvostaa ja luottaa. Ja se on molemminpuolista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kulje käsi kädessä. Hyvä ihminen on hyvä kaikille.

Ei muuten pidä paikkansa kuin ääritapauksissa. Siis tietenkään ilkeä ihminen yhdelle kohderyhmälle ei koskaan ole hyvä ihminen. Mutta käytännössä:

Minulla on mies, joka on todella hyvä puoliso. On maskuliininen mutta epäitsekäs. Lempeä mutta jämäkkä. Antaa minun olla sellainen kuin olen. Yrittää täyttää kaikki minun toiveeni ja tarpeeni. Hän antaa minulle, introvertille oman tilani.

Hänellä on myös lapsia, eikä hän erityisen hyvä isätyyppi ole. Hän on heille aika samanlainen kuin minulle, mutta tämä sama tarkoittaa tätä: lapset ovat vain omissa oloissaan omassa huoneessa. Hän täyttää lasten toiveet, eli lapset ovat padillä koko viikonlopun. Hän antaa lasten syödä mitä haluavat, eli syövät koko viikonlopun karkkia.

Eli sama asia ei toimi ihan samalla tavalla lasten kanssa.

Onhan hän ollut huono puoliso myös lastensä äidille. Ei todellakaan mikään "hyvä ihminen".

Me olemme olleet yhdessä yli seitsemän vuotta, kyllä minä tässä vaiheessa tietäisin, jos hän olisi "huono ihminen". 

En usko, että hän oli huono puoliso lastensa äidille. Eron syy liittyi ihan muuhun, en ala sitä kertomaan, koska se on yksilöitävissä.

Hyvän ihmisen vastakohta ei ole huono ihminen. No eronnut kuitenkin, ja koko kysely ei koskenut edes teitä, sillä ilmeisesti teillä EI ole lapsia.

Eronnut olen minäkin, enkä minäKÄÄN ole ollut huono puoliso. Meillä ei ole yhteisiä lapsia. 

En minä vastannutkaan aloitukseen. Vastasin siihen, että onko hyvä puoliso automaattisesti hyvä isä. 

Jos pakko valita niin hyvä puoliso minulle.

Vierailija kirjoitti:

Lisäys viestiin 14. Mies on lisäksi todella hyvätuloinen, vaimo ja lapset saavat oikeastaan kaiken mitä vain pyytävät. Talo on suuri ja heillä käy kodinhoitaja, muuten ei vaimo yksin arkea tuskin jaksaisikaan.

Onko tämä mielestäsi esimerkki hyvästä vai huonosta kumppanista ja isästä? Mielestäni huonosta, koska hän ei ole läsnä arjessa. Ei kumppanilleen eikä lapsilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kulje käsi kädessä. Hyvä ihminen on hyvä kaikille.

Ei muuten pidä paikkansa kuin ääritapauksissa. Siis tietenkään ilkeä ihminen yhdelle kohderyhmälle ei koskaan ole hyvä ihminen. Mutta käytännössä:

Minulla on mies, joka on todella hyvä puoliso. On maskuliininen mutta epäitsekäs. Lempeä mutta jämäkkä. Antaa minun olla sellainen kuin olen. Yrittää täyttää kaikki minun toiveeni ja tarpeeni. Hän antaa minulle, introvertille oman tilani.

Hänellä on myös lapsia, eikä hän erityisen hyvä isätyyppi ole. Hän on heille aika samanlainen kuin minulle, mutta tämä sama tarkoittaa tätä: lapset ovat vain omissa oloissaan omassa huoneessa. Hän täyttää lasten toiveet, eli lapset ovat padillä koko viikonlopun. Hän antaa lasten syödä mitä haluavat, eli syövät koko viikonlopun karkkia.

Eli sama asia ei toimi ihan samalla tavalla lasten kanssa.

Onhan hän ollut huono puoliso myös lastensä äidille. Ei todellakaan mikään "hyvä ihminen".

Hmmm... minä olen nainen ja eronnut. En todellakaan ollut huono puoliso ex-miehelleni. 

ps. en myöskään ollut syyllistävä kuten sinä. 

ohis

Olithan joko jätit hänet tai et ollut kelvollinen. Syyllistävä? Nyt oli juuri puhe hyvistä puolisoista ja vanhemmista. Eronneet eivät sitä ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kulje käsi kädessä. Hyvä ihminen on hyvä kaikille.

Ei muuten pidä paikkansa kuin ääritapauksissa. Siis tietenkään ilkeä ihminen yhdelle kohderyhmälle ei koskaan ole hyvä ihminen. Mutta käytännössä:

Minulla on mies, joka on todella hyvä puoliso. On maskuliininen mutta epäitsekäs. Lempeä mutta jämäkkä. Antaa minun olla sellainen kuin olen. Yrittää täyttää kaikki minun toiveeni ja tarpeeni. Hän antaa minulle, introvertille oman tilani.

Hänellä on myös lapsia, eikä hän erityisen hyvä isätyyppi ole. Hän on heille aika samanlainen kuin minulle, mutta tämä sama tarkoittaa tätä: lapset ovat vain omissa oloissaan omassa huoneessa. Hän täyttää lasten toiveet, eli lapset ovat padillä koko viikonlopun. Hän antaa lasten syödä mitä haluavat, eli syövät koko viikonlopun karkkia.

Eli sama asia ei toimi ihan samalla tavalla lasten kanssa.

Onhan hän ollut huono puoliso myös lastensä äidille. Ei todellakaan mikään "hyvä ihminen".

Hmmm... minä olen nainen ja eronnut. En todellakaan ollut huono puoliso ex-miehelleni. 

ps. en myöskään ollut syyllistävä kuten sinä. 

ohis

Olithan joko jätit hänet tai et ollut kelvollinen. Syyllistävä? Nyt oli juuri puhe hyvistä puolisoista ja vanhemmista. Eronneet eivät sitä ole.

Hyvä ihminen ei KOSKAAN ole syyllistävä eikä tuomitseva. Ei kenellekään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lisäys viestiin 14. Mies on lisäksi todella hyvätuloinen, vaimo ja lapset saavat oikeastaan kaiken mitä vain pyytävät. Talo on suuri ja heillä käy kodinhoitaja, muuten ei vaimo yksin arkea tuskin jaksaisikaan.

Onko tämä mielestäsi esimerkki hyvästä vai huonosta kumppanista ja isästä? Mielestäni huonosta, koska hän ei ole läsnä arjessa. Ei kumppanilleen eikä lapsilleen.

En ole tuo jolle vastaat, mutta kommentti hyvästä kumppanuudesta: 

Yhden väitöskirjan mukaan avioliitto voi hyvin, jos puolisoilla on viikossa aikaa toisilleen 10,5 tuntia. Eli vaikka olisit arjessa poissa, mutta pystyt täyttämään tuon kiintiön, niin avioliitto toimii. 

Minulle kyllä kelpaisi mies, joka on viikot poissa. Kunhan olisi minun kanssani sitten viikonloppuna.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän nuo kulje käsi kädessä. Hyvä ihminen on hyvä kaikille.

Ei muuten pidä paikkansa kuin ääritapauksissa. Siis tietenkään ilkeä ihminen yhdelle kohderyhmälle ei koskaan ole hyvä ihminen. Mutta käytännössä:

Minulla on mies, joka on todella hyvä puoliso. On maskuliininen mutta epäitsekäs. Lempeä mutta jämäkkä. Antaa minun olla sellainen kuin olen. Yrittää täyttää kaikki minun toiveeni ja tarpeeni. Hän antaa minulle, introvertille oman tilani.

Hänellä on myös lapsia, eikä hän erityisen hyvä isätyyppi ole. Hän on heille aika samanlainen kuin minulle, mutta tämä sama tarkoittaa tätä: lapset ovat vain omissa oloissaan omassa huoneessa. Hän täyttää lasten toiveet, eli lapset ovat padillä koko viikonlopun. Hän antaa lasten syödä mitä haluavat, eli syövät koko viikonlopun karkkia.

Eli sama asia ei toimi ihan samalla tavalla lasten kanssa.

Onhan hän ollut huono puoliso myös lastensä äidille. Ei todellakaan mikään "hyvä ihminen".

Hmmm... minä olen nainen ja eronnut. En todellakaan ollut huono puoliso ex-miehelleni. 

ps. en myöskään ollut syyllistävä kuten sinä. 

ohis

Olithan joko jätit hänet tai et ollut kelvollinen. Syyllistävä? Nyt oli juuri puhe hyvistä puolisoista ja vanhemmista. Eronneet eivät sitä ole.

Hyvä ihminen ei KOSKAAN ole syyllistävä eikä tuomitseva. Ei kenellekään. 

Missä kohtaa mä väitin itse olevani hyvä ihminen. Mutta hyväkin ihminen tietää mikä tekee hyvän ihmisen ja mikä taas ei niin hyvän, ja hyvä ihminen myös eroaa tossusta ihmisestä.