Lue keskustelun säännöt.
Kerron miksi ilmaiset opiskelija-asuntolat ovat erittäin huono juttu
08.02.2020 |
Itse en ole ikinä asunut missään solukimppakämppä-jutuissa, vaan muutin suoraan yksiöön ja sieltä eteenpäin. Aina yksin. Mutta noihin asuntoloihin muuttavat ovat siinä iässä, kun pitäisi opetella itsenäistä elämää ja sen kustantamista. Sen sijaan, että oikeasti elettäisi aitoa elämää, muutetaan vanhempien nurkista muihin nurkkiin maksamatta siitä yhtään mitään. Sitten joskus arviolta 20-vuotiaana muutetaan pois asuntolasta ja TÄSSÄ VAIHEESSA aletaan opettelemaan sitä, että asuminen itse asiassa maksaa.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hyvä, että Pohjois-Karjalassa on ilmaista opiskelumajoitusta. Muut esimerkit mitkä tässä ketjussa mainittiin olivat Pirkanmaan pikkukaupungit ja Kotkan Merimiesammattikoulu. Nämä kaikki ovat ammattikoululaisille.
Entä jos ei halua asua Lieksassa? Opiskelupaikka onkin vaikka Espoossa. Onko pääkaupunkiseudulla tällaisia? Ja korkeakouluopiskelijoille?
Opettele Googlettamaan hakuun oppilaitos ja asuntola tai mene oppilaitoksen sivuille niin löydät tietoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asuin koulun asuntolassa, mutta siitä meni pieni maksu. Ei ollut ilmainen. Koulu oli pienellä maaseutu paikalla, jossa ei asuntoja olisi ollut muuten tarjolla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä on ilmaisia opiskelija-asuntoloita?
Ööö... Joka puolella.
Ap
Niin missä? Annapa vaikka kunnan nimi. Yksityisissä akatemioissakin se "ilmainen" solukämppä kuuluu yleensä siihen lukukausimaksun hintaan eli maksat siitä etukäteen.
Pohjois-Karjalassa useammassa kunnassa
Savossa
Tampereella ja lähiympäristössä https://www.sasky.fi/sivu.tmpl?sivu_id=8433
Nopealla Googlettamisella nuo tiedot löytyivät.
Okei, näitä kehä kolmosen ulkopuolisia alueita siis, tarkoitettu poliiseille tai muuten rajottuneille?
Miksi on paha, jos 20 vuotiaana alkaa opettelemaan mitä asuminen maksaa? Mielestäni se on normaalia.
Tiedän aiheesta,
kyllä asuminen voi asuntolassa olla kokoaikaista. Asuntolapaikan voi saada koko opintojen ajaksi.
Asuntoloissa asuu nuoria sekä aikuisia. Nykyään reformin myötä opiskelijaryhmät ovat sekaryhmiä joissa on juuri peruskoulunsa lopettaneita ja myös yli 50-vuotiaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hyvä, että Pohjois-Karjalassa on ilmaista opiskelumajoitusta. Muut esimerkit mitkä tässä ketjussa mainittiin olivat Pirkanmaan pikkukaupungit ja Kotkan Merimiesammattikoulu. Nämä kaikki ovat ammattikoululaisille.
Entä jos ei halua asua Lieksassa? Opiskelupaikka onkin vaikka Espoossa. Onko pääkaupunkiseudulla tällaisia? Ja korkeakouluopiskelijoille?
Opettele Googlettamaan hakuun oppilaitos ja asuntola tai mene oppilaitoksen sivuille niin löydät tietoa.
Haku "aalto asuntola". Muutama lainaus:
https://www.aalto.fi/fi/palvelut/opiskelijoiden-asuminen
"Aalto-yliopistoon saapuvat tutkinto-opiskelijat ovat itse vastuussa oman asumisensa järjestämisestä, mutta yliopisto tarjoaa tukea tilanteen ratkaisemiseksi."
"Valitettavasti HOAS ja AYY eivät pysty tarjoamaan asuntoa kaikille halukkaille. Yksityiset vuokra-asuntomarkkinat ovat kuitenkin laajat ja monipuoliset, vaikkakin pääkaupunkiseudun hintataso on korkea."
On tietenkin selvää että haja-asutusalueilla on välttämätöntä olla opiskelija-asuntola. Pitkät välimatkat, huonot liikenneyhteydet, ei välttämättä julkista liikennettä lainkaan, opiskelijoita tulee ulkomailta jne. Opiskelijat jotka ovat nuoria, ei heillä ole ajokorttia joten autollakaan ei voi kulkea jos sellaiseen olisi muutoin mahdollisuus. Kotipaikkakunnalla ei välttämättä ole toisen asteen koulutusmahdollisuuksia ja silloin muutto asuntolaan on ratkaisu.
Pääkaupunkiseudulla nuori voi asua lapsuuskodissaan opintojen ajan ja liikenneyhteydet toimii.
16-vuotiaalle nuorelle asuntola on hyvä ratkaisu, on jonkinlaista valvontaa ettei sokka lähde irti. Asuntolat ovat päihteistä vapaita, jos rikkoo sääntöjä siitä seuraa rangaistus. Määräaikainen erottaminen asuntolasta seuraa jos rikkoo sääntöjä. Kasvatuksellista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hyvä, että Pohjois-Karjalassa on ilmaista opiskelumajoitusta. Muut esimerkit mitkä tässä ketjussa mainittiin olivat Pirkanmaan pikkukaupungit ja Kotkan Merimiesammattikoulu. Nämä kaikki ovat ammattikoululaisille.
Entä jos ei halua asua Lieksassa? Opiskelupaikka onkin vaikka Espoossa. Onko pääkaupunkiseudulla tällaisia? Ja korkeakouluopiskelijoille?
Opettele Googlettamaan hakuun oppilaitos ja asuntola tai mene oppilaitoksen sivuille niin löydät tietoa.
Haku "aalto asuntola". Muutama lainaus:
https://www.aalto.fi/fi/palvelut/opiskelijoiden-asuminen
"Aalto-yliopistoon saapuvat tutkinto-opiskelijat ovat itse vastuussa oman asumisensa järjestämisestä, mutta yliopisto tarjoaa tukea tilanteen ratkaisemiseksi."
"Valitettavasti HOAS ja AYY eivät pysty tarjoamaan asuntoa kaikille halukkaille. Yksityiset vuokra-asuntomarkkinat ovat kuitenkin laajat ja monipuoliset, vaikkakin pääkaupunkiseudun hintataso on korkea."
Suomessa tuetaan opiskelijan asumista vuokra-asunnossa suorastaan ruhtinaallisesti. Kelasta saa asumistuen, opiskelija saa opintotukea ja voi ottaa opintolainaa jolla kustantaa elämisensä. Kaikki saa opintolainaa. Korkea-asteelle siirryttäessä ei mielestäni ole tarpeen olla ilmaisia asuntoloita, asuminen on lähes ilmaista muutoinkin. Tiedän tämän omien lasten opiskeluista. Isoissa kaupungeissa on opiskelija-asunnot joita välittää pääkaupunkiseudulla HOAS. Lisäksi opiskelija voi tehdä opiskelun ohessa töitä.
Eräs asuntosijoittaja kertoi ostavansa Helsingin keskustasta hyvin isoja kerrostalo-asuntoja. Ensikuulemalta tämä ei kuulosta hyvltä sijoitukselta. Hän kertoi tarkemmin, suunnilleen näin:
"Otan asuntoon aina viisi vuokralaista, ja jokaisen vanhemmat ovat yhteisvastuussa vuokrasta. Jos jokainen näistä viidestä maksaa vuokraa vaikka 500 euroa, niin kuukausivuokra on ihan hyvä, 2500 euroa/kk. Ei kannata otta vain tyttöjä tai vain poikia. Paras yhdistelmä on yksi poika ja neljä tyttöä. Näin molemmat sukupuolet ikäänkuin rajoittavat toistensa pahimpiä älyttömyyksiä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä asuin lukion jälkeen pari vuotta Jamilahden kansanopiaton aauntolaasa. Ei ollut ilmaista, ihan hyvän hinnan ottivat. 1-2 kertaa vuodessa tehtiin huonetarkastus oliko siistiä, mutta siitä ilmoitettiin etukäteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan se hyvä, että Pohjois-Karjalassa on ilmaista opiskelumajoitusta. Muut esimerkit mitkä tässä ketjussa mainittiin olivat Pirkanmaan pikkukaupungit ja Kotkan Merimiesammattikoulu. Nämä kaikki ovat ammattikoululaisille.
Entä jos ei halua asua Lieksassa? Opiskelupaikka onkin vaikka Espoossa. Onko pääkaupunkiseudulla tällaisia? Ja korkeakouluopiskelijoille?
Opettele Googlettamaan hakuun oppilaitos ja asuntola tai mene oppilaitoksen sivuille niin löydät tietoa.
Haku "aalto asuntola". Muutama lainaus:
https://www.aalto.fi/fi/palvelut/opiskelijoiden-asuminen
"Aalto-yliopistoon saapuvat tutkinto-opiskelijat ovat itse vastuussa oman asumisensa järjestämisestä, mutta yliopisto tarjoaa tukea tilanteen ratkaisemiseksi."
"Valitettavasti HOAS ja AYY eivät pysty tarjoamaan asuntoa kaikille halukkaille. Yksityiset vuokra-asuntomarkkinat ovat kuitenkin laajat ja monipuoliset, vaikkakin pääkaupunkiseudun hintataso on korkea."
Suomessa tuetaan opiskelijan asumista vuokra-asunnossa suorastaan ruhtinaallisesti. Kelasta saa asumistuen, opiskelija saa opintotukea ja voi ottaa opintolainaa jolla kustantaa elämisensä. Kaikki saa opintolainaa. Korkea-asteelle siirryttäessä ei mielestäni ole tarpeen olla ilmaisia asuntoloita, asuminen on lähes ilmaista muutoinkin. Tiedän tämän omien lasten opiskeluista. Isoissa kaupungeissa on opiskelija-asunnot joita välittää pääkaupunkiseudulla HOAS. Lisäksi opiskelija voi tehdä opiskelun ohessa töitä.
Ei kaikki opiskelualat ole niin helppoja ja lepsuja, että siinä voi tehdä töitä. Moni vetää itsensä piippuun esim lääkiksessä tehdessään töitä samalla. Kyllä opiskelijan pitäisi mielestäni saada panostaa täysipainoisesti opiskeluun. Töitä tehdään sitten myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilmaisessa asuntolassa eläminen oli just upeeta! Meillä ainakin oli hyvä meininki, oppi asumaan muiden kuin vanhempien kanssa (parisuhde on kuitenkin aika monella tulossa vastaan niin hyvä oppia että on hyvin erilaisia ihmisiä erilaisine tapoineen elää). Siis se jos mikä opetti pitämään huolta omista jäljistään kun 20 tyttöö elää keskenään :D
Toisille siisteys opetetaan lapsuudenkodissa. Eikä tässä ollut kyse siisteydestä 😴 vaan luonnottomasta (=ilmainen) tavasta asua.
Ap
No kuule, se ei ole niiden nuorten oma vika välttämättä ettei ole oppinut siivoamaan. Vanhemmat kun tekee asiat eikä luota aina lapseen, niin ei saa välttämättä tehdäkään omin päin mitään.
Itse opin siivoamaan oikeastaan vasta 14v kesätöissä, siivosin usein 2-3 asuntoa päivässä.
Meillä kotona äiti siivosi paljon eikä viikkorahoja erikseen ollut. Ei ehkä edes nähnyt sitä, että siitä oli haittaakin. En tosin valita, mutta kotityöt tuntui paljon raskaammilta ja toi turhaa taakkaa itsenäistymisen ohella, kun niihin ei ollut kasvanut.
Minä asuin ilmaisasuntolassa ja oli tosi hyvä että oli pakko imuroida, pestä vessaa ym säännöllisesti ja jakaa työt muiden kesken järkevästi. Se on erittäin hyvää oppia itsenäiseen asumiseen, oppii rytmin ja sen suunnittelun sekä HILJAISUUDEN. Oppii myös arvostamaan omaa itsenäistä kämppää, oppii yhdessä asumista. Oppii rytmittämään aikaa, saa uusia kavereita ja muodostaa ihmissuhteita. Oppii opiskelemaan yhdessä esimerkiksi pääsykokeisiin. Saa nukuttua enemmän myös koska ei mene matkoihin aikaa ja oppii sitäkin arvostamaan kun ei tarvitse mennä erillistä koulumatkaa.
Nimenomaan pehmeä lasku ja aikuisen (asuntola-ohjaajan) opastamana oppii kunnolla itsenäistymään. Enemmän näkyy sitä että muutetaan heti omaan kämppään, otetaan pikavippi, pidetään bileet ja saadaan häätö kun ei osata yhteisasumista. Vanhemmat ei osaa aina tukea noissa.
T. Entinen asuntolaohjaaja/nuoriso-ohjaaja/perhekotiohjaaja
Vierailija kirjoitti:
Minä asuin lukion jälkeen pari vuotta Jamilahden kansanopiaton aauntolaasa. Ei ollut ilmaista, ihan hyvän hinnan ottivat. 1-2 kertaa vuodessa tehtiin huonetarkastus oliko siistiä, mutta siitä ilmoitettiin etukäteen.
Googlasin tuon Jamilahden asuntolan. Aika ovela kokeilu on Haminassa menossa. Entinen opiskelija-asuntola laitetaan remonttiin ja tilalle tulee kahden tarkoituksen asumispaikka.
- Opiskelija-asunnot
- Vanhusten yhteisöllinen asuminen. "jonka tarkoituksena on kehittää senioreiden yhteisöllisen asumisen muotoja."
""— Varsinkin maaseudulla on paljon vanhuksia, jotka kokevat turvattomuutta. Useimmat eivät kuitenkaan tarvitse raskasta laitoshoitoa. Nyt kehitettävä malli olisi kotona asumisen ja hoivakodin välimuoto.
...........Asuntolarakennuksessa on tällä hetkellä 22 huonetta ja noin 44 vuodepaikkaa. ... Tarkoituksena olisi luoda koti asujilleen. Tänne voisi muuttaa esimerkiksi pariskuntia, jotka haluisivat jo luopua omasta talostaan, Lekander visioi.
Uudistus palvelisi myös kansanopiston opiskelijoita. Kehitettävä malli voisikin yhdistää nuoret ja ikäihmiset saman katon alle."
Hieno ajatus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä taas olen sitä mieltä, että jokaisen pitäisi kotoa muuttaessa asua vähintään vuosi jossain kommuunissa, kuten solussa. Opettaa sosiaalisia taitoja, mm. kompromissien tekemistä, sekä taloudenhoitoa ihan eri tavalla kuin kotona, koska äiti ei ole pyykkäämässä tai pesemässä vessaa. Helposti myös huomaa, ettei se kotona opittu tapa ole se ainoa oikea.
Sosiaalisia taitoja? Oikeasti? En tunne ketään, joka olisi heittäytynyt solukämppistensä kanssa sosiaaliseksi ja saanut heistä kavereita. Sen sijaan tunnen valitettavan monta tapausta, jossa joku solun asukeista on kunnon porsas. Sellainen, joka ei koskaan suostu siivoamaan, mutta osaa liata pöntön perusteellisesti ja saapastelee ulkokengillä pitkin yhteisiä tiloja eikä tietysti pese tiskejään, lainailee myös mielellään muiden keittiötarvikkeita. Suihkussa puolesta tunnista tuntiin (trur story) aikaa viettävä kämppis on myös monelle tuttu tapaus. Kivaa, jos ainoa vessa on samassa huoneessa kuin suihku.
Soluasuminen voi olla kivaa tutun kaverin kanssa, tuntemattomien (varsinkin vaihto-oppilaiden) seurassa taas jotain ihan muuta kuin kivaa seurustelua keittiössä pannukakkuja paistellen.
Vierailija kirjoitti:
On tietenkin selvää että haja-asutusalueilla on välttämätöntä olla opiskelija-asuntola. Pitkät välimatkat, huonot liikenneyhteydet, ei välttämättä julkista liikennettä lainkaan, opiskelijoita tulee ulkomailta jne. Opiskelijat jotka ovat nuoria, ei heillä ole ajokorttia joten autollakaan ei voi kulkea jos sellaiseen olisi muutoin mahdollisuus. Kotipaikkakunnalla ei välttämättä ole toisen asteen koulutusmahdollisuuksia ja silloin muutto asuntolaan on ratkaisu.
Pääkaupunkiseudulla nuori voi asua lapsuuskodissaan opintojen ajan ja liikenneyhteydet toimii.
16-vuotiaalle nuorelle asuntola on hyvä ratkaisu, on jonkinlaista valvontaa ettei sokka lähde irti. Asuntolat ovat päihteistä vapaita, jos rikkoo sääntöjä siitä seuraa rangaistus. Määräaikainen erottaminen asuntolasta seuraa jos rikkoo sääntöjä. Kasvatuksellista.
Niin ja sitäpaitsi alaikäisestä olisi vanhempi taloudellisessa vastuussa, joten mitä itsenäistymistä siinä olisi? Joissakin paikoissa jopa sossu huomioi vanhempien tulot jopa 20v asti...
Kaikilla vanhemmilla ei olisi ehkä rahaa kustantaa sitä.
Ilmaiset asuntolat ovat usein ns. viikonloppumajoitteisia ja sitä paitsi jos esim. kulkuyhteydet ovat huonot, on asuntola usein jo siksi ilmainen.
Asuntolat ovat sisäoppilaitoksen tapaisia, niissä nimenomaan kasvatetaan. Siksi minäkin olen ollut asuntola-ohjaajana, opettamassa nuoria itsenäistymään - miten siivotaan, pidetään säännöt, huomioidaan muut, ei biletetä, ei kutsuta tuntemattomia tuosta vain, jne..
T. Entinen asuntola-ohjaaja/nuoriso-ohjaaja/perhekotiohjaaja
En ymmärrä mitä opettelemista itsenäisessä elämässä on, ainakaan jos muuttaa täysi-ikäisenä pois lapsuudenkodista. Normaali ihminen osaa siinä vaiheessa siivota ja maksaa vuokransa ja ostaa ruokansa. Itse muutin yksiöön 19v ja olin innoissani että sain tehdä asiat haluamallani tavalla. Kavereita olen saanut muutenkin eri paikoista kuin jostain kämppiksistä. Minulla oli myös kaverit valmiina kun olen Helsingistä. Olisi kammottavaa asua samassa kämpässä jonkun bilehirmujen kanssa ja seinät jotain pahvia, ei mitään yksityisyyttä. Nykyään olen perheellinen ja asun vähän isommassa asunnossa. Perhe on eri asia kuin kämppikset.
No, pelkän opintotuen varassa elävälle se ilmainen asuntolakin opettaa taloudenpitoa.
Asuin pitkään kahden hengen solussa kun opiskelin ja saattoi kulua pari-kolmekin viikkoa ettei törmätty kämppiksen kanssa ollenkaan. Meillä oli tavallisesti niin eri menot ja aikataulut, ja iltaisin kumpikin tykkäsi olla pitkän päivän jälkeen rauhassa omassa huoneessa ovi suljettuna. Sama juttu monilla kimppakämpässä asuneilla kavereilla. Kommuunit (esim. okt vuokrattu opiskelijoille) ovat asia erikseen, niissä varmasti onkin tuota kuvailtua yhteisöllisyyttä ja sosiaalisuutta.
Mikä minua eniten häiritsi muinaisessa soluasumisessa, oli 2 hengen huoneet.
Yhteinen keittiö, oleskelutila ja sosiaalitilat olivat ok, mutta huoneen jakaminen jonkun m#lkun kanssa ei.
Asuin työssä ollessanikin solukämpässä. Se oli kivaa. Joku opiskelija jälleenvuokrasi kämpän ja asui tyttöystävän nurkissa tai oli vaihdossa tms.. Ja kesäisin solukämppiä sai vuokrattua suoraan hoassiltakin.