Tekee mieli kuolla

On elämä kärsimysnäytelmää, siinä kuolio toiseksi jää

Zinc

Vierailija kirjoitti:

Paska. Taas heräsin aamulla. Olisi niin kätevää, jos menehtyisi yön aikana johonkin sairauskohtaukseen.

Miksi inhoat elmää niin paljon. Tuttu tunne minulle, mutta haluatko avata tilannettasi.

Elämän ilon voi löytää uudestaan jos näkee jotain positiivista tulevaisuudessa, toivon että voisit nähdä.

Osapuilleen ensimmäiset ajatukset mun päässä aamulla herätessä on, että "voisin kuolla". En niin paljon, että aktiivisesti edistäisiän asiaa - yritän jopa ylläpitää terveellisiä elämäntapoja - mutta yhtään ei haittaisi, jos jonain aamuna en heräisikään. Elämällä ei ole minulle tarjota enää mitään, ja olen väsynyt elämään tätä hyödytöntä elämää. Mikään ei kiinnosta, henkinen ja fyysinen väsymys on niin totaalia, että en varmasti mitään jaksaisikaan. 

Ja kyllä, mielialalääkitys on tapissa. Ehkä vaihdevuosioireita?

Sama. Apua koitin hakea mutta eivät ottaneet vastaan, koska liikaa jonoa. Lääkkeitä koittivat tuputtaa, mutta oon vaan kuullut että piristävät mutta kun lopetat, samassa lähtöpisteessä taas ja kaikkea muuta. Lääkkeet yksin eivät auta, jos muuta apua et saa. En jaksa enää. Vuosikausien paska joka toistuu säännöllisesti, aiheet vaihtuu jatkuvasti. Kun moni ei mua kohtele miten mä heitä kohtaan, en jaksa enää heitä enää koittaa paremmin kohdella. Sitten ihmetellään kun en heitäkään jaksa enää kunnolla käyttäytyä. Sitten kun juorutaan muille mun omista asioista ja kailotetaan päin naamaa itelle tai toisille, ihmetellään kun en pysty luotettaviinkaan ihmisiin luottamaan.

Kohtalainen masennus ja ahdistuneisuushäiriö. Ei juma***a.

Vierailija kirjoitti:

Osapuilleen ensimmäiset ajatukset mun päässä aamulla herätessä on, että "voisin kuolla". En niin paljon, että aktiivisesti edistäisiän asiaa - yritän jopa ylläpitää terveellisiä elämäntapoja - mutta yhtään ei haittaisi, jos jonain aamuna en heräisikään. Elämällä ei ole minulle tarjota enää mitään, ja olen väsynyt elämään tätä hyödytöntä elämää. Mikään ei kiinnosta, henkinen ja fyysinen väsymys on niin totaalia, että en varmasti mitään jaksaisikaan. 

Ja kyllä, mielialalääkitys on tapissa. Ehkä vaihdevuosioireita?

Eikö elämässäsi ole yhtään tärkeää ihmistä josta välität, tai etkö edes tahdo löytää sellaista. En ymmärrä miehenä vaihdevuosista oikein mitään, mutta jos masennuksesn oireet ehkä johtuvat siitä, eikö se ole kuitenkin asia jonka voi vielä ylittää. Jos nainen ei voi enää saada lapsia, ei hän siitä huonoksi ja pilantuneeksi muutu.

Vierailija kirjoitti:

Kaksi eri asiaa tahtoa kuolla tai jonkun asian muuttuvan. Omaa tieteellistä tutkimusta tehneenä moni puhuu kuolemasta kun oikeasti tahto elää mutta Toisin on olemassa.

Se oman elämän hohto on kateissa ja pohditaan sen loppumista kuolemalla kun oikeasti sun olo paranee jos etsit jonkun paremman kumppanin, työn josta pidät Tai teet rajavedon että työllä rahoitat onnea vapaa-ajalla jolloin kukoista tekemällä ja kokemalla unelmia.

Aina on mahdollisuus siihen että olet masentunut ja hyötyisit lääkkeistä ja terapiasta. Mutta älä hukkaa elämää elämättä jättämällä, mummona kuulemma katuu eniten asioita joita jätti tekemättä. Nyt kun pitäisi elää voi olla vaikeaa elää kuten haluu.

Mitä jos sitä Toisin ei vaan ole? Hirveät ulosotto velat päällä, hakemut töitä jo vuosia. Ei, en ikinä pääsee niitä maksamaan että voisin joskus elää luottotiedollisen niinkuin normaali ihminen.

Tuttu tunne, ennen en muuta halunnutkaan kuin kuolla. Nyt haluan hieman elääkin ennen kuolemaa.

Yritä löytää edes jotain iloa elämästäsi, jos ei sitä löydy niin sitten täytyy muuttaa joitakin asioita elämässä. Ehkä maisemanvaihdos tekisi hyvää, uudelle paikkakunnalle muuttaminen tai loma jossakin kauniissa, uudessa paikassa? Uusi harrastus, kenties? Terveellinen ruokavalio?

Toki, jos olet vakavasti masentunut niin silloin tarvitset ammattiapua taikka ystävää, mutta ehkäpä joku näistä mainitsemistani jutuista voisi silti tuoda edes hitusen hyvää mieltä?

Se mikä ei tapa, vahvistaa. Paskaltahan tuommoiset olot kuulostaa, mutta muista ettei mikään ole tässä maailmassa pysyvää (paitsi muutos). Eli tuon kokeminen ei jatku loputtomiin, se päättyy kyllä ja vaihtuu toisiksi fiiliksiksi. Joten lusi nyt vaan läpi tämä vaikka hammasta purren, aika tekee tehtävänsä. Tsemppiä.

ps. kannattaa varmaan pyrkiä juttelemaan terapiaan

Viimeisenä illala toivon aina etten enää herää aamulla. AAmulla eka ajatus on aina, että haluan vaan kuolla, miksi piti vielä herätä tähänkin päivään. Taistalla paljon kiusaamista, masentava sairaus ja työttömyyttä eli köyhyyttä vuosia, no köyhyys on kyllä jatkunut läpi elämän:( Ketään ei kiinnosta asiani, muutama läheinen pitää muutaman kerran yhteyttä jollain viestillä ja lähinnä toitottaakseen omia,a kttivisne ja maenestyneen ihmisen asioitaan. Olen aina ollut muiden tsemppari ja kuuntelija, ja "palkaksi" sain sitten syrjäytetyn, vihatun ja halveksitun pummin elämän ja toisaan vielä terveyskin mennyt. mIksei istä etanasiaa voisi järjestää somessakin, jos ihmsien elämä on pelkkää yksinäistä kärsimystä ja ketään ei kinnosta yhtään paitsi välillä potkia vähän lisää syyttämällä laiskaksi loiseksi jne.

somessa= Suomessakin siis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Osapuilleen ensimmäiset ajatukset mun päässä aamulla herätessä on, että "voisin kuolla". En niin paljon, että aktiivisesti edistäisiän asiaa - yritän jopa ylläpitää terveellisiä elämäntapoja - mutta yhtään ei haittaisi, jos jonain aamuna en heräisikään. Elämällä ei ole minulle tarjota enää mitään, ja olen väsynyt elämään tätä hyödytöntä elämää. Mikään ei kiinnosta, henkinen ja fyysinen väsymys on niin totaalia, että en varmasti mitään jaksaisikaan. 

Ja kyllä, mielialalääkitys on tapissa. Ehkä vaihdevuosioireita?

Eikö elämässäsi ole yhtään tärkeää ihmistä josta välität, tai etkö edes tahdo löytää sellaista. En ymmärrä miehenä vaihdevuosista oikein mitään, mutta jos masennuksesn oireet ehkä johtuvat siitä, eikö se ole kuitenkin asia jonka voi vielä ylittää. Jos nainen ei voi enää saada lapsia, ei hän siitä huonoksi ja pilantuneeksi muutu.

On elämässäni perhe. Aikuisia lapsia. Pärjäisivät kyllä ilman minuakin. Pitäisi vain löytää se elämänhalu itsestä, eikä muiden kautta. Pitäisi haluta elää elämän ja oman itsen takia, ei muiden ihmisten takia. 

Vaihtoehtoisesti voit tehdä ihan mitä vaan.

Käy vaikka ensin Havaijilla, mieti sen jälkeen uudestaan mitä tekee mieli tehdä.

Toteuta ihmeessä toivesi,niin pääset mielesi päähän.

Sama olo edelleen

Ap

Soita vaikka hätäpäivystykseen tai jonnekin, josta saat tiedon, mistä hakea apua.

Vierailija kirjoitti:

Soita vaikka hätäpäivystykseen tai jonnekin, josta saat tiedon, mistä hakea apua.

News Flash: Suomessa _ei_ saa apua.

Sunnuntain tunnelmat, kun on ensin vedetty alkoholia tuhoamaan mielihyvähormonit aivoista. Lopeta juominen niin ajan kanssa helpottaa.

Vierailija kirjoitti:

Paska. Taas heräsin aamulla. Olisi niin kätevää, jos menehtyisi yön aikana johonkin sairauskohtaukseen.

Aivan samaa odotan itsekin. Parasta olisi kun ei vain enää koskaan heräisi tänne turhuuteen.