Pitäisikö maisterin pystyä ostamaan asunto Helsingistä? Mitä mieltä olette?
"Vaikka olen maisteri, minulla ei varhaiskasvatuksen opettajana tai edes päiväkodin johtajana tule koskaan olemaan varaa hankkia omistusasuntoa kotikaupungistani Helsingistä."
Kommentit (95)
Ja varaakin päin mutta sitten monesta muusta saa luopua. Mulla ei ole autoa
Vierailija kirjoitti:
Riippuu maisterista. Jonkun kirjasto- tai muun humpuukimaisterin ei tietenkään, mutta ns. kovien tieteiden maisterin tietenkin.
Jos viittaat "kirjastomaisterilla" informaatikkoihin, niin sitten ei tietotekniikkaa opiskelleillekaan pitäisi maksaa kuin roposia. Kirjastovirkailijaksi riittää pelkkä amistutkinto, kirjastonhoitajaksi vaaditaan aika lailla pidemmät opiskelut. Mutta mikä yllätys, että "kovien tieteiden" hehkuttaja paljastuu jälleen kerran sivistymättömäksi juntiksi, jonka ymmärrys kaikista muista yliopistossa opiskeltavista aloista jää sinne amistasolle. Jos putki- tai remppareiska osaa auttavasti matematiikkaa, voi hän valehdella muille olevansa kovien alojen maisteri.
Varhaiskasvatuksessa pätevyysvaatimus on esim. lastentarhaopettaja, joka on kanditutkinto. Maisteritaso vaaditaan vasta luokanopettajalta. Palkka ei tietenkään voi olla maisteritasoinen jos työtehtävät ja pätevyysvaatimus on kanditutkinnolle.
Ei lääkärikään saisi lähihoitajan työstä lääkärinpalkkaa vaikka olisi pätevyydeltään lääkäri...
Vierailija kirjoitti:
Missähän kaikissa maissa ostetaan paikallisen lastentarhanopettajan palkalla maan pääkaupungin keskustasta säädyllinen asunto? Veikkaan, että lista jää aika lyhyeksi. Kimppa-asuminenkin on Helsingissä harvinaisempaa kuin useimmissa muissa eurooppalaisissa pääkaupungeissa. Paljon useampi joutuu jakamaan vuokraluukkunsa kämppisten kanssa niin Lontoossa kuin Tallinnassakin.
Jotain suhteellisuudentajua pitäisi olla. Se, että lastentarhanopettaja pystyy hankkimaan kaksion lähiöstä maamme pääkaupungissa, on jo aika hyvin kansainvälisesti vertailtuna.
Kyllä asuntojen hintoihin voidaan vaikuttaa, jos tahtoa siihen löytyy. Berliinissä ja Wienissä sekä vuokrat että asuntojen hinnat eivät ole karanneet käsistä. Lontoossa ne ovat, ja Helsinki seuraa tätä trendiä, vaikka se ei tarjoa yhtä hyviä mahdollisuuksia eurooppalaiset miljoonakaupungit. Jos duunareilla ja opettajilla ei ole varaa asua pääkaupungissa, kaupungin pakko levittäytyä yhä pidemmälle sinne radan varteen. Pariisin tapaisia slummilähiöitä ei kukaan sinnekään halua rakentaa. Ei pääkaupunki pärjää ilman sairaanhoitajia, opettajia, kokkeja, siivoojia, tarjoilijoita tms. pienipalkkaista duunia tekeviä. Nykyistä asunto- ja rakentamispolitiikkaa pitäisi muuttaa.
Kyllä jokaisen työssäkäyvän suomalaisen tulisi olla varaa ostaa asunto Helsingistä. En tajua miten asunnot voi olla noin kalliita keskustassa, ihan kuplaa. Ei kaikilla ole metsää tai perintö rahaa jolla saa ostettua asunnon.
Voi mitä idiootteja täällä pyörii. Siis kyseessä on 3200e/kk tienaava PÄIVÄKODIN JOHTAJA.
On se JUMALAUTA kumma jos pitää MAISTERIKSI VALMISTUNEELLA JOHTAJALLA olla rikas mies elättämässä, että voi asua samassa kaupungissa kuin työskentelee.
Te todellakin ansaitsette lapsillenne ne surkeat päiväkodit, joita koulutettu väki karttaa ja hoitajat ovat kadulta revittyjä Työkkäri-Pertsoja tai Abduleja.
Vierailija kirjoitti:
Voi mitä idiootteja täällä pyörii. Siis kyseessä on 3200e/kk tienaava PÄIVÄKODIN JOHTAJA.
On se JUMALAUTA kumma jos pitää MAISTERIKSI VALMISTUNEELLA JOHTAJALLA olla rikas mies elättämässä, että voi asua samassa kaupungissa kuin työskentelee.
Te todellakin ansaitsette lapsillenne ne surkeat päiväkodit, joita koulutettu väki karttaa ja hoitajat ovat kadulta revittyjä Työkkäri-Pertsoja tai Abduleja.
Ongelma on kyllä se että tyyppi on kohta nelikymppinen ja silti persaukinen.
Itselläni on maisterin tutkinto ja tuossa vaiheessa mulla oli jo maksettu omistusasunto!
Se omistusasunto kannattaa aloittaa nuorena yksiössä. Sielä maksaa velkojaan pois, myy, ostaa isommalla länsirajalla isomman ja jatkaa niiden velkojen maksamista vaikka kaksiossa.
Eroon ei voi aina itse vaikuttaa kun parisuhteessa on kaksi ihmistä mutta siihen voi pättää että aloittaa sijoittamisen asuntoon ajoissa eikä odota sitä ostoa kun on pari lasta, auto ja ex-mies.
Ostin oman asunnon ennen valmistumista samaan ammattiin. Se on kahden bussin päästä työpaikalta eikä se ole kuva herätä välillä viideltä mutta ainakin se on olemassa ja kun se käy lapsen myötä pieneksi siinä on jo maksettu jonkin verran lainoja niin sillä rahalla saa jo isomman lainan lähemmäs keskustaa/työpaikkaa.
Pystyisin, mutta en halua. Hirveä paskaläjä koko kaupunki.
Vierailija kirjoitti:
Olkoon vaikka tohtori, ei se oikeuta asuntoon Helsingin ytimestä.
Kyseinen maisteri mainitsi myös olevansa yksinhuoltaja, joten sekin vaikuttaa hänen tulotasoonsa.
"Tuntuu epäoikeudenmukaiselta, että vaikka olen maisteri, minulla ei varhaiskasvatuksen opettajan tai edes nykyisessä päiväkodin johtajan työssäni tule yksinhuoltajana koskaan olemaan varaa hankkia omistusasuntoa kotikaupungistani Helsingistä. Tuntuu myös nöyryyttävältä, että opettajana työskennellessäni jouduin hakemaan asumistukea."
Olen itsekin maisteri, mutta jo 1990-luvun lama vei ne kivat valtion ja kunnan virat, joihin olisi päässyt puhtaaasti suorittamalla akateemisen loppututkinnon. Lisäksi maisterin tai tohtorin pitää osoittaa se osaamisensa muullakin tavoin kuin vain vetoamalla tutkintoonsa. Toki se tutkinto antaa muodollisen pätevyyden moneen ammattiin kuten opettajaksi tai lääkäriksi, joten siinä suhteessa niitä opintoja ei tuel vähetellä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missähän kaikissa maissa ostetaan paikallisen lastentarhanopettajan palkalla maan pääkaupungin keskustasta säädyllinen asunto? Veikkaan, että lista jää aika lyhyeksi. Kimppa-asuminenkin on Helsingissä harvinaisempaa kuin useimmissa muissa eurooppalaisissa pääkaupungeissa. Paljon useampi joutuu jakamaan vuokraluukkunsa kämppisten kanssa niin Lontoossa kuin Tallinnassakin.
Jotain suhteellisuudentajua pitäisi olla. Se, että lastentarhanopettaja pystyy hankkimaan kaksion lähiöstä maamme pääkaupungissa, on jo aika hyvin kansainvälisesti vertailtuna.
Kyllä asuntojen hintoihin voidaan vaikuttaa, jos tahtoa siihen löytyy. Berliinissä ja Wienissä sekä vuokrat että asuntojen hinnat eivät ole karanneet käsistä. Lontoossa ne ovat, ja Helsinki seuraa tätä trendiä, vaikka se ei tarjoa yhtä hyviä mahdollisuuksia eurooppalaiset miljoonakaupungit. Jos duunareilla ja opettajilla ei ole varaa asua pääkaupungissa, kaupungin pakko levittäytyä yhä pidemmälle sinne radan varteen. Pariisin tapaisia slummilähiöitä ei kukaan sinnekään halua rakentaa. Ei pääkaupunki pärjää ilman sairaanhoitajia, opettajia, kokkeja, siivoojia, tarjoilijoita tms. pienipalkkaista duunia tekeviä. Nykyistä asunto- ja rakentamispolitiikkaa pitäisi muuttaa.
Olen samaa mieltä tuosta asuntopolitiikasta. Asun Kaliforniassa ja täällä rannikolla asuminen on niin kallista, että ei tavallisilla ihmisillä ole monilla paikkakunnilla tai kaupungeissa varaa ostaa tai edes vuokrata asuntoa. Kodittomien, autossa asuvien ja kahden tunnin edestakaisia työmatkoja ajavien ihmisten määrä on räjähtänyt käsiin. En näe miten tämä on kenenkään (paitsi ehkä asuntosijoittajien) etu. En haluaisi nähdä samaa kehitystä Helsingissä.
Ai joku kirkkoslaavi maisteri? No ei ikinä.
Kyllä hän saisi pk-seudulta asunnon. Meikkuun kulkisi kätevästi esim Martinlaaksosta.
Vierailija kirjoitti:
Voi mitä idiootteja täällä pyörii. Siis kyseessä on 3200e/kk tienaava PÄIVÄKODIN JOHTAJA.
On se JUMALAUTA kumma jos pitää MAISTERIKSI VALMISTUNEELLA JOHTAJALLA olla rikas mies elättämässä, että voi asua samassa kaupungissa kuin työskentelee.
Te todellakin ansaitsette lapsillenne ne surkeat päiväkodit, joita koulutettu väki karttaa ja hoitajat ovat kadulta revittyjä Työkkäri-Pertsoja tai Abduleja.
Jos tienaa päälle kolme tonnia, niin kevyestihän pitäisi olla omistusasuntoon varaa. Se vaatii vain hieman etukäteissäästämistä ja realismia sen suhteen mihin oma palkka riittää. Ilmeisestikään tällä päiväkodinjohtajalla ei tällaiseen ole kykyä. Polkee jalkaa ja vinkuu, että hänellä pitäisi olla oikeus asua kalliimmin kuin mihin tulot riittävät.
Haloo, kaikki muutkin ostavat sellaisen asunnon mihin omat tulot riittävät! Harvemmin se ensimmäinen on mikään unelmien täyttymys, mutta jo kolmas voi olla!
Ei. Itse olen tietojenkäsittelytieteen maisteri ja it-yrityksessä koodarina, eikä minulla ole varaa omistusasuntoon mieleiseltäni alueelta Helsingissä sinkkuna. Ja se on ihan ok. Asun sitten asumisoikeusasunnossa. Mikä ihmeen pakkomielle suomalaisille tuo omistusasuminen on?